AK47:n keksijän muistomerkkiin lipsahti natsi-ase

Päivitetty 24.9.2017, Julkaistu 23.9.2017 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 4 minuuttia

Udmurttitaustaisen asesuunnittelijan Mihail Kalashnikovin kunniaksi Moskovaan pystytetyn monumentin jalustareliefi tuli vahingossa paljastaneeksi maailman eniten käytetyn sotilas-käsiaseen alkuperän: Reliefi esittää useita AK47-rynnäkkökiväärin versiota, ja eräät ilmeisesti alkuperäiset työpiirustukset. Tarkkanäköinen BBC:n toimittaja tunnisti niistä toisessa maailmansodassa käytetyn Sturmgevähr-44:n piirteet.

Stg 44:n suunnitteli saksalainen Hugo Schmeisser vastauksena Saksan Wehrmachtin toiveelle saada enemmän tulivoimaa jalkaväen taistelijoille. Schmeisser perusti työnsä jo aiempien rynnäkkökivääriä kehitelleiden suunnittelijoiden pohtimalle ajatukselle: Kevennetään ampumatarvikkeita, ja luovutaan turhasta ammuksen kantomatkasta. Pienempi kaliiberi ja lyhyempi patruuna olivatkin oikea valinta, ja ensimmäinen käyttökelpoinen sotilaan henkilökohtainen konepistoolia kiväärimäisempi sarjatuliase oli syntynyt.

Samaan aikaan Venäjällä nuori kersantti Mikhail Kalashnikov haavoittuu, eikä pääse enää rintamalle. Hän alkaa suunnittelemaan massasulkuista konepistoolia, joka ei koskaan tule valmistukseen.

Vuosi sodan loppumisen jälkeen asesuunnittelija Hugo Schmeisser joutuu sotavangiksi Saksan itävyöhykkeellä. Hänet kiidätetään Venäjälle, Izhevski:in, jossa sijaitsee nykyisinkin toimiva asetehdas, jonka suunnittelutiimiin Mikhail Kalashnikov on rekrytoitu. Tulevaa suunnittelutiimiä valvoo myös kenraali Fedorov, joka oli jo tsaarinaikana suunnitellut Avtomat Fedorovkan, joka käytti kevyitä japanilaisia patruunoita. Muita venäläisiä suunnittelijoita on vähintään konsultoimassa työtä, johon myös siviilisotavanki Schmeisser tulee liitetyksi.

Kalashnikovin vanhanaikaiseksi jo piirustuspöydällä muuttuneet konepistoolit on jo täysin unohdettu: Nyt valmistellaan #kaasumäntätoimista kiväärikaliiberista (7.62) asetta, jollainen oli jo ollut Saksalla sodan aikana.

Schmeisserin käyttämä "putoava" lukko vaihtuu kiertyvään, mutta aseen ulkonäkö on kiusallisen yhtenevä Stg44:ään. Ei ihme, ettei venäläinen taiteilija huomannut arkistoista kopioimansa piirustusten olleenkin sotasaalista Saksasta.

