Mainos:

Sinustako poliisi? Hae koulutukseen nyt!

Julkaistu 23.1.2018 – Kirjoittaja Toimitus
Kiinnostaako poliisin työ kentällä vai sopisivatko rikostutkijan tehtävät sinulle paremmin? Poliisikoulutus antaa valmiudet molempiin!

Poliisiammattikorkeakoulu etsii nyt uusia opiskelijoita lokakuussa 2018 alkavaan poliisikoulutukseen. Hakujakso poliisi (AMK) -tutkintoon alkaa 23. tammikuuta ja päättyy 28. helmikuuta. Haku on tällä kertaa vain suomenkielinen.

Polamk ei ole mukana yhteishaussa, vaan koulutukseen on neljä hakujaksoa vuodessa. Ruotsinkielinen koulutus alkaa pääsääntöisesti puolentoista vuoden välein. Hakujaksojen aikataulut löytyvät verkkosivuilta kohdasta Hakujaksot ja aikataulut.

AMK-tutkintokoulutuksen valintaperusteet on päivitetty ja ne tulevat voimaan 23.1. alkavalla hakujaksolla. Muutokset ovat pieniä: ohjeissa on tarkennettu esimerkiksi koulutodistusten toimittamiseen liittyviä yksityiskohtia.

Verkkosivuilla hakijalle tietoa ja uusi valintakoekirja

Poliisi (AMK) -tutkintoon haetaan sähköisen hakujärjestelmän kautta. Opiskelijat valitaan kaksivaiheisen valintakokeen perusteella.

Mainos:

- Valintakokeessa eniten pisteitä voi saada soveltuvuuden arvioinnista, jonka osuus on yhteensä 50 prosenttia. Kirjallisesta kokeesta on jaossa 30 prosenttia kokonaispisteistä, ja kuntokokeen osuus on 20 prosenttia, Polamkin opintoasiainpäällikkö Jyrki Haapala kertoo.

Valintakokeen ensimmäisessä vaiheessa koulutukseen hakeva suorittaa kuntokokeen ja kirjallisen kokeen sekä psykologisia testejä. Kokeessa parhaiten menestyneet kutsutaan jatkoon. Toisessa vaiheessa on vuorossa yksilö- ja ryhmätehtävä, lisää psykologisia testejä sekä henkilökohtainen haastattelu. Lopuksi valintakokeessa parhaiten menestyneiden soveltuvuus arvioidaan vielä terveyden ja nuhteettomuuden osalta ennen kuin he saavat lopullisen hyväksynnän koulutukseen.

Poliisikoulutukseen ja siihen hakemiseen liittyvät tiedot ja hakuvaatimukset on koottu osoitteeseen polamk.fi/haku. Sivuilta löytyvät myös valintakokeen lukumateriaali ja videot kuntokokeesta sekä esimerkki kirjallisen kokeen tehtävästä.

- Valintakokeen eri osakokeista kannattaa ottaa selvää hyvissä ajoin. Kokeeseen voi harjoitella - eikä pelkästään kuntokokeeseen, vaan myös kirjalliseen kokeeseen, Haapala kannustaa.

Kirjallinen koe on essee, jota varten pitää lukea Polamkin verkkosivuilla oleva artikkelikokoelma. Kirjan juuri julkaistu, uusi versio on käytössä ensimmäisen kerran 23.1. alkavalla hakujaksolla.

Edellisellä hakujaksolla lähes tuhat hakijaa

Edellisellä, 28.12. päättyneellä hakujaksolla suomenkieliseen poliisi (AMK) -tutkintokoulutukseen oli 970 hakijaa. Heistä helmikuussa järjestettävään valintakokeen ensimmäiseen vaiheeseen kutsuttiin 923. Tämän valintaryhmän valintakoekirja on vielä vuonna 2016 julkaistu versio ja myös valintaperusteet ovat entiset. Tämän vuoden elokuussa alkavan koulutuksen aloituspaikkamäärätavoite on 100.

Ruotsinkielisen poliisi (AMK) -tutkintokoulutuksen aloitusta siirrettiin tämän vuoden tammikuusta elokuuhun.

- Tavoitteena on, että seuraavan ruotsinkielisen poliisi (AMK) -tutkintokoulutuksen aloittaisi 25 opiskelijaa. Aiemmin valittiin jo 12 opiskelijaa. Joulukuussa päättyneessä täydennyshaussa oli 115 hakijaa. Heistä 108 kutsuttiin valintakokeen ensimmäiseen vaiheeseen, joka järjestetään helmikuussa, Jyrki Haapala kertoo.

