Mainos:

Rakentajilla vuorokauden lakko perjantaina 2.2.2018

Julkaistu 23.1.2018 – Kirjoittaja Toimitus
Rakennusliitto toteuttaa perjantaina 2. helmikuuta monien muiden SAK:n liittojen tapaan poliittisen lakon.

Rakennusliiton hallitus teki asiasta päätöksen tiistaina SAK:n liittopäättäjien kokouksen jälkeen.

SAK:n järjestämä suuri työttömyysturvan leikkausten vastainen mielenilmaus alkaa samana päivänä Helsingin Senaatintorilla klo 11.00.

Rakennusliitto vastustaa lakollaan työttömyysturvan aktiivimallia, joka tuli voimaan vuoden alusta. Samalla rakentajat vaativat aktiivimalli kakkosen valmistelun pysäyttämistä.

Rakentajat pysäyttävät perjantaina 2.2.2018 työnsä klo 00.00. Lakko jatkuu perjantaina klo 24.00 asti eli se kestää täyden vuorokauden. Lakko koskee kaikkia liiton sopimusaloja pois lukien sellainen rakennustuoteteollisuuden prosessiteollisuus, joka edellyttäisi aikaisemmin aloitettavaa tuotannon alasajoa.

Mainos:

Kyseessä on ammattiliiton julistama poliittinen työtaistelu, josta ei lain mukaan voi tulla seurauksia siihen osallistuville työntekijöille.

Liitto kehottaa kaikkia aktiivimallia vastustavia rakentajia osallistumaan perjantaina 2.2.2018 pidettävään SAK:n mielenilmaukseen Helsingissä. Tilaisuuteen järjestetään ilmaisia kyytejä eri kaupungeista. Katso tiedot kuljetuksista tästä: kuljetukset

SAK kehittää kannustavaa työllistämismallia

SAK:n liittojen suurtapaamisessa Helsingin messukeskuksessa vastustettiin voimakkaasti vuoden alussa voimaan tullutta työttömyysturvan aktiivimallia.

SAK esittää sen sijaan omassa työllistämismallissaan ennen muuta työvoimapalvelujen ja koulutuksen parantamista. Samalla kun SAK vastustaa voimakkaasti aktiivimallia se haluaa pysäyttää kehitteillä olevan aktiivimalli kakkosen valmistelun.  Ne ovat keskusjärjestön mielestä molemmat lähinnä työttömyysturvaa leikkaavia ja työttömiä rankaisevia.

–   Aktiivimalli on kumottava ja karenssit yksinkertaistettava. Nykyiset karenssit ovat kohtuuttomia ja liian monimutkaisia ymmärtää, sanoi SAK:n mallia esitellyt hankepäällikkö Saana Siekkinen.

SAK esittää, että jokainen työtön tavataan heti työttömyyden alussa ja hänen kanssaan käydään lävitse myös työttömän oikeudet ja velvollisuudet. Samalla tehtäisiin jokaiselle selkeä suunnitelma, miten töitä haetaan tai koulutusta lisätään.

Työttömällä pitäisi olla SAK:n mukaan myös mahdollisuus opiskella kuuden kuukauden ajan ilman rajoituksia, kunhan hän tekee työllistymissuunnitelmassa olevat asiat ja on valmis vastaanottamaan työtä.

SAK:n uusi malli ei ole vielä valmis vaan sen kehittämistä jatketaan seuraavan vuoden ajan liittojen jäsenten ja työttömien kanssa.

SAK:n suurkokous Helsingissä keräsi reilut 600 liittopäättäjää, jotka olivat vahvasti yksimielisiä, ettei hallituksen nykylinja miellytä. -Aktiivimalli on aktivoinut hyvin SAK:n väkeä vastarintaan. Se on siis toiminut, vitsaili SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta.

Hänen mukaansa SAK jäi aikanaan pois työttömyysturvan kehittämisestä, koska ei voinut hyväksyä leikkauksia. -Niitä ei hyväksytä nytkään.

Elorannan mukaan uudesta mallista tulee ”joka päivä ilmi uusia heikkouksia”. -Se on sisällöllisesti ja toiminnallisesti kelvoton. Ei ole takeita siitä, että malli toisi työpaikkoja tai työttömät lähtisivät hakemaan töitä. Niitä kyllä haettaisiin, jos niitä olisi.

