Muhammedin pakkopalautus eilen

Julkaistu 18.8.2017 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 4 minuuttia

Nadja Kiiskinen kirjoittaa Facebookissa:

Mä en pääse yli eilisestä. Tämä kaveri otettiin kiinni kymmenen aikaan aamulla "koska voi", iltapäivällä meille sanottiin, että varmaan parin päivän päästä säilöikeudenkäynti, tulkaa huomenna uudestaan tapaamaan. Pari tuntia myöhemmin häneltä otettiin kännykkä pois, raahattiin käsiraudoissa koneeseen ja lennätettiin Irakiin.

Tämä ei ole mun #Suomi100, tämä on painajainen, jossa Suomi muuttuu vähitellen DDR:ksi, maaksi jossa virkavaltaa pitää pelätä. Mä en #nukurauhassa. Olen lamaantunut, vaikka pitäisi entistä kiivaammin puolustaa sitä Suomea, joka kunnioittaa ihmisoikeuksia ja jossa viranomaisiin voi luottaa, koska niiden toiminta on avointa ja kritiikin perusteella epäkohdat korjataan. Puolustakaa te kaikki ystävät sitä, please, mä en jaksa. Muuten se menetetään kokonaan ja se on jo luisumassa pois. Lukekaa, mitä eilen tapahtui, ja miettikää, haluatteko tällaisen Suomen.

Muhammedin piti ilmoittautua eilen klo 10 Espoon poliisiasemalla. Hän saapui täsmällisesti paikalle ja hänet otettiin välittömästi kiinni ja ilmoitettiin vietävän säilöön. Tyttöystävän kysyessä syytä, tälle vastattiin: "Koska me voimme näin tehdä."

Iltapäivällä menimme yhdessä tapaamaan Muhammedia Pasilan poliisiasemalle (Metsälän säilöönottokeskus on kuulemma täynnä) ja viemään tavaroita: vaatteita, kännykän laturi ja vara-akku, suklaata ja tupakat. Ensin häneltä meinattiin evätä tapaaminen läheisten kanssa. Poliisi tuli ja ilmoitti vain ottavansa tavarat ja toimittavansa ne hänelle. Tapaamisesta uudelleen kysyessäni hän lupasi ottaa asiasta selvää. Odoteltiin kiltisti ja tyttöystävä Muhammedin parhaan ystävän kanssa pääsivätkin tapaamaan tätä. Muovikassillisesta tarpeellisia tavaroita oli luovutettu säilöönotetulle vain tupakat. Siis _tupakat_.

Kyseltäessä, mitä nyt tapahtuu, vastattiin, että säilöoikeudenkäynti olisi neljän päivän sisällä, ehkä perjantaina. Tapaamassa voisi käydä seuraavinakin päivinä samalla tavalla. Puoli neljän aikaan lähdimme asemalta helpottuneina siitä, että pakkopalautus ei ainakaan olisi tapahtumassa heti, ja lakimiehelle saataisiin toimitettua evidenssiä sen tueksi, että säilöönottopäätöksen perustelut olivat virheellisiä. Yksi perustelu oli, että poliisilla olisi aihetta epäillä, että Muhammedilla on aikeita pakoilla poliisia, koska hänen osoitteensa ei ollut poliisin tiedossa. Tätä osoitetta ei esim. viikottaisten poliisilaitoksella käyntien yhteydessä viitsitty kysyä.

1½ tuntia myöhemmin ystäväni sai soiton Muhammedilta, joka oli juuri haettu vietäväksi lentokentälle ja palautettavaksi Irakiin. Hän sai soittaa yhden puhelun poliisin puhelimesta ja kännykkä otettiin pois. 3½ tuntia asemalta lähtömme jälkeen Muhammed istui Turkish Airlanesin koneessa kädet sidottuina ja sähköpanta kaulassaan.

