Mainos:

Eu:n nettomaksajan kruunu siirtyi Saksalle, saajat myös selvillä

Julkaistu 3.11.2017 – Kirjoittaja Toimitus

Maksut EU:lle nousivat hillitysti uusista maksualennuksista huolimatta.

Suomi maksoi viime vuonna EU:lle yhteensä 1 829 miljoonaa euroa. Maksut nousivat 39 miljoonalla eurolla toissa vuodesta. Lokakuussa 2016 tuli voimaan uusi päätös EU:n talousarvion omista varoista eli tulopuolesta, ja siihen liittyi uusia maksualennuksia osalle jäsenvaltioista. Päätöksen takautuvat vaikutukset on huomioitu talousarviovuosien 2014 ja 2015 kohdalla.

Suomen osuus Britannian maksuhelpotuksen rahoituksesta oli viime vuonna 164 miljoonaa euroa.  Kaikkiaan maksuhelpotusten osuus Suomen maksuista oli noin 10 prosenttia.

Viime vuonna Suomi keräsi EU:n puolesta 166 miljoonaa euroa tulleja ja sokerimaksuja. Tästä 33 miljoonaa euroa tuloutettiin valtion talousarvioon kantopalkkiona.

Saksa suurin nettomaksaja, Bulgaria nettosaaja

Suurimmat nettomaksajat suhteessa bruttokansantuloon olivat viime vuonna Saksa (0,40 prosenttia), Ranska (0,36 prosenttia) ja Ruotsi (0,33 prosenttia).

Mainos:

Suurimmat nettomaksajat asukasmäärään suhteutettuna ovat:

*euroa asukasta kohden

  1. Ruotsi (158 euroa),
  2. Saksa (157 euroa)
  3. Tanska (137 euroa).

Suurimmat nettosaajat suhteessa bruttokansantuloon olivat viime vuonna:

  1. Bulgaria (4,17 prosenttia),
  2. Romania (3,64 prosenttia)
  3. Unkari (3,34 prosenttia)

Asukasta kohden laskettuna eniten EU-tukea saivat:

*euroa asukasta kohden

  1. Kreikka (403 euroa)
  2. Liettua (403 euroa)
  3. Slovakia (372 euroa)

valtiovarainministeri Petteri Orpo kommentoi nettomaksuja:

”Nettomaksu ei kerro kaikkea sitä hyötyä, joka myös Suomen osaksi koituu esimerkiksi yhteisistä sisämarkkinoista tai työvoiman vapaasta liikkuvuudesta. Samalla EU ponnistelee yhteisesti ilmastonmuutoksen torjumiseksi, puolustaa kansalaisiaan sekä ratkaisee pakolaisuuteen ja maahanmuuttoon liittyviä ongelmia. Nämä ovat niitä asioita, jotka tarvitsevat yhteisiä EU-tason ratkaisuja ja tuovat toteutuessaan lisäarvoa kaikille”

Suomen maksut vuosilta 2007-2016:

Tukea liikenneverkkojen rakentamiseen

Suomen saamat tulot EU:lta kasvoivat toissa vuodesta yhteensä 200 miljoonalla eurolla 1 531 miljoonaan euroon.

Merkittävästi toissavuotista enemmän tuloja, yhteensä noin 64 miljoonaa euroa, Suomi sai Verkkojen Eurooppa -rahoitusvälineestä, josta myönnetyillä investoinneilla tuetaan Euroopan laajuisia verkkoja liikenteen, energian ja digitaalisten palvelujen alalla. Tästä 50 miljoonaa euroa tuli liikenneverkkojen rakentamiseen.

Myös rakennepoliittiset tuet nousivat lähes 38 miljoonalla eurolla. Maataloustuet ja maaseudun kehittämistuet kasvoivat lähes 19 miljoonalla. Turvallisuuteen ja kansalaisuuteen, kuten maahanmuuttoon, liittyvät tulot kasvoivat 33 miljoonalla.

Lähde: Valtiovarainministeriö

Mainos:
Seuraa keskustelua
Ilmoita minulle
guest

Kun lähetät kommentin, käsittelemme nimimerkkiäsi, sähköpostiosoitettasi (ei julkaista), teknisiä tietoja ja kommentin sisältöä. Kommentti tarkastetaan automaattisesti ja tarvittaessa toimituksellisesti. Lue tietosuojaseloste ja kommentointiperiaatteet.