SAK myös vaatii, että aktiivimallia vastustava kansalaisaloite käsitellään ripeästi eduskunnassa. Kansalaisaloite sulkeutuu 31.1.2018, sillä sen tekijä Martin-Eric Racine haluaa sen nopeasti eduskunnan käsittelyyn.

Lähde: Rakennusliitto

Mainos:
Seuraa keskustelua
Ilmoita minulle
guest

Kun lähetät kommentin, käsittelemme nimimerkkiäsi, sähköpostiosoitettasi (ei julkaista), teknisiä tietoja ja kommentin sisältöä. Kommentti tarkastetaan automaattisesti ja tarvittaessa toimituksellisesti. Lue tietosuojaseloste ja kommentointiperiaatteet.

4 Kommentit
Vanhimmat
Uusimmat Äänestetyimmät
Talvisodanhenki
Talvisodanhenki
8

Nyt on oikeita otteita!

Henry Karhu
Henry Karhu
8

Onhan päivän selvää ,että herneaivoinen työministeri (ilman mitään osaamista)on sipilän hallituksen sätkynukkena tuhoamassa ainoatkin suomen mahdollisuudet selviytyä tilanteeasta,ja laittaa kaikki huono osaiset vaivaiset työttömät maksajiksi työttömyystilastojen parantamiseksi. Äänestä 5.

Heheheeee
Heheheeee
8

Pientä kohinaa ja se jää siihen ja kaikki jatkuu entisellään. Suorastaan huvitti kun täällä päin oli kutsuttu viime viikolla yli 100 eläkeputkilaista lähialueilta TE-toimiston tilaisuuteen. Oli kuulema ollut innokasta porukkaa ja paikalla oli ollut pari firmaa katsatamassa tulevaa ammattitaitoista orjalaumaa. Aivan kaistapäistä touhua vaikka itse en pistä pahaksi vaikka suuria ikäluokkia vähän ravistellaan ennen eläkeuraa. Tuon ikäluokan eläkeikään ei koskettu, itsellä se nousi kolmella vuodella.

juha.
juha.
8

Eivät enää varmaankaan ymmärrä enää toistensa kieltä. Tänäpäivänä Helsingissä rakennustyömaat ovat kuin Baabelintornin ”rakennushankkeen” aikoina. Ne ovat pullollaan ulkomaalaisia rakennusmiehiä, jotka tekevät ”halvalla” ja ”nopeasti”, joka tarkoittaa automaattisesti sitä, että huonoa tulee, mutta tulkoon. Suomalaiset laatumiehet ovat hinnoiteltu kylmästi ulos, sillä Baltiassa ja Itä-Euroopassa palkkataso on niin alhainen, että täkäläiset poljetutkin palkat ovat varsinainen runsaudensarvi ulkomaalaisille ”nopsakintuille”.

Suomi harkitsee rikosoikeudellisen vastuuiän alentamista

Julkaistu tänään 10:34 – Kirjoittaja Toimitus

Suomen oikeusministeriö selvittää, pitäisikö rikosoikeudellisen vastuun ikärajaa alentaa. Asia on noussut valokeilaan Ruotsin parlamentin tekemän merkittävän nuorisorikollisuutta koskevan päätöksen myötä.

Elokuussa Ruotsin valtiopäivät äänesti rikosoikeudellisen vastuuiän alentamisesta 14 vuoteen erityisen vakavien rikosten osalta. Tämä tarkoittaa, että 14 vuotta täyttäneet lapset voitaisiin tuomita vankeuteen rikoksista, kuten murhasta, törkeästä raiskauksesta ja törkeistä aserikoksista. Äänestys päättyi lukemin 281 puolesta ja 66 vastaan.

Ehdotus on kohdannut voimakasta kritiikkiä viranomaisilta, lastenoikeusjärjestöiltä ja tutkijoilta. Ruotsin hallitus on perustellut sitä rikoksen uhrien oikeusturvalla ja tarpeella suojautua vaarallisilta yksilöiltä. Uudistus ei ole vielä astunut voimaan. Oikeusministeri Gunnar Strömmer on todennut, että laki voisi tulla voimaan vasta seuraavan vaalikauden loppupuolella, edellyttäen että Tidö-puolueet säilyttävät valtansa.

Suomen nykyinen oikeudellinen kynnys

Suomen rikoslain mukaan henkilön on oltava täyttänyt 15 vuotta ollakseen rikosoikeudellisesti vastuussa. Suomen oikeusministeri Leena Meri haluaa nyt tarkastella ikärajan alentamista.