Tämä ihminen menetti ensin perheensä, kun heidät tapettiin Irakissa, nyt tyttöystävänsä ja ystävänsä Suomessa. Hänet lähetettiin Bagdadiin mukanaan päällään olevat vaatteet ja kännykkä, ei vaihtovaatteita, laturia, rahaa tai papereitaan.

En vaan käsitä, miten näin voidaan toimia. Laki säilöön otettujen ulkomaalaisten kohtelusta sanoo: "Säilöön otetulla ulkomaalaisella on oikeus käyttää puhelinta sekä hallitsemiaan sähköisiä viestintä- ja tallennelaitteita.
--
Puhelimen ja muiden sähköisten viestintä- ja tallennelaitteiden käyttöä voidaan rajoittaa, jos sen käytöstä aiheutuu kohtuutonta haittaa säilöönottoyksikön toiminnalle tai muulle viranomaistoiminnalle.

Puhelimen ja muiden sähköisten viestintä- ja tallennelaitteiden käyttö voidaan kieltää, jos sen perustellusta syystä arvioidaan vaarantavan ulkomaalaisen maahantulon tai maassa oleskelun edellytysten taikka henkilöllisyyden selvittämisen tai jos voidaan perustellusta syystä olettaa, että puhelimen käyttö myötävaikuttaa rikoksen tekemiseen."

Näitä perustelluista syistä ei ilmeisesti poliisin tarvitse kenellekään vastata. Säilöoikeudenkäynti ja karkotuksen täytäntöönpanokiellon käsittely korkeimmassa hallinto-oikeudessa ovat vain vitsejä, jos ihminen raahataan pakkopalautuskoneeseen ennen kuin lakimies ehtii soittaa KHO:een ja päätöstä tiedustella. Oikeudenkäyntiä ei ilmeisesti suunniteltukaan pidettäväksi perjantaina, vaan poliisi valehteli meille kirkkain silmin päin naamaa. Meistä saatiin varmaan takahuoneessa hyvät naurut.

Samaan aikaan pakkopalautuksia vastustavat mielenosoitukset on kokoontumislain vastaisesti komennettu syrjään, jotta ne eivät "häiritsisi sivullisia". Tätäkään poliisi ei ole perustellut niin kuin laki vaatii. Epämääräinen "yleinen järjestys ja turvallisuus" kelpaa näemmä perusteluksi minkä tahansa perusoikeuksien rajoittamiselle.

Nyt tarvitaan toimintaa jokaiselta, jonka mielestä tämä on väärin eikä minun Suomeni. Mieti, haluatko myöhemmin historiaa arvioitaessa olla se, joka katsoi vierestä, vai se joka toimi.

Refugee Hospitality Clubin ryhmässä keskustellaan myös tästä tarinasta ja todetaan sähköpantajuttu liioitteluksi: "Eipä voi tietää mikä osa tuosta tarinasta on totta, koska puhutaan sähköpannastakin."

Alkuperäinen postaus

Venäjä-propagandisti Bäckmanin salainen sopimus HS-toimittajan kanssa: Raportoi USA:stä Bäckmanille, 2000e/kuussa

Päivitetty 11.6.2026, Julkaistu 16.1.2026 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 1 minuutti

Netissä leviävä salainen sopimus Venäjä-yhteyksistään tunnetun dosentti Johan Bäckmanin ja HS:n Moskovan kirjeenvaihtajan Maarit Uberin (entinen Roiha) kanssa herättää paljon ihmetystä.

Bäckman ja Uber laativat muutama vuosi sitten sopimuksen, jonka perusteella Bäckman "lähetti" Uberin USA:han raportoimaan hänelle.

Sopimuksen mukaan Uber (silloinen Roiha) oli Bäckmanin "kirjeenvaihtaja". Sopimuksen mukaan Bäckman maksoi raportoinnista Uberille vähintään 2000e / kk.

