Mainos:

Sanni Grahn-Laasonen lupasi 18 miljoonan valtion tuella 3500 työpaikkaa – Lupaukset osoittautuivat tyhjiksi eikä edes potentiaali jäänyt

Päivitetty 20.10.2017, Julkaistu 20.10.2017 – Kirjoittaja Toimitus
Tampereen keskustaan rakennettava monitoimiareena on saamassa 18 miljoonaa euroa valtion tukea.

Huolimatta siitä, että mukana on suuria kotimaisia yrityksiä, kuten esimerkiksi OP-ryhmä ja LähiTapiola, on opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen jo aiemmin osoittanut myötämielisyytensä valtion rahoitukselle. Syyksi joviaaliin rahanjakoon Laasonen on ilmoittanut 3500 työpaikkaa jotka monitoimiareena mukanaan toisi.

3500 uuden työpaikan arvio kuitenkin suli kun kävi ilmi, että arvio oli perustunut pelkkiin toimistoneliöiden määrään, eikä ollut minkäänlaisia viitteitä siitä, että tiloihin oltaisiin perustamassa uusia yrityksiä. Suomen kuvalehden artikkelissa mainitaan todennäköisempää olevan, että tiloihin muuttaa vanhoja yrityksiä, joten uusia työpaikkoja ei ole tulossa lähimainkaan opetusministerin lupaamaa määrää.

Edes potentiaali ei säilynyt

Kuten sanottua, opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen perusti arvionsa uusien työpaikkojen määrästä tilojen tuomaan potentiaaliin, ei konkreettisiin tulevaisuuden näkymiin tai varsinaisiin esisopimuksiin. Tampereen kaupunki teki rakennusyhtiö SRV: pyynnöstä poikkeamispäätöksen ja antoi luvan rakentaa aiemmin toimistoiksi tarkoitettuihin tiloihin pääasiassa asuntoja. Nyt myöskin tilojen potentiaali on pudonnut työpaikkojen osalta 40 prosenttiin alkuperäisestä.

Mainos:

Ministerin lupaamat työpaikat vaihtuivat kalliiksi keskusta-asunnoiksi ja alunperinkin ilmalla paisuteltu lupailu tuhansista työpaikoista on käytännössä kuollut. Tällaisenaan hankkeesta on vaikea löytää sellaisia aspekteja, jotka antaisivat valtiolle syytä rahoittaa hanketta mainitulla 18 miljoonan euron summalla.

Tampereen kaupungin hankekehityspäällikkö Juha Kaivosen mukaan työpaikkoja kuitenkin on tulossa jonkin verran. Esimerkiksi areenan yhteyteen rakennettava hotelli sai uudessa suunnitelmassa puolitoistakertaisen määrän huoneita ja nämä luonnollisesti kaipaavat työntekijöitä.

Projektia varten perustettu kiinteistöosakeyhtiö on pääosin yksityisten omistama. Vaikkakin Tampereen kaupunki omistaa yrityksestä 40%, on yksityisten omistajien, kuten esimerkiksi pääurakoitsijaksi valikoituneen SRV:n hallussa 60% yrityksestä. Yhtiö kantaa vastuun noin 100 miljoonan euron hintaisen monitoimiareenan rakentamisesta, tosin vastuu hankkeen toteuttamisesta on viime kädessä kaupungilla.

Kiinteistöosakeyhtiön toisena omistajana on kommandiittiyhtiö  Tampereen Monitoimiareena Ky, jonka sisältä löytyvät SRV:n lisäksi, SRV:n tiedotteen mukaan "LähiTapiola-ryhmä ja OP Ryhmän vakuutus- ja eläkeyhteisöt". Jälkimmäisten osanotto tosin sisältää ehdon...

Valtio on avainasemassa: Mikäli rahaa ei tule, yhteistyökumppanit eivät ole mukana

SK:n mukaan valtion on ensin hyväksyttävä sen kolmas lisätalousarvio ja sen sisältämä 18 miljoonan euron rahoitus hankkeelle.Tämän jälkeen rahoitus siirtyy opetus- ja kulttuuriministeriön hyväksyttäväksi. Vasta sitten rahoituksen hoitavat pankit allekirjoittavat lainapaperit. Vasta sitten LähiTapiola- ja OP-ryhmiin kuuluvat yhtiöt tulevat mukaan kommandiittiyhtiöön, jonka kanssa kaupunki on areenayhtiön osakkaana.