  • Tavanomainen #konepistooli sai vauhtia kehitykseensä ensimmäisen maailmansodan lopulla, kun Saksa otti käyttöön paikalleen jämähtäneen asemasodan ja lähes aina tuloksettomien rintamahyökkäysten vaihtoehdoksi #sturmabteilung -taktiikan, jossa iskuryhmä läpäisee vastustajan linjan ja iskee oman etenemisen sulkeviin pesäkkeisiin esm."takaapäin". Tässä toiminnassa tarvittiin tehokasta mieskohtaista tulivoimaa, jota hankittiin käsikranaattien käytöllä ja mm. tanskalaisen Madsenin valmistamilla sarjatuliaseilla. Ne olivat pistoolikaaliiberisia, 9mm, ja käsiteltävyys vaati heikkoa rekyyliä. Silloin vaikutus jäi lyhyelle matkalle, -kuten pistooleissa. Nimitykseksi vakiintui siis konepistooli.
  • #Sotilaskivääri oli pitkään jalkaväen perusase, ja sen kehitystä haittasi esikunnissa sinnittelevä usko pitkän tehokkaan kantomatkan autuaaksi tekevyyteen.  Yleisin kaliiberi oli 7.62 -mm. Suomessa ja Venäjällä- ja pitkä patruuna antoi tilaa riittävälle ruutimäärälle.
  • #Pikakivääri käytti samaa pitkää patruunaa, kuin sotilaskiväärit, ja se teki aseesta suhteellisen raskaan ja liikkeessä olevalle sotilaalle vaikeasti hallittavan. Pikakiväärit jäivät eräänlaisiksi kevyiksi konekivääreiksi ja jalkaväen #tulitukiaseiksi.
  • Jouksuhaudoissa vaan ei korkeissa esikunnissa ymmärrettiin, että jotain puuttuu. Em. venäläinen sotilasteknikko Fedorov etsi ratkaisua probleemaan suunnittelemalla sarjatoimisen kevyen aseen käyttämään Venäjän-Japanin sodasta tuttua japanilaista pienikaliiberisempaa luotia. Näin Fedorovin ase pääsi lähelle sitä, millaiseksi #rynnäkkökivääri myöhemmin muodostui.
  • Ensimmäiset rynnäkkökiväärit olivat teknisesti monimutkaisia ja kalliita valmistaa, ja uhkasivat jäädä erityisjoukkojen tms. käyttöön. Schmeisserin Stg44 oli ensimmäinen tosissaan jalkaväen palveluaseeksi tarkoittu rynnäkkökivääri, ja sen idea oli korvata kertalaukauksilla toimivat makasiinikiväärit. Stg44 yleistyikin Wehrmachtilla ja SS:lla.
  • #Kaasumäntä l. aseen piipusta poistuvan ruutikaasun paineen ohjaaminen antamaan aseen lukolle yms. liikkuville osille liike-energiaa, jolla vanha hylsy poistetaan patruunapesästä ja ase uudelleen-ladataan, oli ideana tunnettu ja käytetty jo joissain puoliautomaattikivääreissä ja konekivääreissä. Stg44:stä  alkaen kaikki rynnäkkökiväärit ovat käyttäneet tätä toimintatapaa.
  • Schmeisser hyväksyi aseen vaikutusmatkan lyhenemisen, ja otti käyttöön Saksassa jo aiemmin ideoidun lyhyen kiväärikaliiberisen patruunan. Tämä mahdollisti aseen keveyden ja rekyylin käsiteltävyyden.  Nyt moderni rynnäkkökivääri oli valmis.

AK47:ssä ja sen itäblokin-klooneissa on eräs heikkous, jota Stg44:ssä ei ollut, -eikä myöskään sen länsieurooppalaisissa sodanjälkeisissä kopiossa: Kuten kuvista (ylempänä) näkee, Stg44:ssä piipun suuntainen linja kohti ampujaa pysyy aseen tukin tasossa. Tällöin rekyyli kohdistuu ampujan olkapäähän, eikä kohtuuttomasti pyri nostamaan asetta. AK47:ssa tähtäinlinjaa on laskettu lähemmäs piippua, ja tämä on tehty kääntämällä tukkia alaspäin, -ampujan pää on tällöin alempana.

Stg44:ssä etu- ja takatähtäintä on nostettu aseen hallittavuuden parantamiseksi, mainitusta syystä. Schmeisserin ase siis sopi paremmin tähdättyjä laukauksia ampuvalle, Kalashnikovin versio oli optimoitu ampujalle joka #roiskii. Kalashnikovin tiimin tärkein parannus Schmeisserin konseptiin oli aseen liikkuvien osien #väljyys: AK47 on tarkoitettu käyttäjille, jotka eivät puhdista aseitaan. Kuten uutiskuvat näyttävät, Mihail oli oikeilla jäljillä.

"AK47:n" valmistumisen jälkeen Hugo Schmeisser sai palata Itä-Saksaan. Hänen terveytensä oli jo niin huonontunut, että hän kuoli pian sen jälkeen.

Kuvassa samat piirrustukset, kuin Moskovan monumentin tekijän käyttämät.

Mihail Kalashnikov antoi nimensä maaailman tunnetuimmalle käsiaseelle, mutta rojalteja sen myynnistä hän ei saanut. Hänet muistetaan mm. lausunnostaan, jossa hän ilmaisee surunsa siitä että "minun isänmaan puolustukseen suunnittelemani aseet ovat maailmalla roistojen käsissä". Mihailin lausuntoon on pakko yhtyä.

Kuvassa sensuroitu reliefi:

Telegraph.



