Mitä perussuomalaisille kuuluu nykyään?

Julkaistu 16.7.2017 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 3 minuuttia
Nykysuomi haastatteli kaksi perussuomalais vaikuttajaa. Eurajoen Perusuomalaisten puheenjohtaja Tomi Salosta ja Turun Perussuomalaisten varapuheenjohtaja Pirjo Lampea. Molemmille esitettiin samat kysymykset koskien viimeaikaisia tapahtumia puolueessa ja kyseltiin vähän tulevaisuuden asioita.
Eurajoen Perusuomalaisten puheenjohtaja Tomi Salonen

 

1. mitä mieltä olet itse loikkareista?

Loikkarit tai paremminkin vastuun pakoilijat, uhrasivat itsensä puolijumala Soinin vuoksi. Soinin hillotoppa oli tärkeämpi kuin Suomen kannatuspotentiaaliltaan suurin puolue Perussuomalaiset. On täysin absurdia väittää että isänmaan etua pystyisivät hallituksessa ajamaan, koska isänmaan edun ajamisen takia Halla-Aholle näytettiin ovea hallituksesta, kiintiöpakolaisten määrää tullaan nostamaan, Kreikka saa lisää rahaa jne, jne… Uusivaihtoehto tulee nämä kaikki hyväksymään, mielenkiinnolla odotankin millä verukkeella.

2. onko ps.n jakaantuminen aiheuttanut Eurajoella jäsenten eroja?

Eurajoella kaikki seisovat 110% demokraattisesti valitun puoluejohdon takana, näin ei toki ole kaikissa Satakunnan kunnissa, vaan Ari Jalonen on saanut mukaansa kourallisen puudeleitaan, pieni osa odottaa käskyä milloin loikata perässä, kun ei vielä kuulemma ole puoluetta mihin loikata.

3. onko tullut lisää jäseniä?

Jäseniä tulee lisää kokoajan, kunhan puoluehallitus ehtii hakemukset käsitellä.

4. miten näet Eurajoen ps.n tulevaisuuden? Miksi?

Eurajoella tilanne on hyvä, positiivista palautetta satelee kaikkialta. Kannatus kasvaa ja uusia jäseniä saadaan lisää.

5. onko yhteishenki pystynyt hyvänä jakaantumisen jälkeen?

Kunnassamme henki on jos mahdollista parantunut entisestään, enää ei tarvitse väkisin puolustella Soinin ja kumppaneiden typeriä päätöksiä, vaan voi rehellisesti sanoa kantansa hallituksen sekoiluihin.

6. mitkä ovat Eurajoen ps.n tavoitteet seuraavan 2-vuoden ajan?
Eurajoen Perussuomalaisten tavoitteet ovat samat kuin ennenkin, eli nousta suuremmaksi vaikuttajaksi kunnassamme. Omalta osaltani tavoitteisiin on tullut muutoksia, kun nyt muuttuneessa tilanteessa aion pyrkiä Satakunnan Perussuomalaisten piirin puheenjohtajaksi, toki myös maakuntavaalit ja eduskuntavaalit siintävät jo mielessä, mutta kaukana taustalla.

 

Turun Perussuomalaisten varapuheenjohtaja Pirjo Lampi

 

1. mitä mieltä olet itse loikkareista?

Raukkamainen teko. Jos vallanhimo ja ministerit paikat merkitsevät enemmän kuin demokratian kunnioittaminen ja oman puolueen säännöt,arvot ja ohjelmat se osoittaa aika paljon loikkareista. Kuten entinen perussuomalaisten pj Timo Soini itse on todennut loikkarit ovat luusereita.

2. onko ps.n jakaantuminen aiheuttanut Turussa jäsenten eroja?

Turussa on vain kaksi jäsentä ilmoittanut yhdistyksestä ja/ tai puolueesta eroamisen syyksi yksiselitteisesti puoluekokouksen tuloksen.Valtuustoryhmästä jouduimme erottamaan Maria Lohelan sääntöpykälä 20 mukaisesti. Se ei anna tulkinnan varaan koska Lohela erosi perussuomalaisten eduskuntaryhmästä ja liittyi Uusi vaihtoehto tai nykynimeltään kai Sininen tulevaisuus nimiseen eduskuntaryhmään.

3. onko tullut lisää jäseniä?

Lisää jäseniä tulee koko ajan. Olemme siis plussan puolella.

4. miten näet Turun ps.n tulevaisuuden? Miksi?

Näen tulevaisuuden ihan positiivisena. Kansanedustajamme Ville Tavio pysyy perussuomalaisten ryhmässä samoin koko valtuustoryhmämme mukaanlukien varavaltuutetut . Siis vain eduskunnan puhemies Maria Lohela irtaantui perussuomalaisista.

5. onko yhteishenki pystynyt hyvänä jakaantumisen jälkeen?