Urheiluministeri Sampo Terho näkee kyseessä olevan valtakunnallisesti merkittävä hanke ja alunperin luvattu neljän miljoonan valtion tuki perustuukin puhtaasti urheilullisiin arvoihin.

-”Tampere Areena on Suomen olympiakomitean lausunnoissa nostettu valtakunnallisesti merkittäväksi hankkeeksi, minkä johdosta se aikanaan hyväksyttiin rahoitussuunnitelmaamme 4 miljoonan euron osalta”

Grahn-Laasosen mainostamista 3 500 uudesta työpaikasta ministeri Terho ei haastattelussa maininnut mitään.

Lähde: SK

Mainos:
Seuraa keskustelua
Ilmoita minulle
guest

Kun lähetät kommentin, käsittelemme nimimerkkiäsi, sähköpostiosoitettasi (ei julkaista), teknisiä tietoja ja kommentin sisältöä. Kommentti tarkastetaan automaattisesti ja tarvittaessa toimituksellisesti. Lue tietosuojaseloste ja kommentointiperiaatteet.

3 Kommentit
Vanhimmat
Uusimmat Äänestetyimmät
huugo
huugo
9 years ago

Sanni tyttö on saanut helposti rahaa taikasanalla, monikultuurisuus. Vähän kuin YK:n kalliit kehitysyhteistyön projektit, saadaan kaivo keskelle kylää muutamalla miljoonalla.

Talvisodanhenki
Talvisodanhenki
9 years ago

Sanni pääsi ministeriksi täysin omalla osaamisellaan -tosin se ”osaaminen” ei liity millääntapaa älykkyyteen vaan lähinnä anteliaisuuteen.

-Tätä siitä sitten tulee.

Rauno järvenpää
Rauno järvenpää
9 years ago

Sanni on aina ollu antelias.Hyvin korkeelta kiertävä vie.Sanotaan että kiree kone.

Suomalaistutkijat pyrkivät valmistamaan kalafileitä tähteistä 3D-tulostimilla

Julkaistu 16.11.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Kalanmuotoisia koekappaleita 3D-tulostimen vieressä, joka pursottaa keltaista mangososetta.
Ylen vierailun aikana 3D-tulostinta testattiin mangososeella. Tavoitteena on muuntaa kalan tähteet uusiksi elintarvikkeiksi.

Turun ammattikorkeakoulun tutkijat haluavat tulostaa kalafileitä tähteistä, jotka päätyvät usein rehuksi tai joita käytetään energian tuottamiseen. Ylen vierailun aikana tiimi käytti 3D-tulostintaan mangososeella, mutta se on testannut myös kalaa.

Kalan fileoinnista jää jäljelle tähteitä, jotka ovat sekä ravinteikkaita että täysin syömäkelpoisia. Erät ovat usein pieniä, epätasaisia ja maantieteellisesti hajautuneita, joten ne päätyvät usein rehuksi tai niitä käytetään energian tuottamiseen. Pienyrityksiltä puuttuu myös teknologiaa ja testaustiloja niiden muuttamiseksi elintarvikkeiksi.

Ahti-Sampo-hankkeessa tutkijat haluavat muuttaa nämä tähteet, yhdessä harvoin hyödynnettyjen kalalajien kanssa, tuotteiksi, jotka näyttävät ja maistuvat kalalta. Tavoitteena on kalafilee, tuote, jonka kaikki tunnistavat ja jonka syömisestä nauttivat.

Menetelmää kutsutaan kylmäekstruusioksi. Tahnamainen kalaseos puristetaan kerros kerrokselta ennalta määrättyyn muotoon alhaisessa lämpötilassa korkeakoulun hankekuvauksen mukaan.

Mainos:

Mangososetta tulostimessa

Hankepäällikkö Marta Stachnik kertoo Ylelle, että tiimi testaa kirjolohta, lohta ja silakkaa. Rasvapitoisuus vaikuttaa siihen, miten seos virtaa ja kuinka hyvin sitä voidaan tulostaa.