Koulun työntekijä tuomittiin 16 tytön seksuaalisesta hyväksikäytöstä Uppsalassa

Päivitetty 11.6.2026, Julkaistu 28.10.2025 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 1 minuutti

Uppsalassa entinen koulutyöntekijä on tuomittu kolmen vuoden ja yhdeksän kuukauden vankeusrangaistukseen useista vakavista seksuaalirikoksista peruskouluikäisiä tyttöjä kohtaan. Tapauksen syyttäjän, Bente Erfäldtin, mukaan tuomio vastaa pitkälti syyttäjän vaatimuksia.

Yhteensä 16 tyttöä oli asianomistajina syytteissä, ja käräjäoikeus katsoi miehen syylliseksi kaikkiin 16 syytekohtaan.

Hänet on tuomittu kaikista väitetyistä rikoksista. Käräjäoikeus on pitkälti jakamassa syyttäjän näkemyksen siitä, miten rikokset tulee arvioida. Meillä oli hieman ankarampi rangaistusvaatimus, mutta kokonaisuutena olen tyytyväinen, Erfäldt sanoo.

Kaikki uhrit olivat tekojen aikaan peruskouluikäisiä, ja useat rikokset tapahtuivat koulussa Uppsalassa, jossa mies — kuusikymppinen koulun työntekijä — oli työskennellyt.

Mies aloitti työskentelyn koulussa vuonna 2023 toimiessaan resurssityöntekijänä, vahtimestarina ja vapaa-ajan ohjaajana. Rikokset tapahtuivat tuosta vuodesta kevääseen 2025 saakka, jolloin hänet pidätettiin.

Todisteet miestä vastaan koostuivat muun muassa tyttöjen kertomuksista sekä teknisestä näytöstä — miehen hallusta löytyneistä kuvista ja videoista.

Mies on aiemmin ollut rikokseton ja kiistää kaikki syytteet. Hän on työskennellyt kouluissa pitkään ja ollut aiemmin työsuhteessa myös muihin oppilaitoksiin.

Bussiturma Boliviassa: 16 kuollut ja 32 loukkaantunut

Päivitetty 11.6.2026, Julkaistu 28.10.2025 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 1 minuutti

Ainakin 16 ihmistä on kuollut ja 32 loukkaantunut, kun matkustajabussi suistui noin 300 metrin syvyyteen rinteeseen Boliviassa, kertovat viranomaiset. Onnettomuus tapahtui maanantaina aamulla Morochatan alueella, joka sijaitsee maan keskiosissa.

Paikallisen viranomaisen mukaan kyseessä oli vakava onnettomuus, sillä bussissa oli useita matkustajia ja tapahtumapaikka on vaikeasti saavutettavissa. Pelastustyöt ovat olleet haastavia alueen vaikeakulkuisuuden vuoksi.

Boliviassa kuolee viranomaisten mukaan vuosittain noin 1 400 ihmistä liikenneonnettomuuksissa. Maassa on hieman yli 12 miljoonaa asukasta.

Viranomaiset tutkivat nyt onnettomuuden syytä, mutta alustavien tietojen mukaan mahdollisia syitä voivat olla tien huono kunto tai kuljettajan menettämä ajoneuvon hallinta.

Hirmumyrsky Melissa iski Jamaikalle – voimakkain 174 vuoteen

Päivitetty 2.5.2026, Julkaistu 28.10.2025 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 2 minuuttia

Erittäin voimakas hirmumyrsky Melissa on iskenyt Jamaikalle valtavalla voimalla. Hengenvaaraa aiheuttavat tuulet ja tulvat piinaavat parhaillaan Karibian saarta, jossa jopa 1,5 miljoonaa ihmistä on suoraan myrskyn armoilla.

Melissa saavutti viidennen luokan, eli korkeimman mahdollisen voimakkuuden, saapuessaan Jamaikan mantereelle kello 18.00 paikallista aikaa, kertoo Yhdysvaltain National Hurricane Center (NHC) Miamista. Kyseessä on voimakkain myrsky, joka on iskenyt Jamaikalle 174 vuoteen.

Tuulen nopeudet ylittivät 80 metriä sekunnissa, kun Melissa iski maihin. Myrsky on samalla vuoden 2025 voimakkain hirmumyrsky koko maailmassa.

– Olemme hyvin huolissamme. ”Maailman voimakkain myrsky” iskee tähän pieneen pisteeseen kartalla, sanoi paikallinen yrittäjä Steve Dunn ennen myrskyn saapumista.

