Ääriryhmien sekoilujen ymmärtäjä, Hesari, on kokonaan kääntänyt kelkkansa?

Julkaistu 21.9.2016 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 3 minuuttia

Vasemmistoanarkistien riehuessa, kuokkavieraina tai kiekkovieraina, tahi muuten vaan, ymmärryksen sana on kuulunut HS:n ja Ylen palstoilta, akateemisten asiantuntijoiden suulla. Nyt, pääkirjoituksessa 21.09., onkin aivan eri ääni kellossa.

Siispä muistelemme, miten silloinen HS:n toimittaja Maria Pettersson esitteli löytämiään anarkisteja. Petterssonin haastatteleva Suvi Auvinen:

Ei ole sattumanvaraista, mitä hajotetaan. ... Jos esimerkiksi puoluetoimiston ikkuna rikotaan tai poliisiauto poltetaan, kyse on hyökkäyksestä poliittista vihollista vastaan.

Suomen Uutisten Matias Turkkila kommentoi tänään vanhaa Hesarin aiempaa linjaa:

Itsenäisyyspäivän 2013 surullisenkuuluisissa Kiakkovierasjuhlissa vasemman laidan anarkistit hakkasivat poliiseja, hevosia ja rikkoivat paikkoja. HS pyysi analyysia Veikko Erantilta, jonka arvioi rähinän syitä seuraavasti: Taustalla on yhteiskunnallista kärjistymistä. Ei ole yllättävää, että tällaista tapahtui.

Ehkei HS:n linja ole sittenkään muuttunut? 2013 olivat riehumassa vasemmistolaiset, nyt  pahoinpitelystä on epäiltynä oikeistolainen. Siis:

 

Oikeistolainen riehuu
Ei saa puhua yhteiskunnallisista syistä. Tekijä on pahapaha.
Vasemmistolainen riehuu
Yhteiskunnalliset syyt, tekijä väärinymmärretty tai uhri.

Saman päivän iltana, kuin HS julkaisia Maria Petterssonin ymmärtäväisen puffin anarkisteille, Peruusuomalaisten vaalitoimiston ikkunat rikottiin Helsingissä. Porua poliittisten toimintavapauksien luokkaamisesta ei tapauksen tiimoilta syntynyt.

Maria Pettesson ja Suvi Auvinen eivät olleet kovin tuntemattomia toisilleen. Tässä melko peittelemättömästi tehtiin *porvarimedian* avulla kaverista varteenotettavampaa vasemmistolaista, so. Isoa Toveria. Petterssonin toiminta oli siis osa jonkin scenen valtataistelua. Tämä on sitäkin erikoisempaa, kun anarkistien pitäisi vastustaa "systeemiä" eikä antaa sen nimittää anarkistien johtajiksi valitsemiaan henkilöitä.

Vasemmistolaisiksi tai oikeistolaisiksi määriteltyjen radikaalien, toisin silmin häiriköiden, erilainen kohtelu mediassa on myös politiikan tekemistä: Yleisöä ohjaillaan mielikuvia luomalla mediavallan käyttäjän haluamaan suuntaan.

Vaikka pikku anarkistit rikkovat ikkunoita ja raideliikenteen turvalaitteita, ja polttavat julkisia liikennevälineitä, heillä on globaalin rahabisneksen kanssa yhteisiä päämääriä. Molempien aggression kohteena ovat meneillään olevaa kehitysmaa-väestön massamuuttoa Eurooppaan vastustavat kansanliikkeet. Juuri tästä syystä kahden kovaakin elämään kokeneen suomalaisen nuorenmiehen traagisesti päättynyt tappelus Helsingin asema-aukiolla 10.09. on julistettu "rasistiseksi väkivallaksi".

Matias Turkkila siteeraa blogisti Jussi Kuosmasta, ja nimittää ääriryhmä-ihmisiä "jätekasoiksi". Sananvalinta on melko outo, kun puheena oleva ääriajattelu-ongelma kulminoituu ihmisten dehumanisointiin. Sekä yksilöinä ja joukkona. Jätekasa-nimittely on sitä pahimmasta päästä. Melkein kuulen uuninluukkujen kolinan.

Tragedian Asema-aukiolla voikin nähdä seurauksena siitä, että sattumalta(?) paikalla kohdanneet eri alakulttuureihin identifioituneet nuoretmiehet eivät nähneet toisiaan yksilöinä, vaan jonkin demonisoidun kollektiivin kasvottomina jäseniä. Toinen loukkasi toista, toinen reagoi fyysisesti. -Sillä varauksella että mikään mediassa kerrottu on totta.

Ihmisen dehumanisointi on tyypillistä yhtä paljon kapeakatseisen ääriajattelun viemille, kuin isoja päätöksiä politiikan ylätasolla tekeville. Lyödä toista, joka tulee hyppimään silmille ja räkii päälle? Sen voisin minäkin tehdä. -En tämänhetkisessä mielentilassa, mutta silloin kun joku hosuu ja rääkyy edessä? Voinko olla varma etten lyö? Voitko Sinä?

