Ei Facebook-aktiviteettia 10 päivään – Missä on Marjaana Toiviainen?

Julkaistu 19.7.2017 – Kirjoittaja Toimitus

Julkkispastori Marjaana Toiviainen on tullut tunnetuksi turvapaikanhakijoiden ylimpänä ystävänä ja pakkopalautusten aktiivisena vastustajana. Hän oli keväällä otsikoissa mm. yritettyään estää pakkopalautuksia seisomalla poliisiauton edessä Metsälän vastaanottokeskuksen pihalla. Toiviainen oli tuttu näky myös Rautatientorilla turvapaikanhakijoiden mielenosoitusleirillä.

Jossain vaiheessa kevättä Toiviainen ilmoitti vetäytyvänsä julkisuudesta ja uhosi muuttavansa asumaan Tansaniaan, koska hänen on mahdotonta asua Suomessa. Tämä suunnitelma jäi toteuttamatta.

Kesää kohti kierrokset nousivat, ja Toiviaisen toiminta kävi yhä aktiivisemmaksi. Videopalvelu YouTubessa julkaistiin tallenne, jossa Toiviainen puhuu Suomi Ensin -liikkeen johtohahmolle Marco de Witille tavalla, jota voi pitää kauniisti sanottuna hieman erikoisena. Helluntaina Toiviainen piti heilahuutokauppaa, ja hänen kirjoituksensa Facebookissa kävivät yhä levottomammiksi.

Toiviainen muun muassa kirjoitti 10 käskyä uusiksi ja peräänkuulutti rahakasta henkilöä, jolta saisi 300 000 euroa rahaa hänen ystävälleen opiskelua varten. Joku saattaisi pitää Toiviaisen toimintaa jopa etäisesti pakkomielteenomaisena, mutta kyse lienee kuitenkin silkasta auttavaisuudesta ja hyväntahtoisuudesta, rakkaudesta lähimmäisiä kohtaan.

Heinäkuun alussa Marjaana Toiviaisen uutisoitiin joutuneen putkaan mielenosoituksesta, jossa vastustettiin turvapaikanhakijoiden pakkopalautuksia. Toiviaiselle kirjattiin rikosilmoitus niskoittelusta ja liikenteen häirinnästä. Poliisin huomasta Toiviainen toimitettiin lääkäriin terveydentilan arviointia varten. Poliisin mukaan tällä haluttiin varmistaa, että hänellä on kaikki hyvin.

Toiviainen itse kertoi Facebookissa olleensa "pakkohoidossa", ja päässeensä pois vain kertomalla lääkärille, ettei usko jumalaan. Tämän perään Toiviainen kirjoitti mystisesti "Ja sitten taas seuraava kierros", mitä se ikinä tässä tapauksessa tarkoittaakaan.

Muutama päivä tämän jälkeen Toiviainen katosi sosiaalisesta mediasta. Aiemmin päivittäin aktiivisesti omaa Facebook-sivuaan päivittänyt ja ahkerasti mm. Refugee Hospitality Club -sivuilla kirjoitellut Toiviainen on päivittänyt viimeisen kerran omaa sivuaan 9. heinäkuuta, samana päivänä jolloin hän on kirjoittanut viimeisen kerran myös RHC-sivuille. Tämän jälkeen on ollut hiljaista jo kymmenen päivää. Toiviaisen Twitterkin ammottaa tyhjyyttään.

Toiviaisen viimeisin päivitys omalle Facebook-sivulleen on englannin kielinen ja kuuluu seuraavasti: "I CHOOSE LOVE. Always. No matter how much haters gonna hate. <3 PS. I am not a princess, I am a warrior." Facebookin tarjoaman käännöksen mukaan se on suomeksi: "minä valitsen rakkauden. aina. ei väliä kuinka paljon vihaajat tulee vihaamaan. <3 ps. en ole prinsessa, vaan soturi."

Päivityksen yhteyteen liitetyssä kuvassa Toiviainen vilkuttaa kameralle istuen sängyllä ulkomaalaisilta näyttävien lasten kanssa. Tämän jälkeen hänestä ei ole havaintoa. Kiasman nurkilla olevan turvapaikanhakijoiden uuden mielenosoituspaikan lähistölläkään häntä ei tiettävästi ole nähty. Aiemmin hän on lomalla ollessaankin kirjoitellut usein sosiaaliseen mediaan. Nyt on epäilyttävän hiljaista.

Joten kysymys kuuluu: Mihin katosi Marjaana Toiviainen?

