Mainos:

Kiinteistöfirmat vuolivat kultaa pakolaisryntäyksellä – Näistä luvuista moni yrittäjä voisi olla kateellinen

Päivitetty 13.11.2017, Julkaistu 10.11.2017 – Kirjoittaja Toimitus

2015 alkanut pakolaistulva on kiihdyttänyt muun vastaanottotoiminnan myötä myös kiinteistöbisnestä. Esimerkiksi Pohjalainen LSK Business Park osti Kauhavan entisen lentosotakoulun vuonna 2014 ja teki vanhalla kiinteistöllä 730 000 euron voiton 2,5 mijoonan euron liikevaihdolla tämän vuokrattua tilat SPR:n vastaanottokeskuskäyttöön. Voittomarginaali oli tässä tapauksessa maltillisemmasta päästä ja yrityksen toimitusjohtajan mukaan vanhan rakennuksen ylläpitokustannukset kipuavatkin miljoonaluokkaan.

-"Tämä on riskihommaa tämä vanhojen kiinteistöjen kanssa pelaaminen. Mutta ilman riskiä ei mitään eteenpäin saada."

Muistijäljen on tehnyt erityisesti Vantaalla sijaitseva Auramo-talo, jonka vuokralaisia jopa irtisanottiin vastaanottokeskuksen tieltä. Vuonna 2016 Kiinteistö Oy Auramo-Talo teki 380 000 euron voiton talosta, potkittuaan yrittäjiä pois kannattavamman liiketoiminnan tieltä. Yhtiön hallituksen jäsen Veikko Kantero puolustelee yhä kohua aiheuttanutta ratkaisua vuokrasopimusten irtisanomisesta.

Mainos:

-"Sikäli ollaan tyytyväisiä, että kiinteistö on nyt täysi. Meillä on ollut siellä vajaakäyttöä. Jos joutuu valitsemaan, pidetäänkö 12 neliön vuokralainen, vai otetaanko satakertainen vuokralainen sisään, matematiikka on aika yksinkertainen."

Voittoa syntyi 24% liikevaihdosta ja Kantero kertoo ainoan suoranaisen ongelman olleen vuokralaisten massiivinen veden käyttö, jonka kustantamisessa SPR kuulemma tuli vastaan.

Kirkkonummella vanhaan opistohotelliin vastaanottokeskustiloja vuokrannut Aavaranta teki jättimäisen tilin pakolaisbisneksestä. 2,7 miljoonan liikevaihdolla syntyi 1,6 miljoonan euron voitto, joka tarkoittaa noin 60%.

Aavarannan hallituksen puheenjohtaja Enrico Ruuskanen kertoo vuokratulojen "olleen tosi hyviä". Ruuskanen muistuttaa kansalaisia siitä, ettei tällainen jatku ikuisuuksia, vaan pakolaisvirran tyrehtyessä, on tiloille keksittävä jälleen uutta käyttöä. Kyseinen VOK lakkautettiin jo viime keväänä ja Aavaranta onkin jo myynyt suurimman osan kiinteistöstä.

Keuruulla vanhaa varuskuntaa pakolaisten käyttöön vuokrannut Sarakallio Kiinteistöt lohkaisi 1,1 miljoonan voiton kolmen miljoonan liikevaihdolla, mutta yksikään edellä mainituista ei pärjää Kirkkonummen Evitskogissa sijaitsevalle vastaanottokeskukselle.

Evitskogin VOK nimittäin tuotti omistajilleen 1,3 miljoonan euron voiton 1,9 miljoonan liikevaihdosta, joka tarkoittaa 68 prosenttia bisneksessä pyörineestä rahasta. Nykysuomi kertoi syyskuussa tiloja hallinnoivan yrityksen tuloksen nousseen 244%.

Lähde: YLE

Mainos:
Seuraa keskustelua
Ilmoita minulle
guest

Kun lähetät kommentin, käsittelemme nimimerkkiäsi, sähköpostiosoitettasi (ei julkaista), teknisiä tietoja ja kommentin sisältöä. Kommentti tarkastetaan automaattisesti ja tarvittaessa toimituksellisesti. Lue tietosuojaseloste ja kommentointiperiaatteet.