Ruotsinkielisen koulutuksen valintakokeessa ei tällä hakukierroksella ole muutoksia. Tulevat muutokset päivitetään ruotsinkielisille verkkosivuille myöhemmin.

Lisätietoa hakemisesta ja opiskelijavalinnoista: valinnat.polamk(at)poliisi.fi, p. 0295 418 301

» Tutustu valintakoekirjaan

» Valintaperusteet 23.1. alkavalla hakujaksolla

» Valintaperusteet 28.12. päättyneellä hakujaksolla

» Tutustu uratarinoihin: polamk.fi/poliisiainesta

Lähde: Poliisi

Mainos:
Seuraa keskustelua
Ilmoita minulle
guest

Kun lähetät kommentin, käsittelemme nimimerkkiäsi, sähköpostiosoitettasi (ei julkaista), teknisiä tietoja ja kommentin sisältöä. Kommentti tarkastetaan automaattisesti ja tarvittaessa toimituksellisesti. Lue tietosuojaseloste ja kommentointiperiaatteet.

3 Kommentit
Vanhimmat
Uusimmat Äänestetyimmät
Ei helvetissä
Ei helvetissä
8 years ago

Täytyy olla päästään vialla joka meinaa tulevaisuuden ammatiksi poliisin ammattia. Täällä on meno pian kuin ruotsissa, pommit paukkuu ja revoverit laulaa poliisiasemien edessä. Noo ehkä joku napoleon sentään hakee.

Jeppes
Jeppes
8 years ago

Joskus olisi voinut jopa harkita, nykyään noloin ammatti mitä kuvitella saattaa, poliittisesti vinoutuneen poliisijohdon aiheuttaman uskottavuuden menetyksen vuoksi sekä rivipoliiisien alistetun aseman vuoksi korruptoituneessa, politisoituneessa ja punaviherpaskiaisilla solutetussa hierarkiassa. Mielipiteitä kyttäävistä politrukeista nyt puhumattakaan.

"Charlie"
"Charlie"
8 years ago

Suvakit pilaavat poliisin hyvän maineen ja ennenkaikkea moraalisen selkärangan.
Poliisi sana tuo nykyään ensimmäiseksi mieleen seuraavaa: parodia, vihapenkki, kongopoliisi, poliisileijona pakenee ja piiloutuu, patukkaa taikavanttuuseen.

Suomalaistutkijat pyrkivät valmistamaan kalafileitä tähteistä 3D-tulostimilla

Julkaistu 16.11.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Kalanmuotoisia koekappaleita 3D-tulostimen vieressä, joka pursottaa keltaista mangososetta.
Ylen vierailun aikana 3D-tulostinta testattiin mangososeella. Tavoitteena on muuntaa kalan tähteet uusiksi elintarvikkeiksi.

Turun ammattikorkeakoulun tutkijat haluavat tulostaa kalafileitä tähteistä, jotka päätyvät usein rehuksi tai joita käytetään energian tuottamiseen. Ylen vierailun aikana tiimi käytti 3D-tulostintaan mangososeella, mutta se on testannut myös kalaa.

Kalan fileoinnista jää jäljelle tähteitä, jotka ovat sekä ravinteikkaita että täysin syömäkelpoisia. Erät ovat usein pieniä, epätasaisia ja maantieteellisesti hajautuneita, joten ne päätyvät usein rehuksi tai niitä käytetään energian tuottamiseen. Pienyrityksiltä puuttuu myös teknologiaa ja testaustiloja niiden muuttamiseksi elintarvikkeiksi.

Ahti-Sampo-hankkeessa tutkijat haluavat muuttaa nämä tähteet, yhdessä harvoin hyödynnettyjen kalalajien kanssa, tuotteiksi, jotka näyttävät ja maistuvat kalalta. Tavoitteena on kalafilee, tuote, jonka kaikki tunnistavat ja jonka syömisestä nauttivat.

Menetelmää kutsutaan kylmäekstruusioksi. Tahnamainen kalaseos puristetaan kerros kerrokselta ennalta määrättyyn muotoon alhaisessa lämpötilassa korkeakoulun hankekuvauksen mukaan.

