Turun ammattikorkeakoulun tutkijat haluavat tulostaa kalafileitä tähteistä, jotka päätyvät usein rehuksi tai joita käytetään energian tuottamiseen. Ylen vierailun aikana tiimi käytti 3D-tulostintaan mangososeella, mutta se on testannut myös kalaa.
Kalan fileoinnista jää jäljelle tähteitä, jotka ovat sekä ravinteikkaita että täysin syömäkelpoisia. Erät ovat usein pieniä, epätasaisia ja maantieteellisesti hajautuneita, joten ne päätyvät usein rehuksi tai niitä käytetään energian tuottamiseen. Pienyrityksiltä puuttuu myös teknologiaa ja testaustiloja niiden muuttamiseksi elintarvikkeiksi.
Ahti-Sampo-hankkeessa tutkijat haluavat muuttaa nämä tähteet, yhdessä harvoin hyödynnettyjen kalalajien kanssa, tuotteiksi, jotka näyttävät ja maistuvat kalalta. Tavoitteena on kalafilee, tuote, jonka kaikki tunnistavat ja jonka syömisestä nauttivat.
Menetelmää kutsutaan kylmäekstruusioksi. Tahnamainen kalaseos puristetaan kerros kerrokselta ennalta määrättyyn muotoon alhaisessa lämpötilassa korkeakoulun hankekuvauksen mukaan.
Mangososetta tulostimessa
Hankepäällikkö Marta Stachnik kertoo Ylelle, että tiimi testaa kirjolohta, lohta ja silakkaa. Rasvapitoisuus vaikuttaa siihen, miten seos virtaa ja kuinka hyvin sitä voidaan tulostaa.
Kun Yle Åboland seurasi testiajoa, kävi ilmi, ettei tutkijoiden ollut vielä onnistunut tulostaa kalafileetä. Teknologiaa testattiin käyttämällä mangososetta.
— Kalatähteet eivät aina käyttäydy loogisesti, ja tarvitaan lisää tutkimusta, jotta saavutamme tavoitteemme kalafileiden tulostamisesta liukuhihnalla, Stachnik sanoo.
Käytössä oleva tulostin on pieni ja rakennettu laboratoriotestausta varten. Stachnikin mukaan laajentaminen teolliseen mittakaavaan on teknisesti mahdollista, mutta ensin kalatähteiden on toimittava sujuvasti pienessä mittakaavassa.
Kolme mallituotetta vuoteen 2028 mennessä
Hankkeessa on tarkoitus kehittää vähintään kolme mallituotetta resepteineen ja käyttötarkoituksineen. Turun yliopisto osallistuu kehittyneemmällä tulostimella.
Kahden vuoden kuluttua Stachnik toivoo voivansa näyttää tulostetun fileen, joka on valmistettu alihyödynnetyistä lajeista, kuten lahnasta, säyneestä tai särjest.
Hän viittaa Itävallan Revo Foodsiin, joka tulostaa jo vegaanista kalaa laajassa mittakaavassa käyttäen pääainesosana fermentoituja sieniä.
Tulokset kootaan julkisesti saatavilla olevaan raporttiin, tieteelliseen artikkeliin sekä työpajoihin kalanjalostajille, kalakauppiaille, suurtalouskeittiöille ja muille elintarvikealan yrityksille. Ne pystyvät arvioimaan teknologiaa aloittamatta perustutkimusta nollasta.
Selvästi ammattilaiset asialla..
Kuulostaa ihan maanviljelijöiden hommilta. Niillä on tapana tehdä töitä niin lähekkäin että ei ole tilaa kaatua mihinkään. Sirkkeleillä ja sahoilla putavara pitää saada ihan 5cm päähän ”ettei tehdä turhaa työtä”. Ja mitään ei jaloista siivota. Kaikki mihin voi kompastua, pidetään jaloissa pyörimässä.
Niin että en ihmettelisi yhtään jos seurallisuuteen tottuneet maanviljelijät olisivat vierekkäin kaatuilleet ja hosuneet toisiaan. Toisaalta, oikealla metsurilla on suojavarusteet jolloin moisia sahajuttuja ei pääse sattumaan. Paitsi kaulankorkeudelle.
Oli saha mikä hyvänsä on sen kanssa toimiminen niin tarkkaa puuhaa, ettei oikein saisi edes uppoutua ajatuksiinsakaan tai kuvitella olevansa parkettien partaveitsi kuulosuojaimista kuuluvan perisuomalaisen tangon soidessa korviin. Moottorisahalla on monen miehen henki lähtenyt jopa ammattimetsureiltakin, mutta ns. tavisten käsissä tuo vempele on mitä vaarallisin ellei sitten käyttökokemusta syystä tai toisesta kerry tasaisesti lähinnä ajatellen maajusseja. Metsurin työ, joka on nykyisellään vähentynyt minimiin monitoimikoneiden valloittaessa metsät, ei olekaan mitään simppelihommaa vaan siinä täytyy olla järki mukana jatkuvasti sekä syy ja seuraussuhteet aina selvänä mitä pidemmällä tähtäimellä niin sen parempi. Ikävintä lähes noviisien kannalta on yleisö, jolle pitää näyttää kuinka se pihapuu kaadetaan, jossa onnellisimmassa tapauksessa eli ilman henkilövahinkoja selvitään sillä, että puun -rumilus kaatuu talon päälle.