5 Kommentit
Vanhimmat
Uusimmat Äänestetyimmät
Talvisodanhenki
Talvisodanhenki
9 years ago

Maanpettureiden nimet mieleen -miehitysjoukkojen majoittaminen on rikos josta kuuluu saada ankara rangaistus!

-Nämä perkeleet ovat maahantunkeutujiakin limaisempaa väkeä !!!

Valkoinen hetero
9 years ago

Suomalaisen pahin vihollinen on toinen suomalainen.

Suomi 100
Suomi 100
9 years ago

Kaivakaa ja kaivakaa niin löytyy parin ministerin nimet ja niiden kakarat ja sukulaiset sieltä taustoilta jotka käärivät jättivoitot omille tileilleen. Sen takia rajat pysyvät auki ja ministerit eivät välitä kun raiskataan ja kauloja katkotaan. Raha ratkaisee.

Anonyymi
Anonyymi
9 years ago

Ja mistähän nämä rahat ovat peräisin? Valtiolta ja valtio olemme me. Lisätään summaan vielä kaikki muut kustannukset ja yhteiskunnan turvattomuus, niin jo on taas veronmaksajilla ja vaaleissa äänestäneillä aika kiitokseen.

Eikä tämä ole ohi vielä; jatkuvasti tulee porukkaa n. 5000:n henkilön vuosivauhtia eli kuudessa- seitsemässä vuodessa saamme toiset ennätysvuoden 2015 kaltaista 35.000 uutta yrittäjää, jotka eivät saa turvapaikkaa, mutta jäävät silti tänne oleskeluyhteiskuntaan lorvimaan ja syömään resursseja.

Suomi suomalaisille
Suomi suomalaisille
9 years ago

Jo Risto Ryti aikoinaan varoitti maan sisäisistä vihollisista, Niitä, maanpettureita meillä on nyt vallankahvassa pilvin pimein.

Suomalaistutkijat pyrkivät valmistamaan kalafileitä tähteistä 3D-tulostimilla

Julkaistu 16.11.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Kalanmuotoisia koekappaleita 3D-tulostimen vieressä, joka pursottaa keltaista mangososetta.
Ylen vierailun aikana 3D-tulostinta testattiin mangososeella. Tavoitteena on muuntaa kalan tähteet uusiksi elintarvikkeiksi.

Turun ammattikorkeakoulun tutkijat haluavat tulostaa kalafileitä tähteistä, jotka päätyvät usein rehuksi tai joita käytetään energian tuottamiseen. Ylen vierailun aikana tiimi käytti 3D-tulostintaan mangososeella, mutta se on testannut myös kalaa.

Kalan fileoinnista jää jäljelle tähteitä, jotka ovat sekä ravinteikkaita että täysin syömäkelpoisia. Erät ovat usein pieniä, epätasaisia ja maantieteellisesti hajautuneita, joten ne päätyvät usein rehuksi tai niitä käytetään energian tuottamiseen. Pienyrityksiltä puuttuu myös teknologiaa ja testaustiloja niiden muuttamiseksi elintarvikkeiksi.

Ahti-Sampo-hankkeessa tutkijat haluavat muuttaa nämä tähteet, yhdessä harvoin hyödynnettyjen kalalajien kanssa, tuotteiksi, jotka näyttävät ja maistuvat kalalta. Tavoitteena on kalafilee, tuote, jonka kaikki tunnistavat ja jonka syömisestä nauttivat.

Menetelmää kutsutaan kylmäekstruusioksi. Tahnamainen kalaseos puristetaan kerros kerrokselta ennalta määrättyyn muotoon alhaisessa lämpötilassa korkeakoulun hankekuvauksen mukaan.

Mainos:

Mangososetta tulostimessa

Hankepäällikkö Marta Stachnik kertoo Ylelle, että tiimi testaa kirjolohta, lohta ja silakkaa. Rasvapitoisuus vaikuttaa siihen, miten seos virtaa ja kuinka hyvin sitä voidaan tulostaa.

Kun Yle Åboland seurasi testiajoa, kävi ilmi, ettei tutkijoiden ollut vielä onnistunut tulostaa kalafileetä. Teknologiaa testattiin käyttämällä mangososetta.