Mielestäni yhteishenki ja yhteisen tekemisen meininki on hyvä.Tietysti esim. luottamustehtävissä toimivat ovat joutuneet kovien kyselyjen kohteeksi siitä mitä nyt oikein puolueessa tapahtuu ja mitä me nyt sitten olemme.Olemme todenneet, että me kuntapolitiikassa mukana olevat olemme saaneet luottamustehtävämme vaalien perusteella perussuomalaisina ja perussuomalaisia olemme edelleen.Puolueemme ohjelmia, arvoja ja tavoitteita ei ole muutettu mihinkään.

6. mitkä ovat Turun ps.n tavoitteet seuraavan 2-vuoden ajan?

Tavoitteemme on tehdä hyvää kuntapolitiikkaa ja siihen tarvitaan kuten tähänkin asti myös yhteistyötä yli puoluerajojen. Valmistaudumme hyvin tuleviin maakunta-ja eduskuntavaaleihin. Yhdistyksemme kansanedustajat Ville Tavio ja  Kike Elomaa jatkavat  eduskunnassa työtään perussuomalaisten arvojen ja tavotteiden mukaisesti.

 

Venäjä-propagandisti Bäckmanin salainen sopimus HS-toimittajan kanssa: Raportoi USA:stä Bäckmanille, 2000e/kuussa

Päivitetty 11.6.2026, Julkaistu 16.1.2026 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 1 minuutti

Netissä leviävä salainen sopimus Venäjä-yhteyksistään tunnetun dosentti Johan Bäckmanin ja HS:n Moskovan kirjeenvaihtajan Maarit Uberin (entinen Roiha) kanssa herättää paljon ihmetystä.

Bäckman ja Uber laativat muutama vuosi sitten sopimuksen, jonka perusteella Bäckman "lähetti" Uberin USA:han raportoimaan hänelle.

Sopimuksen mukaan Uber (silloinen Roiha) oli Bäckmanin "kirjeenvaihtaja". Sopimuksen mukaan Bäckman maksoi raportoinnista Uberille vähintään 2000e / kk.

Maarit Uber asuu nykyisin Moskovassa ja on HS:n Venäjän kirjeenvaihtaja. Myös Bäckman asuu lehtitietojen mukaan nykyisin Venäjällä.

Herää kysymys, onko HS:n Venäjä-uutisointi nyt myös Bäckmanin ohjauksessa. Maarit Uber tunnetaan Venäjää "ymmärtävänä" toimittajana.

Maalittaminen ja väärän tiedon agitaattorit uhkaavat ihmisten turvallisuutta

Päivitetty 11.6.2026, Julkaistu 29.10.2025 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 2 minuuttia

Yhä useammin sosiaalisessa mediassa näemme ilmiön, jossa jotakuta ihmistä aletaan yhteisvoimin painostaa, leimata ja häpäistä. Tätä kutsutaan maalittamiseksi – ja se on yksi aikamme vaarallisimmista keskustelukulttuurin sairauksista.

Maalittamisen ydin on yksinkertainen: joku vaikuttaja tai näkyvä henkilö jakaa valikoitua tai virheellistä tietoa jostain yksilöstä tavalla, joka saa joukon ihmisiä hyökkäämään tämän kimppuun. Tuloksena on somemyrsky, uhkailua, ja monesti kohteen henkilökohtainen ja ammatillinen maine tuhoutuu hetkessä.

Tämä ei ole sattumanvaraista. Se on osa laajempaa agitaatiokulttuuria, jossa viestintää käytetään poliittisena tai ideologisena aseena. Ikävä kyllä, myös Suomessa tällaisia toimintatapoja on omaksuttu – ja niihin on toisinaan liittynyt jopa julkisin varoin tuettuja hankkeita tai projekteja.

Kun vaikuttajasta tulee yllyttäjä

Yksi esimerkki tästä kehityksestä on viestintävaikuttaja Janne Riiheläinen, joka on toiminut näkyvästi julkisessa keskustelussa ja saanut tukea myös erilaisilta yhteisöiltä, kuten Aalto-yliopistosta. Riiheläisen toiminta sosiaalisessa mediassa on herättänyt laajaa huolta: hänen päivityksissään toistuu kaava, jossa yksittäisistä ihmisistä tai ryhmistä annetaan vääristeleviä väitteitä, minkä jälkeen seuraajat käyvät hyökkäykseen, jopa väkivataan kehoitetaan ihmisiä.

Ongelma ei ole pelkästään Riiheläisessä henkilönä – vaan ilmiössä, jota hän edustaa. Kun valta-asemassa oleva vaikuttaja käyttää sananvapauttaan toisten leimaamiseen, hän asettaa itsensä viestinnän agitaattoriksi, ei keskustelijaksi. Tällainen toiminta murentaa yhteiskunnallista luottamusta ja normalisoi vihamielistä käytöstä.