 

Seuraa keskustelua
Ilmoita minulle
guest

Kun lähetät kommentin, käsittelemme nimimerkkiäsi, sähköpostiosoitettasi (ei julkaista), teknisiä tietoja ja kommentin sisältöä. Kommentti tarkastetaan automaattisesti ja tarvittaessa toimituksellisesti. Lue tietosuojaseloste ja kommentointiperiaatteet.

13 Kommentit
Vanhimmat
Uusimmat Äänestetyimmät
Jari
Jari
9

Aivan sama, kunhan pysyy myös poissa.

rauno suckman
rauno suckman
9

huolestuttavaa marjaana on tosinainen jos joku marjaanan tuttu tietäis?

Krisse
Krisse
9

Käytöksestä ja kirjoituksista päätellen on ”lepäämässä”.

Sari Haapala
9

Lataamossa???

Sari286
Sari286
9

Veikkaan samaa

Veikkauksia
Veikkauksia
9

Ettei vain olisi tullu rmahdus liiasta höyryämisestä. Niin käy toisiaan. Saattaa myös olla että vailinainen bulimia on uusinut.

Timo Turunen
Timo Turunen
9

Lataamossa.

Leibnitz
Leibnitz
9

who cares?

Mirette
9

Jos se on vihdoinkin pistetty sinne minne pitääkin, eli hullujen huoneeseen.

Siellä sen pitäis olla
Siellä sen pitäis olla
9

Oispa siirtynyt tuonpuoleiseen.

a niemelä
a niemelä
9

Nykyaikaistenkin lääkkeiden vaikuttaminen vaatii aikansa!

Uusia kujeita
Uusia kujeita
9

M.T on ollut viimeksi aktiivinen ainakin 11. heinäkuuta, jolloin hän on postannut tuohon kuvaansa kommentin. Siinä hän kertoo, että valokuva on otettu hänen kotoaan. Seinällä muuten roikkuu sama sininen taulu, joka oli mukana siinä surullisenkuuluisassa huutokaupassa.
Auttaakohan M.T muuten suomalaisia kodittomia ja hädänalaisia, mene ja tiedä.

Juhani Saari
Juhani Saari
8

Näyttää tulleen takaisin, mutta monta astetta viileämpänä eikä vaikuta enää sekoilevan, että olisiko ollut avohoidossa, tai suljetulla muutaman viikon päivät keräämässä energiaa ja lepäämässä raskaista huvituksista.

Nuorten digitaalinen syrjäytyminen lisääntyy Suomessa

Julkaistu 5.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Yhä useammat nuoret Suomessa sanovat tulevansa syrjityiksi tai sivuutetuiksi verkossa. Monille eristäminen jatkuu ryhmäkeskusteluissa ja muilla digitaalisilla alustoilla vielä koulupäivän päätyttyä.

Mannerheimin Lastensuojeluliiton toteuttamaan kyselyyn vastasi lähes 6 000 suomalaista 13–18-vuotiasta nuorta. Kaikkiaan 38 prosenttia sanoi kokeneensa digitaalista syrjäytymistä, mikä on 15 prosenttiyksikön lisäys vuoteen 2021 verrattuna.

Tämä voi tarkoittaa sitä, ettei pääse mukaan ryhmäkeskusteluun, tulee sivuutetuksi tai että muut päättävät tarkoituksella olla vastaamatta. Järjestön tukipalveluiden koordinaattori Ida Sandholmin mukaan syrjäytyminen ulottuu usein koulun ja digitaalisten alustojen välille.

Eniten erottuu se, että nuoret sanovat muiden jättävän tarkoituksella vastaamatta heille. Tämä kulkee usein käsi kädessä: se, mitä tapahtuu koulussa, jatkuu kotona eri digitaalisilla alustoilla, Sandholm kertoi Ylelle.

Kysely osoittaa myös selviä eroja ryhmien välillä. Hieman yli 16 prosenttia tytöistä sanoi kokeneensa syrjäytymistä, kun taas pojilla vastaava luku oli hieman alle 8 prosenttia. Nuorten joukossa, jotka mieltävät itsensä muunsukupuolisiksi – eli eivät tytöiksi tai pojiksi – luku oli 21,5 prosenttia.

Digitaalinen hiljaisuus voi vaikuttaa itsetuntoon ja johtaa eristäytymiseen. Sandholm varoittaa, että huonot ihmissuhteet voivat myös viedä nuorelta halun käydä koulua.

Koska ihmissuhteet ovat yksi perusta sille, että haluaa mennä kouluun ja viihtyy siellä, huonot suhteet voivat johtaa tunteeseen, ettei kuulu joukkoon, Sandholm sanoo.