4 Kommentit
Vanhimmat
Uusimmat Äänestetyimmät
Alarik Lundin
8

Suomi on todellisuudessa ollut ja on varmasti yhtä juurikin suurin nettomaksaja EU:ssa.

Ei pidä paikkaansa nuo luvut näet.

Tuossa ei oteta riittävän kattavasti eri vaikutteita ja tukia huomioon, kuten tappiot keskuspankkine toiminnan rajoituksissa (niiden muututtua EKP:n sivukonttoreiksi) ja maataloustukien rajoituksissa esim.

huugo
huugo
8

Nettomaksajat ovat myös luopuneet sadoista tuhansista työpaikoista bruttosaajien hyväksi. Eu on dumpannut rahaa valtavia määriä noihin Euroopan halpatyömaihin ja josta hyötyjiä ovat suuret monikansalliset rosvoyhtiöt, joiden voitot valuvat verottajilta piiloon partiisiyhtiöihin.Täysin kusipäistä touhua meno jatkuu.

Äly hoi älä jätä
Äly hoi älä jätä
8

Orpon, joko vajavaisen ymmärryksen tai järjen puutteen vuoksi, nettomaksaja onkin siis saaja!

Johan ala-astelainen tietää, mitä nettotulot, nettohinta ja nettomaksaja tarkoittaa!
ORPOLLE; Nettotulo tarkoittaa, vähennysten jälkeen, käteen jäävää puhdasta tuloa. Nettomaksaja tarkoittaa maksuosuutta, joka jää maksettavaksi saatujen hyötyjen päälle!

Ei ihme, että valtiontalous on mitä on kun valtiovarainministeri ei tuota edes tiedä!

Äly hoi älä jätä
Äly hoi älä jätä
8

PS; valtiovarainministeri Petteri Orpo kommentoi nettomaksuja:

”Nettomaksu ei kerro kaikkea sitä hyötyä, joka myös Suomen osaksi koituu esimerkiksi yhteisistä sisämarkkinoista tai työvoiman vapaasta liikkuvuudesta. Samalla EU ponnistelee yhteisesti ilmastonmuutoksen torjumiseksi, puolustaa kansalaisiaan sekä ratkaisee pakolaisuuteen ja maahanmuuttoon liittyviä ongelmia. Nämä ovat niitä asioita, jotka tarvitsevat yhteisiä EU-tason ratkaisuja ja tuovat toteutuessaan lisäarvoa kaikille”

Johan Orpo vitsikkääksi tässä heittäytyi. EU ponnistelee ilmastonmuutoksen torjumiseksi, puolustaa kansalaisiaan, ratkaisee pakolaisuuteen ja maahanmuuttoon liittyviä ongelmia!???
Mitähän ne ovat? Kertoisiko Orpo meille ja samalla mitä itse on tehnyt asian eteen? Muuta kuin haalinut ja paaponut.

Suomalaiset haluavat ikärajan sosiaaliseen mediaan

Julkaistu eilen 09:29 – Kirjoittaja Toimitus

Monet suomalaiset kannattavat ikärajaa lasten sosiaalisen median käytölle, kertoo tuore kyselytutkimus.

Kyselyyn vastanneista 53 prosenttia tukee kieltoa alle 15-vuotiailta, kun taas 28 prosenttia vastustaa sitä ja 19 prosentilla ei ole mielipidettä, ruotsinkielinen Yle raportoi. Kyselyn toteutti keskustaoikeistolainen ajatushautomo Toivo.

Kannatus on korkeinta Kansallisen Kokoomuksen ja Perussuomalaisten kannattajien keskuudessa. Molemmissa ryhmissä 59 prosenttia puoltaa ikärajaa. Vastaava osuus on 46 prosenttia Vihreän liiton äänestäjien ja 45 prosenttia Vasemmistoliiton äänestäjien keskuudessa.

Myös ikä vaikuttaa näkemyksiin. 18–24-vuotiaista 45 prosenttia kannattaa ehdotusta, kun taas yli 75-vuotiaiden keskuudessa vastaava luku on 56 prosenttia. Tutkimuksessa ei havaittu tilastollisesti merkittäviä eroja miesten ja naisten välillä.