Maarit Uber asuu nykyisin Moskovassa ja on HS:n Venäjän kirjeenvaihtaja. Myös Bäckman asuu lehtitietojen mukaan nykyisin Venäjällä.

Herää kysymys, onko HS:n Venäjä-uutisointi nyt myös Bäckmanin ohjauksessa. Maarit Uber tunnetaan Venäjää "ymmärtävänä" toimittajana.

Maalittaminen ja väärän tiedon agitaattorit uhkaavat ihmisten turvallisuutta

Päivitetty 11.6.2026, Julkaistu 29.10.2025 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 2 minuuttia

Yhä useammin sosiaalisessa mediassa näemme ilmiön, jossa jotakuta ihmistä aletaan yhteisvoimin painostaa, leimata ja häpäistä. Tätä kutsutaan maalittamiseksi – ja se on yksi aikamme vaarallisimmista keskustelukulttuurin sairauksista.

Maalittamisen ydin on yksinkertainen: joku vaikuttaja tai näkyvä henkilö jakaa valikoitua tai virheellistä tietoa jostain yksilöstä tavalla, joka saa joukon ihmisiä hyökkäämään tämän kimppuun. Tuloksena on somemyrsky, uhkailua, ja monesti kohteen henkilökohtainen ja ammatillinen maine tuhoutuu hetkessä.

Tämä ei ole sattumanvaraista. Se on osa laajempaa agitaatiokulttuuria, jossa viestintää käytetään poliittisena tai ideologisena aseena. Ikävä kyllä, myös Suomessa tällaisia toimintatapoja on omaksuttu – ja niihin on toisinaan liittynyt jopa julkisin varoin tuettuja hankkeita tai projekteja.

Kun vaikuttajasta tulee yllyttäjä

Yksi esimerkki tästä kehityksestä on viestintävaikuttaja Janne Riiheläinen, joka on toiminut näkyvästi julkisessa keskustelussa ja saanut tukea myös erilaisilta yhteisöiltä, kuten Aalto-yliopistosta. Riiheläisen toiminta sosiaalisessa mediassa on herättänyt laajaa huolta: hänen päivityksissään toistuu kaava, jossa yksittäisistä ihmisistä tai ryhmistä annetaan vääristeleviä väitteitä, minkä jälkeen seuraajat käyvät hyökkäykseen, jopa väkivataan kehoitetaan ihmisiä.

Ongelma ei ole pelkästään Riiheläisessä henkilönä – vaan ilmiössä, jota hän edustaa. Kun valta-asemassa oleva vaikuttaja käyttää sananvapauttaan toisten leimaamiseen, hän asettaa itsensä viestinnän agitaattoriksi, ei keskustelijaksi. Tällainen toiminta murentaa yhteiskunnallista luottamusta ja normalisoi vihamielistä käytöstä.

Julkinen raha ja vastuu

Erityisen ongelmallista on, jos julkista rahaa kanavoidaan henkilöille tai hankkeille, joiden toiminta synnyttää maalittamista tai sen kaltaista sosiaalista painostusta. Tiede ja koulutus ovat arvokkaita vain silloin, kun ne rakentavat luottamusta ja yhteisöllisyyttä – eivätkä toimi välineenä muiden hiljentämiseen.

Jos yliopisto tai muu julkinen taho tukee toimijoita, jotka toistuvasti lietsoivat someraivoa, on syytä pysähtyä ja kysyä: mitä me oikein rahoitamme?

Sananvapaus ei ole hyökkäysoikeus

Sananvapaus on demokraattisen yhteiskunnan kulmakivi. Mutta se ei tarkoita oikeutta vääristellä tietoa tai lietsoa ihmisiä toisia vastaan. Jokainen, jolla on suuri seuraajakunta ja vaikutusvaltaa, kantaa myös moraalisen vastuun siitä, miten hänen sanansa vaikuttavat.