Vahingot voivat olla mittavat

Melissa on liikkunut hitaasti Karibialla viime päivinä, ja sitä kuvataan jopa voimakkaammaksi kuin hirmumyrsky Katrina, joka 20 vuotta sitten aiheutti tuhoa Yhdysvalloissa, surmaten yli 1 800 ihmistä.

Jamaikalla koulut ja lentokentät on suljettu, kattoja vahvistettu ja hätäsuojat otettu käyttöön.

– Hallitus on tehnyt kaiken mahdollisen valmistautuakseen myrskyyn, jollaisen kaltaista emme ole koskaan kokeneet, sanoi tiedotusministeri Dana Morris Dixon BBC:n Newshour-ohjelmassa.

Hänen mukaansa maa on jo valmiiksi hyvin vettynyt runsassateisen lokakuun vuoksi.
– Kun saamme vielä lisää vettä, seurauksena on laajoja tulvia ja maanvyörymiä erityisesti vuoristoalueilla, hän varoitti.

Pakollisia evakuointeja

Kansainvälinen Punainen Risti ja Punainen Puolikuu (IFRC) varoittavat myrskyn ”valtavasta vaikutuksesta”.
– Humanitaarinen uhka on vakava ja välitön, sanoo IFRC:n Karibian alueen päällikkö Necephor Mghendi, jonka mukaan 1,5 miljoonaa ihmistä saattaa joutua myrskyn vaikutusalueelle – mahdollisesti jopa enemmän.

Jamaikan pääministeri Andrew Holness kertoi CNN:lle, että erityisesti saaren länsiosat tulevat kärsimään pahiten.
– En usko, että alueella on minkäänlaista infrastruktuuria, joka kestäisi viidennen luokan myrskyn, hän sanoi.

Laajoille alueille on annettu pakolliset evakuointimääräykset, mutta kaikki eivät aio noudattaa niitä.

Myrsky Melissan odotetaan jatkavan kulkuaan länteen päin seuraavien päivien aikana, tuoden mukanaan edelleen hengenvaarallisia tuulia ja rankkasateita.

Ruotsi avaa nuorisovankilat 13-vuotiaille ensi kesänä

Päivitetty 2.5.2026, Julkaistu 27.10.2025 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 1 minuutti

Ruotsi avaa nuorisovankilat 13-vuotiaille ensi kesänä – rikosoikeudellinen vastuuikä laskee 15:stä 13 vuoteen

Ruotsi valmistautuu ottamaan käyttöön nuorisovankilat myös 13- ja 14-vuotiaille, jotka tuomitaan vakavista rikoksista heinäkuun 1. päivän jälkeen. Rikosseuraamuslaitos (Kriminalvården) on jo aiemmin suunnitellut erityisiä yksiköitä 15–17-vuotiaille, mutta hallitus on nyt antanut tehtäväksi perustaa erilliset, nuoremmille lapsille tarkoitetut osastot.

Erityisyksiköiden on määrä olla valmiina ensi kesään mennessä. Lainsäädäntöehdotuksen mukaan rikosoikeudellinen vastuuikä lasketaan 15 vuodesta 13 vuoteen niissä tapauksissa, joissa nuori tekee erittäin vakavan rikoksen. Muutos astuisi voimaan 1. heinäkuuta.

Oikeusministeri Gunnar Strömmerin (Moderaatit) mukaan Rikosseuraamuslaitos valmistautuu aluksi tarjoamaan 100–150 paikkaa 13–17-vuotiaille eri puolilla maata sijaitsevissa laitoksissa.

– Rakennamme parhaillaan koulutoimintaa ja erilaisia hoitomuotoja näihin yksiköihin, Strömmer kertoo.

Uuden lain on tarkoitus olla voimassa vähintään viiden vuoden ajan.

– Näen tämän keinona antaa muulle yhteiskunnalle mahdollisuuden ottaa tilanne kiinni, Strömmer sanoo.

Ministerin mukaan, jotta 13- ja 14-vuotiaiden tekemät vakavat rikokset voitaisiin ehkäistä, sosiaalipalveluiden, koulujen, poliisin sekä lasten ja nuorten psykiatrian on toimittava tulevaisuudessa aivan uudella tavalla ja entistä tiiviimmässä yhteistyössä.