Aikuisia kehotetaan kysymään

Kyselyn mukaan nuoret haluavat enemmän keskustelua siitä, miten ihmisiä kohdellaan verkossa, sekä koulun jälkeistä toimintaa ja harrastuksia. Ennen kaikkea he toivovat, että aikuiset kysyisivät ja palaisivat aiheeseen, luoden useita mahdollisuuksia puhua asiasta.

Kun syrjäytymisen tunne muuttuu pitkäkestoiseksi, se voi Sandholmin mukaan tulla osaksi nuoren omakuvaa. Luvut viittaavatkin siihen, ettei kiusaaminen enää lopu koulupäivän päättyessä.

Nykysuomi 2.0 on täällä – uudistunut sivusto ja avoimet kommenttikentät

Julkaistu 3.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Nykysuomi 2.0 – uudistunut sivusto ja avoimet kommenttikentät

Nykysuomi on uudistunut perusteellisesti. Sivuston uusi versio on nopeampi, selkeämpi ja paremmin mukautettu sekä tietokoneille että mobiililaitteille. Samalla avaamme nyt kommenttikentät lukijoillemme.

Nykysuomi on viime aikoina käynyt läpi laajan teknisen ja visuaalisen uudistuksen. Tuloksena on Nykysuomi 2.0 – nykyaikaisempi uutissivusto, jonka navigointi on selkeämpää, luettavuus parempi ja kokonaisilme yhtenäisempi.

Etusivu on rakennettu uudelleen, jotta uusimmista ja luetuimmista uutisista saa paremman kokonaiskuvan. Luonnon, teknologian, urheilun ja kolumnien kaltaiset aihealueet saavat nyt aiempaa selkeämmän paikan. Samalla artikkelinäkymiä, hakua, mobiilinavigointia ja tummaa tilaa on parannettu.

Kommentointi on nyt avoinna

Uudistuksen merkittävin uutuus on, että lukijat voivat nyt kommentoida artikkeleita suoraan sivustolla. Keskusteluun voi osallistua ilman käyttäjätilin luomista. Toivomme kommenttikentistä paikkaa asiallisille näkemyksille, täydentäville tiedoille ja kunnioittavalle keskustelulle.

Nykysuomen kehittäminen jatkuu. Tulevina aikoina kehitämme sisältöä, aihealueita ja sivuston toimintoja edelleen.

Toivotamme sekä vanhat että uudet lukijat tervetulleiksi uudistuneeseen Nykysuomeen – ja ennen kaikkea mukaan keskusteluun.

Italia palautti rajavalvonnan Espanjan-liikenteelle – Suomi ja Itävalta tukevat päätöstä

Päivitetty 2.8.2026, Julkaistu 1.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Italia on palauttanut väliaikaisesti tarkastukset Espanjasta saapuville matkustajille Ceutan laajamittaisen rajakriisin seurauksena. Suomen hallitus tukee Roomaa, kun taas Itävalta ilmoittaa olevansa valmis kiristämään omia Schengen-rajojaan, mikäli tilanteella on heijastusvaikutuksia.

Italian sisäministeriö päätti perjantaina asettaa kohdennettuja tarkastuksia kuukaudeksi Espanjan lento- ja meriyhteyksille. Toimenpide seuraa kymmenien tuhansien ihmisten saapumista Marokosta Espanjan enklaaviin Ceutaan.

Mukaan Deutsche Wellen mukaan tarkastukset kohdistuvat EU:n ulkopuolisten maiden kansalaisiin, jotka saapuvat Espanjasta. Espanjan ja muiden EU-maiden kansalaisten matkustamiseen ei odoteta vaikutuksia. Italian ulkoministeri Antonio Tajani on kuvaillut päätöstä välttämättömäksi kansalaisten turvallisuuden ja Euroopan rajojen suojelemiseksi.

Pääministeri Giorgia Meloni sanoi aiemmin, että Italia on valmis poikkeuksellisiin toimiin. Hän kuvaili Ceutan kuvia esimerkkinä siitä, kuinka hallitsematon laiton maahanmuutto voi vaarantaa turvallisuuden Euroopan rajoilla.

Suomi antaa avoimen tukensa

Suomen sisäministeri Mari Rantanen on antanut nimenomaisen tukensa Melonin kannalle. Hän kirjoitti, että Espanja on hänen näkemyksensä mukaan epäonnistunut Schengen-alueen ulkorajan suojelemisessa ja että maat, jotka eivät täytä tätä velvoitetta, eivät voi pysyä Schengenissä.

Rantanen sanoi myös, että Euroopan maiden tulisi tukea Melonin ehdotusta. Tiedon vahvistaa Yle, joka raportoi suomalaisministerin lausunnosta ja kertoo Espanjan viranomaisten arvioineen, että Ceutaan saapui noin 49 000 ihmistä 24 tunnin aikana.