Mainos:

Suomen hallitus aloitti helmikuussa selvityksen alle 15-vuotiaiden kiellosta. Sosiaaliturvaministeri Sanni Grahn-Laasosen (huom: alkup. tekstissä Karoliina Partanen) mukaan tavoitteena on ottaa ikäraja käyttöön vuonna 2027.

Suomi harkitsee rikosoikeudellisen vastuuiän alentamista

Julkaistu 18.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Suomen oikeusministeriö selvittää, pitäisikö rikosoikeudellisen vastuun ikärajaa alentaa. Asia on noussut valokeilaan Ruotsin parlamentin tekemän merkittävän nuorisorikollisuutta koskevan päätöksen myötä.

Elokuussa Ruotsin valtiopäivät äänesti rikosoikeudellisen vastuuiän alentamisesta 14 vuoteen erityisen vakavien rikosten osalta. Tämä tarkoittaa, että 14 vuotta täyttäneet lapset voitaisiin tuomita vankeuteen rikoksista, kuten murhasta, törkeästä raiskauksesta ja törkeistä aserikoksista. Äänestys päättyi lukemin 281 puolesta ja 66 vastaan.

Ehdotus on kohdannut voimakasta kritiikkiä viranomaisilta, lastenoikeusjärjestöiltä ja tutkijoilta. Ruotsin hallitus on perustellut sitä rikoksen uhrien oikeusturvalla ja tarpeella suojautua vaarallisilta yksilöiltä. Uudistus ei ole vielä astunut voimaan. Oikeusministeri Gunnar Strömmer on todennut, että laki voisi tulla voimaan vasta seuraavan vaalikauden loppupuolella, edellyttäen että Tidö-puolueet säilyttävät valtansa.

Suomen nykyinen oikeudellinen kynnys

Suomen rikoslain mukaan henkilön on oltava täyttänyt 15 vuotta ollakseen rikosoikeudellisesti vastuussa. Suomen oikeusministeri Leena Meri haluaa nyt tarkastella ikärajan alentamista.

Mainos:

”Pyynnöstäni myös Suomessa on käynnissä selvitys rikosoikeudellisen vastuun ikärajan alentamisesta alle 15-vuotiaiden osalta. Hanke käynnistyi oikeusministeriössä kesän 2026 aikana ja valmistuu tämän vuoden aikana. Toivon, että Suomessa seurattaisiin Ruotsin keinoja nuorisorikollisuuden torjumiseksi ja laskettaisiin ikärajaa, kuten perussuomalaisten vuoden 2022 kriminaalipoliittisessa ohjelmassa esitettiin,” kirjoittaa Leena Meri X-palvelussa.

Selvityksen on määrä valmistua ennen vuoden loppua. Vasta sen jälkeen selviää, eteneekö Suomen hallitus lainsäädäntötoimiin ja mitä rikoksia tai rangaistuksia se mahdollisesti koskisi.

Opettajiin kohdistuva väkivalta on lisääntynyt voimakkaasti Suomen kouluissa

Julkaistu 17.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Joka viides peruskoulun opettaja Suomessa kertoo joutuneensa oppilaan väkivallan kohteeksi. Opetusalan ammattijärjestö OAJ varoittaa suuntauksen pahentuneen kahden vuoden aikana ja vaatii valtakunnallisia toimenpiteitä.

Opetusalan ammattijärjestö OAJ raportoi vuoden 2026 työolobarometrissaan, että 14 prosenttia vastaajista oli joutunut työpaikkaväkivallan kohteeksi edellisen vuoden aikana. Edellisessä, vuonna 2024 tehdyssä kyselyssä vastaava luku oli 10 prosenttia.

Kasvu on erityisen selvää peruskouluissa. Siellä 21 prosenttia ilmoitti joutuneensa oppilaan väkivallan kohteeksi, kun vuonna 2024 luku oli 17 prosenttia. Varhaiskasvatuksessa kolmasosa vastaajista sanoi joutuneensa lasten tekemän väkivallan kohteeksi.

Väkivalta oli lähes täysin oppilassidonnaista. 99 prosentissa tapauksista, joissa opettajat ilmoittivat joutuneensa väkivallan kohteeksi, tekijänä oli lapsi tai oppilas.