Kun Yle Åboland seurasi testiajoa, kävi ilmi, ettei tutkijoiden ollut vielä onnistunut tulostaa kalafileetä. Teknologiaa testattiin käyttämällä mangososetta.

— Kalatähteet eivät aina käyttäydy loogisesti, ja tarvitaan lisää tutkimusta, jotta saavutamme tavoitteemme kalafileiden tulostamisesta liukuhihnalla, Stachnik sanoo.

Käytössä oleva tulostin on pieni ja rakennettu laboratoriotestausta varten. Stachnikin mukaan laajentaminen teolliseen mittakaavaan on teknisesti mahdollista, mutta ensin kalatähteiden on toimittava sujuvasti pienessä mittakaavassa.

Kolme mallituotetta vuoteen 2028 mennessä

Hankkeessa on tarkoitus kehittää vähintään kolme mallituotetta resepteineen ja käyttötarkoituksineen. Turun yliopisto osallistuu kehittyneemmällä tulostimella.

Kahden vuoden kuluttua Stachnik toivoo voivansa näyttää tulostetun fileen, joka on valmistettu alihyödynnetyistä lajeista, kuten lahnasta, säyneestä tai särjest.

Hän viittaa Itävallan Revo Foodsiin, joka tulostaa jo vegaanista kalaa laajassa mittakaavassa käyttäen pääainesosana fermentoituja sieniä.

Tulokset kootaan julkisesti saatavilla olevaan raporttiin, tieteelliseen artikkeliin sekä työpajoihin kalanjalostajille, kalakauppiaille, suurtalouskeittiöille ja muille elintarvikealan yrityksille. Ne pystyvät arvioimaan teknologiaa aloittamatta perustutkimusta nollasta.

Suomi haluaa korkeampia veroja — Ruotsi puolustaa nikotiinipusseja

Julkaistu 11.11.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Riikka Purra harmaassa jakussa ja keltakuviollisessa paidassa, kuvattuna mikrofonien takana sinistä taustaa vasten.
Suomen valtiovarainministeri Riikka Purra haluaa nikotiinipusseille korkeamman minimiveron kuin Ruotsin ajama taso. Arkistokuva vuodelta 2023.

Suomi on tuohtunut Ruotsin kannasta EU:n nikotiinipussien vähimmäisveroon. Valtiovarainministeri Riikka Purra (ps.) kutsuu tasoa aivan liian alhaiseksi ja varoittaa halvasta rajakaupasta.

Viime vuonna Euroopan komissio ehdotti vähimmäistasoksi noin 140 euroa kilogrammalta. Ruotsi sanoi ei ja vaati hieman alle 20 euroa kilogrammalta, mikä on sen nykyinen taso. Ruotsin vaatimuksesta on tullut kompromissiesitys, jonka useimmat jäsenvaltiot hyväksyvät.

Kun EU:n valtiovarainministerit keskustelivat asiasta Brysselissä maanantaina, Purra hylkäsi kompromissin. Hän sanoo, että naapurimaasta halvalla ostetut nikotiinipussit ovat yhä useammin löytäneet tiensä laittomiin jakelukanaviin, jotka on suunnattu erityisesti nuorille.

— Valitettavasti meidän huoliamme tässä asiassa ei ole otettu lainkaan huomioon neuvottelujen aikana, Purra sanoi kokouksessa Ylen mukaan.

Mainos:

Suomi, Viro ja Malta vastustavat kompromissia. Koska kyseessä on veroasia, kaikkien jäsenvaltioiden on oltava yksimielisiä.

Suomi saattaa asettaa lakisääteisen ikärajan energiajuomille

Julkaistu 6.11.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Henkilö pitelemässä energiajuomatölkkiä.
Suomen esittämä 16 vuoden vähimmäisikä koskisi sekä energiajuomien myyntiä että ilmaista jakamista. Arkistokuva.

Alle 16-vuotiaat lapset Suomessa saatetaan pian käännyttää kassalta energiajuomia ostettaessa. Hallitus haluaa ottaa käyttöön ikärajan, mutta eduskunta ei ole vielä tehnyt päätöstä.