Jos haluamme säilyttää vapauden puhua, meidän on suojeltava myös vapautta olla joutumatta joukkohyvittelyn kohteeksi. On aika lopettaa maalittamisen normalisointi – riippumatta siitä, kuka sitä tekee.

https://nykysuomi.com/2025/06/10/aalto-yliopisto-faktabaari-ja-janne-riihelainen-rikostutkinnan-kohteena-syytoksia-laajasta-vihamaalittamisesta-ja-valheellisesta-mustamaalauksesta/

Mies yritti sahata tiensä sisään kauppaan Kajaanissa – poliisi keskeytti erikoisen murtoyrityksen

Päivitetty 11.6.2026, Julkaistu 26.10.2025 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 1 minuutti

Mies yritti sahata tiensä kauppaan Kajaanissa – koirapartio nappasi kaksitahtibensiinille haisevan tekijän

Kajaanissa koettiin erikoinen murtoyritys sunnuntain vastaisena yönä, kun poliisi sai hätäkeskukselta ilmoituksen miehestä, joka yritti päästä kauppaan sisälle moottorisahan avulla.

Partiot saapuivat paikalle pian puolenyön jälkeen ja havaitsivat tuntomerkkeihin sopivan miehen juoksevan kaupasta poispäin. Koirapartio lähti miehen perään ja sai hänet kiinni lyhyen juoksukilpailun jälkeen – tekijä tuoksui vahvasti kaksitahtibensiinille.

Poliisin mukaan mies oli ensin yrittänyt murtautua sisään rikkomalla kaupan etuoven lasin. Kun tämä ei onnistunut, hän oli ottanut käyttöönsä moottorisahan ja sahannut reiän kaupan lastauslaiturin oveen. Siitäkään kautta hän ei kuitenkaan ollut päässyt sisälle.

Mies otettiin kiinni rikoksesta epäiltynä ja kuljetettiin poliisivankilaan. Poliisi tutkii tapausta muun muassa törkeänä varkauden yrityksenä ja vahingontekona.

Kuolemaan johtanut liikenneonnettomuus Laitilassa – yksi menehtyi

Päivitetty 11.6.2026, Julkaistu 25.10.2025 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 1 minuutti

Kuolemaan johtanut liikenneonnettomuus Laitilassa – poliisiauto osallisena takaa-ajotilanteessa

Laitilassa tapahtui perjantai-iltana vakava liikenneonnettomuus, jossa menehtyi yksi henkilö. Onnettomuus sattui tilanteessa, jossa hälytysajossa ollut poliisi seurasi pakenevaa ajoneuvoa.

Lounais-Suomen poliisin mukaan takaa-ajo sai alkunsa kasitiellä Laitilassa noin kello 19.50, kun henkilöauto ei noudattanut poliisin pysähtymismerkkiä ja jatkoi matkaa Rauman suuntaan.

Kasitiellä, Joukahaisentien risteyksen kohdalla, pakeneva auto lähti ohittamaan autoletkaa poliisin seuratessa sitä hälytysajoa käyttäen. Samassa hetkessä autoletkassa ollut sivullinen henkilöauto kääntyi vasemmalle Joukahaisentielle suoraan hälytysajossa olleen poliisiauton eteen.

Poliisiauto törmäsi henkilöauton vasempaan kylkeen. Henkilöautoa kuljettanut mies menehtyi elvytysyrityksistä huolimatta onnettomuuspaikalla. Autossa ei ollut muita matkustajia.

Koska poliisi oli osallisena onnettomuudessa, on tapahtuneesta kirjattu rikosilmoitus liikenneturvallisuuden vaarantamisesta ja kuolemantuottamuksesta. Tapauksen tutkinta siirtyy Syyttäjälaitokselle, ja tutkinnan johtamisesta sekä tiedottamisesta vastaa Valtakunnansyyttäjä.

Poliisi ei tiedota asiasta enempää, mutta jatkaa pakenevan auton kuljettajan tavoittamista.