Miten nämä meidän päättäjät? Tehdä päätös jolla otetaan kaikilta Suomen eläkeläisiltä siivu asumistuesta. Ja turvallisessa lämpimässä kokoushuoneessa istuen, ilman uhkaa miltään suunnalta. Jos jokin asia kysyy kylmää ja raakaa mieltä, niin se. Tirvaista kaveria nenään, on pientä sen rinnalla.

Asema-aukion tragediaan osallistuneet nuoret olivat siis eläneet kovaakin elämää. Media on jo heidän vaiheitaan repostellut. No, ei "antifasistin". Hänestä meille on näytetty rippikoulukuva, mutta kaikki tulee julki halusivat toimittajat tai eivät.  Lopputulos oli kaikkien kannalta onneton: Toinen joutui rautoihin, ja toinen lautoihin. di-gold

 

 

https://www.suomenuutiset.fi/kommentti-korvia-huumaava-hiljaisuus-aiheutettua-media-estaa-keskustelun-vakivallasta/

http://www.hs.fi/paakirjoitukset/a1474344868455?ref=a-luet-#2

Venäjä-propagandisti Bäckmanin salainen sopimus HS-toimittajan kanssa: Raportoi USA:stä Bäckmanille, 2000e/kuussa

Päivitetty 11.6.2026, Julkaistu 16.1.2026 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 1 minuutti

Netissä leviävä salainen sopimus Venäjä-yhteyksistään tunnetun dosentti Johan Bäckmanin ja HS:n Moskovan kirjeenvaihtajan Maarit Uberin (entinen Roiha) kanssa herättää paljon ihmetystä.

Bäckman ja Uber laativat muutama vuosi sitten sopimuksen, jonka perusteella Bäckman "lähetti" Uberin USA:han raportoimaan hänelle.

Sopimuksen mukaan Uber (silloinen Roiha) oli Bäckmanin "kirjeenvaihtaja". Sopimuksen mukaan Bäckman maksoi raportoinnista Uberille vähintään 2000e / kk.

Maarit Uber asuu nykyisin Moskovassa ja on HS:n Venäjän kirjeenvaihtaja. Myös Bäckman asuu lehtitietojen mukaan nykyisin Venäjällä.

Herää kysymys, onko HS:n Venäjä-uutisointi nyt myös Bäckmanin ohjauksessa. Maarit Uber tunnetaan Venäjää "ymmärtävänä" toimittajana.

Maalittaminen ja väärän tiedon agitaattorit uhkaavat ihmisten turvallisuutta

Päivitetty 11.6.2026, Julkaistu 29.10.2025 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 2 minuuttia

Yhä useammin sosiaalisessa mediassa näemme ilmiön, jossa jotakuta ihmistä aletaan yhteisvoimin painostaa, leimata ja häpäistä. Tätä kutsutaan maalittamiseksi – ja se on yksi aikamme vaarallisimmista keskustelukulttuurin sairauksista.

Maalittamisen ydin on yksinkertainen: joku vaikuttaja tai näkyvä henkilö jakaa valikoitua tai virheellistä tietoa jostain yksilöstä tavalla, joka saa joukon ihmisiä hyökkäämään tämän kimppuun. Tuloksena on somemyrsky, uhkailua, ja monesti kohteen henkilökohtainen ja ammatillinen maine tuhoutuu hetkessä.

Tämä ei ole sattumanvaraista. Se on osa laajempaa agitaatiokulttuuria, jossa viestintää käytetään poliittisena tai ideologisena aseena. Ikävä kyllä, myös Suomessa tällaisia toimintatapoja on omaksuttu – ja niihin on toisinaan liittynyt jopa julkisin varoin tuettuja hankkeita tai projekteja.

Kun vaikuttajasta tulee yllyttäjä

Yksi esimerkki tästä kehityksestä on viestintävaikuttaja Janne Riiheläinen, joka on toiminut näkyvästi julkisessa keskustelussa ja saanut tukea myös erilaisilta yhteisöiltä, kuten Aalto-yliopistosta. Riiheläisen toiminta sosiaalisessa mediassa on herättänyt laajaa huolta: hänen päivityksissään toistuu kaava, jossa yksittäisistä ihmisistä tai ryhmistä annetaan vääristeleviä väitteitä, minkä jälkeen seuraajat käyvät hyökkäykseen, jopa väkivataan kehoitetaan ihmisiä.

Ongelma ei ole pelkästään Riiheläisessä henkilönä – vaan ilmiössä, jota hän edustaa. Kun valta-asemassa oleva vaikuttaja käyttää sananvapauttaan toisten leimaamiseen, hän asettaa itsensä viestinnän agitaattoriksi, ei keskustelijaksi. Tällainen toiminta murentaa yhteiskunnallista luottamusta ja normalisoi vihamielistä käytöstä.

