Mainos:

Mitä perussuomalaisille kuuluu nykyään?

Julkaistu 16.7.2017 – Kirjoittaja Toimitus
Nykysuomi haastatteli kaksi perussuomalais vaikuttajaa. Eurajoen Perusuomalaisten puheenjohtaja Tomi Salosta ja Turun Perussuomalaisten varapuheenjohtaja Pirjo Lampea. Molemmille esitettiin samat kysymykset koskien viimeaikaisia tapahtumia puolueessa ja kyseltiin vähän tulevaisuuden asioita.
Eurajoen Perusuomalaisten puheenjohtaja Tomi Salonen

 

1. mitä mieltä olet itse loikkareista?

Loikkarit tai paremminkin vastuun pakoilijat, uhrasivat itsensä puolijumala Soinin vuoksi. Soinin hillotoppa oli tärkeämpi kuin Suomen kannatuspotentiaaliltaan suurin puolue Perussuomalaiset. On täysin absurdia väittää että isänmaan etua pystyisivät hallituksessa ajamaan, koska isänmaan edun ajamisen takia Halla-Aholle näytettiin ovea hallituksesta, kiintiöpakolaisten määrää tullaan nostamaan, Kreikka saa lisää rahaa jne, jne… Uusivaihtoehto tulee nämä kaikki hyväksymään, mielenkiinnolla odotankin millä verukkeella.

2. onko ps.n jakaantuminen aiheuttanut Eurajoella jäsenten eroja?

Mainos:

Eurajoella kaikki seisovat 110% demokraattisesti valitun puoluejohdon takana, näin ei toki ole kaikissa Satakunnan kunnissa, vaan Ari Jalonen on saanut mukaansa kourallisen puudeleitaan, pieni osa odottaa käskyä milloin loikata perässä, kun ei vielä kuulemma ole puoluetta mihin loikata.

3. onko tullut lisää jäseniä?

Jäseniä tulee lisää kokoajan, kunhan puoluehallitus ehtii hakemukset käsitellä.

4. miten näet Eurajoen ps.n tulevaisuuden? Miksi?

Eurajoella tilanne on hyvä, positiivista palautetta satelee kaikkialta. Kannatus kasvaa ja uusia jäseniä saadaan lisää.

5. onko yhteishenki pystynyt hyvänä jakaantumisen jälkeen?

Kunnassamme henki on jos mahdollista parantunut entisestään, enää ei tarvitse väkisin puolustella Soinin ja kumppaneiden typeriä päätöksiä, vaan voi rehellisesti sanoa kantansa hallituksen sekoiluihin.

6. mitkä ovat Eurajoen ps.n tavoitteet seuraavan 2-vuoden ajan?
Eurajoen Perussuomalaisten tavoitteet ovat samat kuin ennenkin, eli nousta suuremmaksi vaikuttajaksi kunnassamme. Omalta osaltani tavoitteisiin on tullut muutoksia, kun nyt muuttuneessa tilanteessa aion pyrkiä Satakunnan Perussuomalaisten piirin puheenjohtajaksi, toki myös maakuntavaalit ja eduskuntavaalit siintävät jo mielessä, mutta kaukana taustalla.

 

Turun Perussuomalaisten varapuheenjohtaja Pirjo Lampi

 

1. mitä mieltä olet itse loikkareista?

Raukkamainen teko. Jos vallanhimo ja ministerit paikat merkitsevät enemmän kuin demokratian kunnioittaminen ja oman puolueen säännöt,arvot ja ohjelmat se osoittaa aika paljon loikkareista. Kuten entinen perussuomalaisten pj Timo Soini itse on todennut loikkarit ovat luusereita.

2. onko ps.n jakaantuminen aiheuttanut Turussa jäsenten eroja?

Turussa on vain kaksi jäsentä ilmoittanut yhdistyksestä ja/ tai puolueesta eroamisen syyksi yksiselitteisesti puoluekokouksen tuloksen.Valtuustoryhmästä jouduimme erottamaan Maria Lohelan sääntöpykälä 20 mukaisesti. Se ei anna tulkinnan varaan koska Lohela erosi perussuomalaisten eduskuntaryhmästä ja liittyi Uusi vaihtoehto tai nykynimeltään kai Sininen tulevaisuus nimiseen eduskuntaryhmään.

3. onko tullut lisää jäseniä?

Lisää jäseniä tulee koko ajan. Olemme siis plussan puolella.

4. miten näet Turun ps.n tulevaisuuden? Miksi?