Julkinen raha ja vastuu

Erityisen ongelmallista on, jos julkista rahaa kanavoidaan henkilöille tai hankkeille, joiden toiminta synnyttää maalittamista tai sen kaltaista sosiaalista painostusta. Tiede ja koulutus ovat arvokkaita vain silloin, kun ne rakentavat luottamusta ja yhteisöllisyyttä – eivätkä toimi välineenä muiden hiljentämiseen.

Jos yliopisto tai muu julkinen taho tukee toimijoita, jotka toistuvasti lietsoivat someraivoa, on syytä pysähtyä ja kysyä: mitä me oikein rahoitamme?

Sananvapaus ei ole hyökkäysoikeus

Sananvapaus on demokraattisen yhteiskunnan kulmakivi. Mutta se ei tarkoita oikeutta vääristellä tietoa tai lietsoa ihmisiä toisia vastaan. Jokainen, jolla on suuri seuraajakunta ja vaikutusvaltaa, kantaa myös moraalisen vastuun siitä, miten hänen sanansa vaikuttavat.

Jos haluamme säilyttää vapauden puhua, meidän on suojeltava myös vapautta olla joutumatta joukkohyvittelyn kohteeksi. On aika lopettaa maalittamisen normalisointi – riippumatta siitä, kuka sitä tekee.

https://nykysuomi.com/2025/06/10/aalto-yliopisto-faktabaari-ja-janne-riihelainen-rikostutkinnan-kohteena-syytoksia-laajasta-vihamaalittamisesta-ja-valheellisesta-mustamaalauksesta/

Mies yritti sahata tiensä sisään kauppaan Kajaanissa – poliisi keskeytti erikoisen murtoyrityksen

Päivitetty 11.6.2026, Julkaistu 26.10.2025 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 1 minuutti

Mies yritti sahata tiensä kauppaan Kajaanissa – koirapartio nappasi kaksitahtibensiinille haisevan tekijän

Kajaanissa koettiin erikoinen murtoyritys sunnuntain vastaisena yönä, kun poliisi sai hätäkeskukselta ilmoituksen miehestä, joka yritti päästä kauppaan sisälle moottorisahan avulla.

Partiot saapuivat paikalle pian puolenyön jälkeen ja havaitsivat tuntomerkkeihin sopivan miehen juoksevan kaupasta poispäin. Koirapartio lähti miehen perään ja sai hänet kiinni lyhyen juoksukilpailun jälkeen – tekijä tuoksui vahvasti kaksitahtibensiinille.

Poliisin mukaan mies oli ensin yrittänyt murtautua sisään rikkomalla kaupan etuoven lasin. Kun tämä ei onnistunut, hän oli ottanut käyttöönsä moottorisahan ja sahannut reiän kaupan lastauslaiturin oveen. Siitäkään kautta hän ei kuitenkaan ollut päässyt sisälle.

Mies otettiin kiinni rikoksesta epäiltynä ja kuljetettiin poliisivankilaan. Poliisi tutkii tapausta muun muassa törkeänä varkauden yrityksenä ja vahingontekona.

Kuolemaan johtanut liikenneonnettomuus Laitilassa – yksi menehtyi

Päivitetty 11.6.2026, Julkaistu 25.10.2025 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 1 minuutti

Kuolemaan johtanut liikenneonnettomuus Laitilassa – poliisiauto osallisena takaa-ajotilanteessa

Laitilassa tapahtui perjantai-iltana vakava liikenneonnettomuus, jossa menehtyi yksi henkilö. Onnettomuus sattui tilanteessa, jossa hälytysajossa ollut poliisi seurasi pakenevaa ajoneuvoa.

Lounais-Suomen poliisin mukaan takaa-ajo sai alkunsa kasitiellä Laitilassa noin kello 19.50, kun henkilöauto ei noudattanut poliisin pysähtymismerkkiä ja jatkoi matkaa Rauman suuntaan.

Kasitiellä, Joukahaisentien risteyksen kohdalla, pakeneva auto lähti ohittamaan autoletkaa poliisin seuratessa sitä hälytysajoa käyttäen. Samassa hetkessä autoletkassa ollut sivullinen henkilöauto kääntyi vasemmalle Joukahaisentielle suoraan hälytysajossa olleen poliisiauton eteen.

Poliisiauto törmäsi henkilöauton vasempaan kylkeen. Henkilöautoa kuljettanut mies menehtyi elvytysyrityksistä huolimatta onnettomuuspaikalla. Autossa ei ollut muita matkustajia.

Koska poliisi oli osallisena onnettomuudessa, on tapahtuneesta kirjattu rikosilmoitus liikenneturvallisuuden vaarantamisesta ja kuolemantuottamuksesta. Tapauksen tutkinta siirtyy Syyttäjälaitokselle, ja tutkinnan johtamisesta sekä tiedottamisesta vastaa Valtakunnansyyttäjä.

Poliisi ei tiedota asiasta enempää, mutta jatkaa pakenevan auton kuljettajan tavoittamista.