— Kalatähteet eivät aina käyttäydy loogisesti, ja tarvitaan lisää tutkimusta, jotta saavutamme tavoitteemme kalafileiden tulostamisesta liukuhihnalla, Stachnik sanoo.

Käytössä oleva tulostin on pieni ja rakennettu laboratoriotestausta varten. Stachnikin mukaan laajentaminen teolliseen mittakaavaan on teknisesti mahdollista, mutta ensin kalatähteiden on toimittava sujuvasti pienessä mittakaavassa.

Kolme mallituotetta vuoteen 2028 mennessä

Hankkeessa on tarkoitus kehittää vähintään kolme mallituotetta resepteineen ja käyttötarkoituksineen. Turun yliopisto osallistuu kehittyneemmällä tulostimella.

Kahden vuoden kuluttua Stachnik toivoo voivansa näyttää tulostetun fileen, joka on valmistettu alihyödynnetyistä lajeista, kuten lahnasta, säyneestä tai särjest.

Hän viittaa Itävallan Revo Foodsiin, joka tulostaa jo vegaanista kalaa laajassa mittakaavassa käyttäen pääainesosana fermentoituja sieniä.

Tulokset kootaan julkisesti saatavilla olevaan raporttiin, tieteelliseen artikkeliin sekä työpajoihin kalanjalostajille, kalakauppiaille, suurtalouskeittiöille ja muille elintarvikealan yrityksille. Ne pystyvät arvioimaan teknologiaa aloittamatta perustutkimusta nollasta.

Suomi haluaa korkeampia veroja — Ruotsi puolustaa nikotiinipusseja

Julkaistu 11.11.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Riikka Purra harmaassa jakussa ja keltakuviollisessa paidassa, kuvattuna mikrofonien takana sinistä taustaa vasten.
Suomen valtiovarainministeri Riikka Purra haluaa nikotiinipusseille korkeamman minimiveron kuin Ruotsin ajama taso. Arkistokuva vuodelta 2023.

Suomi on tuohtunut Ruotsin kannasta EU:n nikotiinipussien vähimmäisveroon. Valtiovarainministeri Riikka Purra (ps.) kutsuu tasoa aivan liian alhaiseksi ja varoittaa halvasta rajakaupasta.

Viime vuonna Euroopan komissio ehdotti vähimmäistasoksi noin 140 euroa kilogrammalta. Ruotsi sanoi ei ja vaati hieman alle 20 euroa kilogrammalta, mikä on sen nykyinen taso. Ruotsin vaatimuksesta on tullut kompromissiesitys, jonka useimmat jäsenvaltiot hyväksyvät.

Kun EU:n valtiovarainministerit keskustelivat asiasta Brysselissä maanantaina, Purra hylkäsi kompromissin. Hän sanoo, että naapurimaasta halvalla ostetut nikotiinipussit ovat yhä useammin löytäneet tiensä laittomiin jakelukanaviin, jotka on suunnattu erityisesti nuorille.

— Valitettavasti meidän huoliamme tässä asiassa ei ole otettu lainkaan huomioon neuvottelujen aikana, Purra sanoi kokouksessa Ylen mukaan.

Mainos:

Suomi, Viro ja Malta vastustavat kompromissia. Koska kyseessä on veroasia, kaikkien jäsenvaltioiden on oltava yksimielisiä.

Suomi saattaa asettaa lakisääteisen ikärajan energiajuomille

Julkaistu 6.11.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Henkilö pitelemässä energiajuomatölkkiä.
Suomen esittämä 16 vuoden vähimmäisikä koskisi sekä energiajuomien myyntiä että ilmaista jakamista. Arkistokuva.

Alle 16-vuotiaat lapset Suomessa saatetaan pian käännyttää kassalta energiajuomia ostettaessa. Hallitus haluaa ottaa käyttöön ikärajan, mutta eduskunta ei ole vielä tehnyt päätöstä.

Ehdotus kattaa muutakin kuin myynnin. Jokaiselta, joka jakaa ilmaisia energiajuomia esimerkiksi festivaaleilla ja muissa tapahtumissa, kiellettäisiin myös niiden antaminen alle 16-vuotiaille. Suomessa ei ole tähän asti ollut lakisääteistä ikärajaa juomille.