Mainos:

Erityisopettajat erityisen alttiina

Erot ovat huomattavia. OAJ nimeää erityisopettajat ja erityisluokanopettajat ryhmiksi, jotka joutuvat useimmin väkivallan kohteeksi. Väkivalta on yleisintä varhaiskasvatuksessa, mutta se on lisääntynyt eniten peruskouluissa viimeisen kahden vuoden aikana.

Sitä vastoin lukioissa työskentelevillä ei barometrin mukaan ollut kokemuksia väkivallasta. Tilanne eroaa siis selvästi eri koulutusmuotojen välillä.

Oppimis- ja työympäristöjen turvattomuuteen on puututtava. Nykyinen suuntaus on erittäin huolestuttava, sanoo OAJ:n puheenjohtaja Katarina Murto.

Monet harkitsevat alanvaihtoa

Seuraukset voivat olla vakavia kohteeksi joutuneelle henkilöstölle: kuudessa prosentissa tapauksista väkivalta oli johtanut sairauslomaan.

Vastaajista 42 prosenttia oli harkinnut alanvaihtoa edellisen vuoden aikana. Alle 51-vuotiaiden keskuudessa luku oli noin puolet.

Väkivalta ei ole ainoa syy, miksi opettajat harkitsevat ammatin jättämistä. Samalla 75 prosenttia kertoi kokevansa vähintään toisinaan työperäistä stressiä.

OAJ vaatii valtakunnallisia toimintamalleja väkivallan ja uhkatilanteiden ehkäisemiseksi kouluissa ja päiväkodeissa. Järjestö haluaa myös opetusalalle suunnatun erillisen työsuojeluohjelman.

Jäsenemme ovat peräänkuuluttaneet valtakunnallisia toimintamalleja, joilla voidaan ehkäistä väkivaltaa ja uhkatilanteita, sanoo Katarina Murto.

Poikiin kohdistuva väkivalta lisääntyy Suomessa

Päivitetty 14.8.2026, Julkaistu 14.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Yhä useammat alaikäiset pojat Suomessa joutuvat läheistensä tekemän väkivallan kohteeksi. Useimmissa tapauksissa epäiltynä tekijänä on vanhempi.

Luvut ovat peräisin Tilastokeskukselta ja ne koskevat viranomaisten tietoon vuonna 2025 tullutta pari- ja lähisuhdeväkivaltaa.

Tilastojen mukaan pari- ja lähisuhdeväkivallan uhrien määrä kasvoi 20 prosenttia vuonna 2025. Alaikäisten poikien kohdalla kasvu oli 13,8 prosenttia. Yhdeksässä kymmenestä tapauksesta epäilty tekijä oli vanhempi.

Pia Sundell on Barnavårdsföreningenin (Lastensuojeluliitto) toiminnanjohtaja ja työskentelee lasten oikeuksien puolustamiseksi yhteiskunnassa. Hän sanoo, ettei ole yllättynyt väkivallan lisääntymisestä.

Mainos:

Onnistuimme vähentämään lapsiin kohdistuvaa kuritusväkivaltaa Suomessa, mutta viime vuosina suunta on kääntynyt. Nyt näemme sen käytännössä, ja se on vakavaa, Sundell kertoo Ylelle.

Sundell kritisoi lapsiperheiden tukiin vuosina 2024 ja 2025 tehtyjä leikkauksia. Laskelmien mukaan leikkaukset ovat lisänneet pienituloisten perheiden määrää ja siten taloudellista painetta kodeissa.

Kun epätoivo lisääntyy, myös kotiväkivalta lisääntyy, Sundell sanoo.

Ministeri torjuu yhteyden leikkauksiin

Sosiaali- ja turvaministeri Karoliina Partanen (kok.) sanoo, että nousevat luvut voivat osittain johtua siitä, että yhä useammat tapaukset tulevat viranomaisten tietoon. Samalla hän torjuu ajatuksen, että hallituksen lapsiperheiden tukiin tekemät leikkaukset olisivat ensisijainen selitys.

Partasen mukaan ei voida sanoa, että pelkkä taloudellinen stressi johtaisi väkivaltaiseen käytökseen. Sen sijaan hän viittaa hallituksen pitkän aikavälin politiikkaan talouskasvun ja perheiden taloudellisen turvan parantamiseksi.

Kun talous kasvaa, voimme parantaa perheiden taloudellista turvaa, Partanen sanoo.