Ehdotus kattaa muutakin kuin myynnin. Jokaiselta, joka jakaa ilmaisia energiajuomia esimerkiksi festivaaleilla ja muissa tapahtumissa, kiellettäisiin myös niiden antaminen alle 16-vuotiaille. Suomessa ei ole tähän asti ollut lakisääteistä ikärajaa juomille.

Vähittäiskauppiaille elintarvikelain muutos tarkoittaisi selkeitä opasteita sekä vaatimusta henkilöllisyystodistuksesta tai digitaalisesta iän varmentamisesta ostohetkellä. Kassahenkilökunnan olisi myös kieltäydyttävä myynnistä, jos on syytä uskoa, että juoma luovutetaan edelleen alle 16-vuotiaalle.

Lakiesitys on nyt eduskunnan käsiteltävänä, Yle raportoi. Jos lainsäätäjät hyväksyvät sen, kiellon odotetaan tulevan voimaan loppuvuodesta 2027.

Mainos:

Ehdotuksen taustalla ovat huolet kofeiinin vaikutuksista lapsiin ja nuoriin. Puolet kaikista 12–17-vuotiaista juo energiajuomia vähintään kerran viikossa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tutkimuksen mukaan. Jotkut nuoret, pääasiassa pojat, kuluttavat päivässä enemmän kofeiinia kuin mitä pidetään turvallisena saman tutkimuksen mukaan.

Nuoret suomenruotsalaiset kriittisempiä maahanmuuton lisäämiselle

Julkaistu 4.11.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Suomen lippuja tumman patsaan edessä puolipilvisen sinisen taivaan alla.
Maahanmuuton lisäämisen vastustus on nyt suurempaa kuin sen kannatus suomenruotsalaisten teini-ikäisten keskuudessa Magman tutkimuksen mukaan. Arkistokuva Suomesta.

Yhä harvempi ruotsinkielinen nuori Suomessa haluaa nähdä lisää maahanmuuttajia maassa. Uudessa nuorisobarometrissa lisääntynyttä maahanmuuttoa vastustavien määrä ylittää nyt sen myönteisesti suhtautuvien määrän.

Ajatushautomo Magman ruotsinkielinen nuorisobarometri seuraa, miten ruotsinkieliset nuoret näkevät elämänsä, hyvinvointinsa, tulevaisuutensa ja yhteiskunnalliset kysymykset. Kysely on toteutettu joka toinen vuosi vuodesta 2018 lähtien. Tämänvuotisen kyselyn, jonka Magma on nyt julkaissut, täytti keväällä 2026 yhteensä 1 373 ruotsinkieliseksi rekisteröityä 15–19-vuotiasta nuorta.

Tänä vuonna 40 prosenttia on täysin tai jokseenkin eri mieltä väittämän "Lisää maahanmuuttajia on tervetullut Suomeen" kanssa. Samaa mieltä olevien osuus on 31 prosenttia.

Edellisessä kyselyssä vuonna 2024 tilanne oli päinvastainen. Tuolloin 40 prosenttia toivotti lisää maahanmuuttajia tervetulleeksi, kun taas 29 prosenttia vastusti sitä.

Mainos:

Muutos on nähtävissä sekä poikien että tyttöjen keskuudessa, mutta tasot eroavat jyrkästi. Pojista 53 prosenttia vastustaa useampia maahanmuuttajia, kun taas tytöillä vastaava luku on 29 prosenttia.

Monet nuoret yhdistävät maahanmuuton myös turvattomuuden tunteeseen. Hieman yli puolet, 52 prosenttia, on täysin tai jokseenkin samaa mieltä siitä, että lisääntynyt maahanmuutto johtaa yhä vakavampiin konflikteihin ja lisääntyvään väkivaltaan yhteiskunnassa.

Samaan aikaan niiden osuus, jotka uskovat rasismin lisääntyneen ruotsinkielisten nuorten keskuudessa viime vuosina, pysyy suunnilleen samalla tasolla kuin vuonna 2024: 41 prosenttia verrattuna silloiseen 39 prosenttiin.

Lia Markelin, Magman yhteiskunta-analyytikko ja yksi raportin kirjoittajista, yhdistää muutoksen julkiseen keskusteluun.

— Näen sen suorana heijastuksena yhteiskunnallisesta ilmastosta, jossa elämme, ja huomiosta, jota aihe saa, Markelin sanoo Ylelle.