Mainos:

Mangososetta tulostimessa

Hankepäällikkö Marta Stachnik kertoo Ylelle, että tiimi testaa kirjolohta, lohta ja silakkaa. Rasvapitoisuus vaikuttaa siihen, miten seos virtaa ja kuinka hyvin sitä voidaan tulostaa.

Kun Yle Åboland seurasi testiajoa, kävi ilmi, ettei tutkijoiden ollut vielä onnistunut tulostaa kalafileetä. Teknologiaa testattiin käyttämällä mangososetta.

— Kalatähteet eivät aina käyttäydy loogisesti, ja tarvitaan lisää tutkimusta, jotta saavutamme tavoitteemme kalafileiden tulostamisesta liukuhihnalla, Stachnik sanoo.

Käytössä oleva tulostin on pieni ja rakennettu laboratoriotestausta varten. Stachnikin mukaan laajentaminen teolliseen mittakaavaan on teknisesti mahdollista, mutta ensin kalatähteiden on toimittava sujuvasti pienessä mittakaavassa.

Kolme mallituotetta vuoteen 2028 mennessä

Hankkeessa on tarkoitus kehittää vähintään kolme mallituotetta resepteineen ja käyttötarkoituksineen. Turun yliopisto osallistuu kehittyneemmällä tulostimella.

Kahden vuoden kuluttua Stachnik toivoo voivansa näyttää tulostetun fileen, joka on valmistettu alihyödynnetyistä lajeista, kuten lahnasta, säyneestä tai särjest.

Hän viittaa Itävallan Revo Foodsiin, joka tulostaa jo vegaanista kalaa laajassa mittakaavassa käyttäen pääainesosana fermentoituja sieniä.

Tulokset kootaan julkisesti saatavilla olevaan raporttiin, tieteelliseen artikkeliin sekä työpajoihin kalanjalostajille, kalakauppiaille, suurtalouskeittiöille ja muille elintarvikealan yrityksille. Ne pystyvät arvioimaan teknologiaa aloittamatta perustutkimusta nollasta.

Suomi haluaa korkeampia veroja — Ruotsi puolustaa nikotiinipusseja

Julkaistu 11.11.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Riikka Purra harmaassa jakussa ja keltakuviollisessa paidassa, kuvattuna mikrofonien takana sinistä taustaa vasten.
Suomen valtiovarainministeri Riikka Purra haluaa nikotiinipusseille korkeamman minimiveron kuin Ruotsin ajama taso. Arkistokuva vuodelta 2023.

Suomi on tuohtunut Ruotsin kannasta EU:n nikotiinipussien vähimmäisveroon. Valtiovarainministeri Riikka Purra (ps.) kutsuu tasoa aivan liian alhaiseksi ja varoittaa halvasta rajakaupasta.

Viime vuonna Euroopan komissio ehdotti vähimmäistasoksi noin 140 euroa kilogrammalta. Ruotsi sanoi ei ja vaati hieman alle 20 euroa kilogrammalta, mikä on sen nykyinen taso. Ruotsin vaatimuksesta on tullut kompromissiesitys, jonka useimmat jäsenvaltiot hyväksyvät.

Kun EU:n valtiovarainministerit keskustelivat asiasta Brysselissä maanantaina, Purra hylkäsi kompromissin. Hän sanoo, että naapurimaasta halvalla ostetut nikotiinipussit ovat yhä useammin löytäneet tiensä laittomiin jakelukanaviin, jotka on suunnattu erityisesti nuorille.

— Valitettavasti meidän huoliamme tässä asiassa ei ole otettu lainkaan huomioon neuvottelujen aikana, Purra sanoi kokouksessa Ylen mukaan.

Mainos:

Suomi, Viro ja Malta vastustavat kompromissia. Koska kyseessä on veroasia, kaikkien jäsenvaltioiden on oltava yksimielisiä.

Suomi saattaa asettaa lakisääteisen ikärajan energiajuomille

Julkaistu 6.11.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Henkilö pitelemässä energiajuomatölkkiä.
Suomen esittämä 16 vuoden vähimmäisikä koskisi sekä energiajuomien myyntiä että ilmaista jakamista. Arkistokuva.

Alle 16-vuotiaat lapset Suomessa saatetaan pian käännyttää kassalta energiajuomia ostettaessa. Hallitus haluaa ottaa käyttöön ikärajan, mutta eduskunta ei ole vielä tehnyt päätöstä.