Vähittäiskauppiaille elintarvikelain muutos tarkoittaisi selkeitä opasteita sekä vaatimusta henkilöllisyystodistuksesta tai digitaalisesta iän varmentamisesta ostohetkellä. Kassahenkilökunnan olisi myös kieltäydyttävä myynnistä, jos on syytä uskoa, että juoma luovutetaan edelleen alle 16-vuotiaalle.

Lakiesitys on nyt eduskunnan käsiteltävänä, Yle raportoi. Jos lainsäätäjät hyväksyvät sen, kiellon odotetaan tulevan voimaan loppuvuodesta 2027.

Mainos:

Ehdotuksen taustalla ovat huolet kofeiinin vaikutuksista lapsiin ja nuoriin. Puolet kaikista 12–17-vuotiaista juo energiajuomia vähintään kerran viikossa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tutkimuksen mukaan. Jotkut nuoret, pääasiassa pojat, kuluttavat päivässä enemmän kofeiinia kuin mitä pidetään turvallisena saman tutkimuksen mukaan.

Nuoret suomenruotsalaiset kriittisempiä maahanmuuton lisäämiselle

Julkaistu 4.11.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Suomen lippuja tumman patsaan edessä puolipilvisen sinisen taivaan alla.
Maahanmuuton lisäämisen vastustus on nyt suurempaa kuin sen kannatus suomenruotsalaisten teini-ikäisten keskuudessa Magman tutkimuksen mukaan. Arkistokuva Suomesta.

Yhä harvempi ruotsinkielinen nuori Suomessa haluaa nähdä lisää maahanmuuttajia maassa. Uudessa nuorisobarometrissa lisääntynyttä maahanmuuttoa vastustavien määrä ylittää nyt sen myönteisesti suhtautuvien määrän.

Ajatushautomo Magman ruotsinkielinen nuorisobarometri seuraa, miten ruotsinkieliset nuoret näkevät elämänsä, hyvinvointinsa, tulevaisuutensa ja yhteiskunnalliset kysymykset. Kysely on toteutettu joka toinen vuosi vuodesta 2018 lähtien. Tämänvuotisen kyselyn, jonka Magma on nyt julkaissut, täytti keväällä 2026 yhteensä 1 373 ruotsinkieliseksi rekisteröityä 15–19-vuotiasta nuorta.

Tänä vuonna 40 prosenttia on täysin tai jokseenkin eri mieltä väittämän "Lisää maahanmuuttajia on tervetullut Suomeen" kanssa. Samaa mieltä olevien osuus on 31 prosenttia.

Edellisessä kyselyssä vuonna 2024 tilanne oli päinvastainen. Tuolloin 40 prosenttia toivotti lisää maahanmuuttajia tervetulleeksi, kun taas 29 prosenttia vastusti sitä.

Mainos:

Muutos on nähtävissä sekä poikien että tyttöjen keskuudessa, mutta tasot eroavat jyrkästi. Pojista 53 prosenttia vastustaa useampia maahanmuuttajia, kun taas tytöillä vastaava luku on 29 prosenttia.

Monet nuoret yhdistävät maahanmuuton myös turvattomuuden tunteeseen. Hieman yli puolet, 52 prosenttia, on täysin tai jokseenkin samaa mieltä siitä, että lisääntynyt maahanmuutto johtaa yhä vakavampiin konflikteihin ja lisääntyvään väkivaltaan yhteiskunnassa.

Samaan aikaan niiden osuus, jotka uskovat rasismin lisääntyneen ruotsinkielisten nuorten keskuudessa viime vuosina, pysyy suunnilleen samalla tasolla kuin vuonna 2024: 41 prosenttia verrattuna silloiseen 39 prosenttiin.

Lia Markelin, Magman yhteiskunta-analyytikko ja yksi raportin kirjoittajista, yhdistää muutoksen julkiseen keskusteluun.

— Näen sen suorana heijastuksena yhteiskunnallisesta ilmastosta, jossa elämme, ja huomiosta, jota aihe saa, Markelin sanoo Ylelle.