Mainos:

”Pyynnöstäni myös Suomessa on käynnissä selvitys rikosoikeudellisen vastuun ikärajan alentamisesta alle 15-vuotiaiden osalta. Hanke käynnistyi oikeusministeriössä kesän 2026 aikana ja valmistuu tämän vuoden aikana. Toivon, että Suomessa seurattaisiin Ruotsin keinoja nuorisorikollisuuden torjumiseksi ja laskettaisiin ikärajaa, kuten perussuomalaisten vuoden 2022 kriminaalipoliittisessa ohjelmassa esitettiin,” kirjoittaa Leena Meri X-palvelussa.

Selvityksen on määrä valmistua ennen vuoden loppua. Vasta sen jälkeen selviää, eteneekö Suomen hallitus lainsäädäntötoimiin ja mitä rikoksia tai rangaistuksia se mahdollisesti koskisi.

Opettajiin kohdistuva väkivalta on lisääntynyt voimakkaasti Suomen kouluissa

Julkaistu eilen 08:29 – Kirjoittaja Toimitus

Joka viides peruskoulun opettaja Suomessa kertoo joutuneensa oppilaan väkivallan kohteeksi. Opetusalan ammattijärjestö OAJ varoittaa suuntauksen pahentuneen kahden vuoden aikana ja vaatii valtakunnallisia toimenpiteitä.

Opetusalan ammattijärjestö OAJ raportoi vuoden 2026 työolobarometrissaan, että 14 prosenttia vastaajista oli joutunut työpaikkaväkivallan kohteeksi edellisen vuoden aikana. Edellisessä, vuonna 2024 tehdyssä kyselyssä vastaava luku oli 10 prosenttia.

Kasvu on erityisen selvää peruskouluissa. Siellä 21 prosenttia ilmoitti joutuneensa oppilaan väkivallan kohteeksi, kun vuonna 2024 luku oli 17 prosenttia. Varhaiskasvatuksessa kolmasosa vastaajista sanoi joutuneensa lasten tekemän väkivallan kohteeksi.

Väkivalta oli lähes täysin oppilassidonnaista. 99 prosentissa tapauksista, joissa opettajat ilmoittivat joutuneensa väkivallan kohteeksi, tekijänä oli lapsi tai oppilas.

Mainos:

Erityisopettajat erityisen alttiina

Erot ovat huomattavia. OAJ nimeää erityisopettajat ja erityisluokanopettajat ryhmiksi, jotka joutuvat useimmin väkivallan kohteeksi. Väkivalta on yleisintä varhaiskasvatuksessa, mutta se on lisääntynyt eniten peruskouluissa viimeisen kahden vuoden aikana.

Sitä vastoin lukioissa työskentelevillä ei barometrin mukaan ollut kokemuksia väkivallasta. Tilanne eroaa siis selvästi eri koulutusmuotojen välillä.

Oppimis- ja työympäristöjen turvattomuuteen on puututtava. Nykyinen suuntaus on erittäin huolestuttava, sanoo OAJ:n puheenjohtaja Katarina Murto.

Monet harkitsevat alanvaihtoa

Seuraukset voivat olla vakavia kohteeksi joutuneelle henkilöstölle: kuudessa prosentissa tapauksista väkivalta oli johtanut sairauslomaan.

Vastaajista 42 prosenttia oli harkinnut alanvaihtoa edellisen vuoden aikana. Alle 51-vuotiaiden keskuudessa luku oli noin puolet.

Väkivalta ei ole ainoa syy, miksi opettajat harkitsevat ammatin jättämistä. Samalla 75 prosenttia kertoi kokevansa vähintään toisinaan työperäistä stressiä.

OAJ vaatii valtakunnallisia toimintamalleja väkivallan ja uhkatilanteiden ehkäisemiseksi kouluissa ja päiväkodeissa. Järjestö haluaa myös opetusalalle suunnatun erillisen työsuojeluohjelman.

Jäsenemme ovat peräänkuuluttaneet valtakunnallisia toimintamalleja, joilla voidaan ehkäistä väkivaltaa ja uhkatilanteita, sanoo Katarina Murto.