Julkinen raha ja vastuu

Erityisen ongelmallista on, jos julkista rahaa kanavoidaan henkilöille tai hankkeille, joiden toiminta synnyttää maalittamista tai sen kaltaista sosiaalista painostusta. Tiede ja koulutus ovat arvokkaita vain silloin, kun ne rakentavat luottamusta ja yhteisöllisyyttä – eivätkä toimi välineenä muiden hiljentämiseen.

Jos yliopisto tai muu julkinen taho tukee toimijoita, jotka toistuvasti lietsoivat someraivoa, on syytä pysähtyä ja kysyä: mitä me oikein rahoitamme?

Sananvapaus ei ole hyökkäysoikeus

Sananvapaus on demokraattisen yhteiskunnan kulmakivi. Mutta se ei tarkoita oikeutta vääristellä tietoa tai lietsoa ihmisiä toisia vastaan. Jokainen, jolla on suuri seuraajakunta ja vaikutusvaltaa, kantaa myös moraalisen vastuun siitä, miten hänen sanansa vaikuttavat.

Jos haluamme säilyttää vapauden puhua, meidän on suojeltava myös vapautta olla joutumatta joukkohyvittelyn kohteeksi. On aika lopettaa maalittamisen normalisointi – riippumatta siitä, kuka sitä tekee.

https://nykysuomi.com/2025/06/10/aalto-yliopisto-faktabaari-ja-janne-riihelainen-rikostutkinnan-kohteena-syytoksia-laajasta-vihamaalittamisesta-ja-valheellisesta-mustamaalauksesta/

Mies yritti sahata tiensä sisään kauppaan Kajaanissa – poliisi keskeytti erikoisen murtoyrityksen

Päivitetty 11.6.2026, Julkaistu 26.10.2025 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 1 minuutti

Mies yritti sahata tiensä kauppaan Kajaanissa – koirapartio nappasi kaksitahtibensiinille haisevan tekijän

Kajaanissa koettiin erikoinen murtoyritys sunnuntain vastaisena yönä, kun poliisi sai hätäkeskukselta ilmoituksen miehestä, joka yritti päästä kauppaan sisälle moottorisahan avulla.

Partiot saapuivat paikalle pian puolenyön jälkeen ja havaitsivat tuntomerkkeihin sopivan miehen juoksevan kaupasta poispäin. Koirapartio lähti miehen perään ja sai hänet kiinni lyhyen juoksukilpailun jälkeen – tekijä tuoksui vahvasti kaksitahtibensiinille.

Poliisin mukaan mies oli ensin yrittänyt murtautua sisään rikkomalla kaupan etuoven lasin. Kun tämä ei onnistunut, hän oli ottanut käyttöönsä moottorisahan ja sahannut reiän kaupan lastauslaiturin oveen. Siitäkään kautta hän ei kuitenkaan ollut päässyt sisälle.

Mies otettiin kiinni rikoksesta epäiltynä ja kuljetettiin poliisivankilaan. Poliisi tutkii tapausta muun muassa törkeänä varkauden yrityksenä ja vahingontekona.

Kuolemaan johtanut liikenneonnettomuus Laitilassa – yksi menehtyi

Päivitetty 11.6.2026, Julkaistu 25.10.2025 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 1 minuutti

Kuolemaan johtanut liikenneonnettomuus Laitilassa – poliisiauto osallisena takaa-ajotilanteessa

Laitilassa tapahtui perjantai-iltana vakava liikenneonnettomuus, jossa menehtyi yksi henkilö. Onnettomuus sattui tilanteessa, jossa hälytysajossa ollut poliisi seurasi pakenevaa ajoneuvoa.

Lounais-Suomen poliisin mukaan takaa-ajo sai alkunsa kasitiellä Laitilassa noin kello 19.50, kun henkilöauto ei noudattanut poliisin pysähtymismerkkiä ja jatkoi matkaa Rauman suuntaan.

Kasitiellä, Joukahaisentien risteyksen kohdalla, pakeneva auto lähti ohittamaan autoletkaa poliisin seuratessa sitä hälytysajoa käyttäen. Samassa hetkessä autoletkassa ollut sivullinen henkilöauto kääntyi vasemmalle Joukahaisentielle suoraan hälytysajossa olleen poliisiauton eteen.

Poliisiauto törmäsi henkilöauton vasempaan kylkeen. Henkilöautoa kuljettanut mies menehtyi elvytysyrityksistä huolimatta onnettomuuspaikalla. Autossa ei ollut muita matkustajia.

Koska poliisi oli osallisena onnettomuudessa, on tapahtuneesta kirjattu rikosilmoitus liikenneturvallisuuden vaarantamisesta ja kuolemantuottamuksesta. Tapauksen tutkinta siirtyy Syyttäjälaitokselle, ja tutkinnan johtamisesta sekä tiedottamisesta vastaa Valtakunnansyyttäjä.

Poliisi ei tiedota asiasta enempää, mutta jatkaa pakenevan auton kuljettajan tavoittamista.