Ehdotus kattaa muutakin kuin myynnin. Jokaiselta, joka jakaa ilmaisia energiajuomia esimerkiksi festivaaleilla ja muissa tapahtumissa, kiellettäisiin myös niiden antaminen alle 16-vuotiaille. Suomessa ei ole tähän asti ollut lakisääteistä ikärajaa juomille.

Vähittäiskauppiaille elintarvikelain muutos tarkoittaisi selkeitä opasteita sekä vaatimusta henkilöllisyystodistuksesta tai digitaalisesta iän varmentamisesta ostohetkellä. Kassahenkilökunnan olisi myös kieltäydyttävä myynnistä, jos on syytä uskoa, että juoma luovutetaan edelleen alle 16-vuotiaalle.

Lakiesitys on nyt eduskunnan käsiteltävänä, Yle raportoi. Jos lainsäätäjät hyväksyvät sen, kiellon odotetaan tulevan voimaan loppuvuodesta 2027.

Mainos:

Ehdotuksen taustalla ovat huolet kofeiinin vaikutuksista lapsiin ja nuoriin. Puolet kaikista 12–17-vuotiaista juo energiajuomia vähintään kerran viikossa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tutkimuksen mukaan. Jotkut nuoret, pääasiassa pojat, kuluttavat päivässä enemmän kofeiinia kuin mitä pidetään turvallisena saman tutkimuksen mukaan.

Nuoret suomenruotsalaiset kriittisempiä maahanmuuton lisäämiselle

Julkaistu 4.11.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Suomen lippuja tumman patsaan edessä puolipilvisen sinisen taivaan alla.
Maahanmuuton lisäämisen vastustus on nyt suurempaa kuin sen kannatus suomenruotsalaisten teini-ikäisten keskuudessa Magman tutkimuksen mukaan. Arkistokuva Suomesta.

Yhä harvempi ruotsinkielinen nuori Suomessa haluaa nähdä lisää maahanmuuttajia maassa. Uudessa nuorisobarometrissa lisääntynyttä maahanmuuttoa vastustavien määrä ylittää nyt sen myönteisesti suhtautuvien määrän.

Ajatushautomo Magman ruotsinkielinen nuorisobarometri seuraa, miten ruotsinkieliset nuoret näkevät elämänsä, hyvinvointinsa, tulevaisuutensa ja yhteiskunnalliset kysymykset. Kysely on toteutettu joka toinen vuosi vuodesta 2018 lähtien. Tämänvuotisen kyselyn, jonka Magma on nyt julkaissut, täytti keväällä 2026 yhteensä 1 373 ruotsinkieliseksi rekisteröityä 15–19-vuotiasta nuorta.

Tänä vuonna 40 prosenttia on täysin tai jokseenkin eri mieltä väittämän "Lisää maahanmuuttajia on tervetullut Suomeen" kanssa. Samaa mieltä olevien osuus on 31 prosenttia.

Edellisessä kyselyssä vuonna 2024 tilanne oli päinvastainen. Tuolloin 40 prosenttia toivotti lisää maahanmuuttajia tervetulleeksi, kun taas 29 prosenttia vastusti sitä.

Mainos:

Muutos on nähtävissä sekä poikien että tyttöjen keskuudessa, mutta tasot eroavat jyrkästi. Pojista 53 prosenttia vastustaa useampia maahanmuuttajia, kun taas tytöillä vastaava luku on 29 prosenttia.

Monet nuoret yhdistävät maahanmuuton myös turvattomuuden tunteeseen. Hieman yli puolet, 52 prosenttia, on täysin tai jokseenkin samaa mieltä siitä, että lisääntynyt maahanmuutto johtaa yhä vakavampiin konflikteihin ja lisääntyvään väkivaltaan yhteiskunnassa.

Samaan aikaan niiden osuus, jotka uskovat rasismin lisääntyneen ruotsinkielisten nuorten keskuudessa viime vuosina, pysyy suunnilleen samalla tasolla kuin vuonna 2024: 41 prosenttia verrattuna silloiseen 39 prosenttiin.

Lia Markelin, Magman yhteiskunta-analyytikko ja yksi raportin kirjoittajista, yhdistää muutoksen julkiseen keskusteluun.

— Näen sen suorana heijastuksena yhteiskunnallisesta ilmastosta, jossa elämme, ja huomiosta, jota aihe saa, Markelin sanoo Ylelle.