Poikiin kohdistuva väkivalta lisääntyy Suomessa

Päivitetty 14.8.2026, Julkaistu 14.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Yhä useammat alaikäiset pojat Suomessa joutuvat läheistensä tekemän väkivallan kohteeksi. Useimmissa tapauksissa epäiltynä tekijänä on vanhempi.

Luvut ovat peräisin Tilastokeskukselta ja ne koskevat viranomaisten tietoon vuonna 2025 tullutta pari- ja lähisuhdeväkivaltaa.

Tilastojen mukaan pari- ja lähisuhdeväkivallan uhrien määrä kasvoi 20 prosenttia vuonna 2025. Alaikäisten poikien kohdalla kasvu oli 13,8 prosenttia. Yhdeksässä kymmenestä tapauksesta epäilty tekijä oli vanhempi.

Pia Sundell on Barnavårdsföreningenin (Lastensuojeluliitto) toiminnanjohtaja ja työskentelee lasten oikeuksien puolustamiseksi yhteiskunnassa. Hän sanoo, ettei ole yllättynyt väkivallan lisääntymisestä.

Mainos:

Onnistuimme vähentämään lapsiin kohdistuvaa kuritusväkivaltaa Suomessa, mutta viime vuosina suunta on kääntynyt. Nyt näemme sen käytännössä, ja se on vakavaa, Sundell kertoo Ylelle.

Sundell kritisoi lapsiperheiden tukiin vuosina 2024 ja 2025 tehtyjä leikkauksia. Laskelmien mukaan leikkaukset ovat lisänneet pienituloisten perheiden määrää ja siten taloudellista painetta kodeissa.

Kun epätoivo lisääntyy, myös kotiväkivalta lisääntyy, Sundell sanoo.

Ministeri torjuu yhteyden leikkauksiin

Sosiaali- ja turvaministeri Karoliina Partanen (kok.) sanoo, että nousevat luvut voivat osittain johtua siitä, että yhä useammat tapaukset tulevat viranomaisten tietoon. Samalla hän torjuu ajatuksen, että hallituksen lapsiperheiden tukiin tekemät leikkaukset olisivat ensisijainen selitys.

Partasen mukaan ei voida sanoa, että pelkkä taloudellinen stressi johtaisi väkivaltaiseen käytökseen. Sen sijaan hän viittaa hallituksen pitkän aikavälin politiikkaan talouskasvun ja perheiden taloudellisen turvan parantamiseksi.

Kun talous kasvaa, voimme parantaa perheiden taloudellista turvaa, Partanen sanoo.

Uusi junayhteys Suomen ja Ruotsin välillä

Julkaistu 10.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Uusi junayhteys Oulun ja Ruotsin Haaparannan välillä on avattu. Matka kestää tunnin ja 40 minuuttia, palauttaen matkustajajunaliikenteen rajan yli useiden vuosikymmenten tauon jälkeen.

Ensimmäinen juna lähti Oulusta maanantaina hieman kello viiden jälkeen ja saapui Haaparannalle noin kello seitsemän Suomen aikaa. Juna oli hieman yli 15 minuuttia myöhässä ratatöiden vuoksi, raportoi Svenska Yle.

Juna pysähtyy Kemissä ja Torniossa. Yhteys linkittää Suomen rataverkon Ruotsin puoleiseen Tornionlaaksoon ja mahdollistaa matkan jatkamisen Haaparannalta eteenpäin Ruotsin rataverkkoa pitkin.

Ensimmäinen matkustajaliikenne sitten vuoden 1988

Suomen ja Ruotsin välillä on aiemmin liikennöinyt kiskobusseja, mutta vastaavaa matkustajaliikennettä ei ole ollut sitten vuoden 1988.

Mainos:

Olemme odottaneet junayhteyttä siitä lähtien, sanoo Tornion kaupunginjohtaja Jukka Kujala.

Pohjoismaiden kansalaisiin ei normaalisti kohdistu passintarkastuksia Suomen ja Ruotsin välillä. Tulli, poliisi ja Rajavartiolaitos muistuttavat kuitenkin matkustajia siitä, että heidän on aina pystyttävä todistamaan henkilöllisyytensä.

Haaparannalta matkustajat voivat jatkaa junalla Ruotsin sisällä ja edelleen muualle Eurooppaan. VR:n mukaan jatkoyhteydet Haaparannalta ovat vielä rajalliset, mutta aikataulujen odotetaan paranevan ensi vuonna vastaamaan paremmin Suomesta saapuvia junia.