Itävallan kansleri Christian Stocker on puolestaan kutsunut Ceutan tapahtumia selväksi varoitussignaaliksi. Hän on vaatinut Espanjaa varmistamaan, ettei laittomia siirtolaisia pääse Euroopan mantereelle, ja todennut Itävallan voivan ottaa käyttöön väliaikaiset Schengen-tarkastukset, mikäli paine yltää sen omille rajoille.

Yhä useampi hallitus lähestyy Rooman linjaa

Mukaan Euronewsin mukaan myös Alankomaat, Tanska, Tšekki ja Ruotsi ovat lähentyneet Italian kantaa. Ranska on päättänyt vahvistaa tarkastuksia Espanjan vastaisella maarajallaan samalla kun se on tarjonnut Madridille tukea Ceutan tilanteen hoitamiseen.

Espanja vastustaa Italian toimenpidettä. Madrid on kutsunut Italian suurlähettilään puhutteluun, ja ulkoministeri José Manuel Albares on sanonut, että Schengen-alueen eheys on taattu. Hän totesi, että lähes kaikki Ceutaan saapuneet ovat jo palanneet Marokkoon, ja korosti, että matkustajat Ceutasta Manner-Espanjaan kulkevat poliisitarkastusten läpi.

Euroopan maahanmuuttokomissaari Magnus Brunner on myös huomauttanut, että Ceutaa ja Melillaa koskevat Schengenin rajasäännöstön erityissäännöt ja että tarkastukset ovat jo ennestään käytössä enklaaveista poistuvien kohdalla.

Trump asetti tullit 60 maalle – Pohjoismaat mukana

Päivitetty 2.8.2026, Julkaistu 24.7.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump on asettanut uusia tuontitulleja 60 maalle ja taloudelle. Pohjoismaille päätös merkitsee jakoa: EU-jäsenmaat Tanska, Suomi ja Ruotsi kohtaavat 10 prosentin tullimaksun, kun taas Norja joutuu maksamaan 12,5 prosenttia.

Tullit astuvat voimaan 24. heinäkuuta ja ne korvaavat aiemmin voimassa olleet väliaikaiset yleistullit. Useimpia maita koskee 12,5 prosentin tullitaso, kun taas pienempi ryhmä – mukaan lukien Yhdistynyt kuningaskunta, Kanada, Meksiko ja EU – on alemman 10 prosentin tullin piirissä päätöksestä annettujen raporttien mukaan.

Norja kohtaa sen sijaan 12,5 prosentin tullin, mikä on korkeampi kuin EU-mailla. Norjan ulkoministeriö on hylännyt sekä päätöksen että sen perustelut, ja Norjan elinkeinoelämän keskusliitto (NHO) varoittaa norjalaisten viejien joutuvan kilpailuhaittaan verrattuna EU-maiden yrityksiin Yhdysvaltain markkinoilla.

Yhdysvallat perustaa toimenpiteet Yhdysvaltain kauppaedustajan viraston (USTR) tutkimuksiin. Hallinto sanoo, etteivät kyseiset taloudet riittävästi kiellä tai estä pakkotyöllä valmistettujen tuotteiden tuontia. EU on hylännyt perustelut ja katsoo tullit perusteettomiksi, vaikka se jakaakin tavoitteen pakkotyön vastaisesta taistelusta.

Uusi oikeudellinen perusta oikeuden takaiskun jälkeen

Päätös seuraa Yhdysvaltain korkeimman oikeuden hylättyä osia Trumpin aiemmasta hätälainsäädäntöön perustuneesta tullipolitiikasta. Uusi järjestelmä on sen sijaan sidottu kauppalakiin, mukaan lukien niin sanottuun Section 301 -prosessiin, ja Valkoinen talo kuvailee sitä pitkäaikaisemmaksi. Jotkut raaka-aineet, välituotteet ja muut tuotteet on vapautettu tulleista pyrkimyksenä rajoittaa Yhdysvaltain talouteen kohdistuvia häiriöitä.

Pohjoismaisille EU-jäsenmaille tullit tulevat voimaan EU-tason kautta. Yhdysvallat on Ruotsin suurin vientimarkkina EU:n ulkopuolella: Ruotsin tavaravienti sinne oli yhteensä hieman yli 20,7 miljardia euroa vuonna 2025, ja lääkkeet, koneet, ajoneuvot sekä tekniset tuotteet olivat suurimpia kategorioita. Yrityksiin, joilla on tuotantoa Yhdysvalloissa, tullit saattavat vaikuttaa vähemmän, kun taas vienti Ruotsista ja muualta Euroopasta on vaarassa kallistua yhdysvaltalaisille ostajille.