Näen tulevaisuuden ihan positiivisena. Kansanedustajamme Ville Tavio pysyy perussuomalaisten ryhmässä samoin koko valtuustoryhmämme mukaanlukien varavaltuutetut . Siis vain eduskunnan puhemies Maria Lohela irtaantui perussuomalaisista.

5. onko yhteishenki pystynyt hyvänä jakaantumisen jälkeen?

Mielestäni yhteishenki ja yhteisen tekemisen meininki on hyvä.Tietysti esim. luottamustehtävissä toimivat ovat joutuneet kovien kyselyjen kohteeksi siitä mitä nyt oikein puolueessa tapahtuu ja mitä me nyt sitten olemme.Olemme todenneet, että me kuntapolitiikassa mukana olevat olemme saaneet luottamustehtävämme vaalien perusteella perussuomalaisina ja perussuomalaisia olemme edelleen.Puolueemme ohjelmia, arvoja ja tavoitteita ei ole muutettu mihinkään.

6. mitkä ovat Turun ps.n tavoitteet seuraavan 2-vuoden ajan?

Tavoitteemme on tehdä hyvää kuntapolitiikkaa ja siihen tarvitaan kuten tähänkin asti myös yhteistyötä yli puoluerajojen. Valmistaudumme hyvin tuleviin maakunta-ja eduskuntavaaleihin. Yhdistyksemme kansanedustajat Ville Tavio ja  Kike Elomaa jatkavat  eduskunnassa työtään perussuomalaisten arvojen ja tavotteiden mukaisesti.

 

Mainos:
Seuraa keskustelua
Ilmoita minulle
guest

Kun lähetät kommentin, käsittelemme nimimerkkiäsi, sähköpostiosoitettasi (ei julkaista), teknisiä tietoja ja kommentin sisältöä. Kommentti tarkastetaan automaattisesti ja tarvittaessa toimituksellisesti. Lue tietosuojaseloste ja kommentointiperiaatteet.

0 Kommentit
Vanhimmat
Uusimmat Äänestetyimmät

Suomalaistutkijat pyrkivät valmistamaan kalafileitä tähteistä 3D-tulostimilla

Julkaistu 16.11.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Kalanmuotoisia koekappaleita 3D-tulostimen vieressä, joka pursottaa keltaista mangososetta.
Ylen vierailun aikana 3D-tulostinta testattiin mangososeella. Tavoitteena on muuntaa kalan tähteet uusiksi elintarvikkeiksi.

Turun ammattikorkeakoulun tutkijat haluavat tulostaa kalafileitä tähteistä, jotka päätyvät usein rehuksi tai joita käytetään energian tuottamiseen. Ylen vierailun aikana tiimi käytti 3D-tulostintaan mangososeella, mutta se on testannut myös kalaa.

Kalan fileoinnista jää jäljelle tähteitä, jotka ovat sekä ravinteikkaita että täysin syömäkelpoisia. Erät ovat usein pieniä, epätasaisia ja maantieteellisesti hajautuneita, joten ne päätyvät usein rehuksi tai niitä käytetään energian tuottamiseen. Pienyrityksiltä puuttuu myös teknologiaa ja testaustiloja niiden muuttamiseksi elintarvikkeiksi.

Ahti-Sampo-hankkeessa tutkijat haluavat muuttaa nämä tähteet, yhdessä harvoin hyödynnettyjen kalalajien kanssa, tuotteiksi, jotka näyttävät ja maistuvat kalalta. Tavoitteena on kalafilee, tuote, jonka kaikki tunnistavat ja jonka syömisestä nauttivat.

Menetelmää kutsutaan kylmäekstruusioksi. Tahnamainen kalaseos puristetaan kerros kerrokselta ennalta määrättyyn muotoon alhaisessa lämpötilassa korkeakoulun hankekuvauksen mukaan.

Mainos:

Mangososetta tulostimessa

Hankepäällikkö Marta Stachnik kertoo Ylelle, että tiimi testaa kirjolohta, lohta ja silakkaa. Rasvapitoisuus vaikuttaa siihen, miten seos virtaa ja kuinka hyvin sitä voidaan tulostaa.

Kun Yle Åboland seurasi testiajoa, kävi ilmi, ettei tutkijoiden ollut vielä onnistunut tulostaa kalafileetä. Teknologiaa testattiin käyttämällä mangososetta.

— Kalatähteet eivät aina käyttäydy loogisesti, ja tarvitaan lisää tutkimusta, jotta saavutamme tavoitteemme kalafileiden tulostamisesta liukuhihnalla, Stachnik sanoo.

Käytössä oleva tulostin on pieni ja rakennettu laboratoriotestausta varten. Stachnikin mukaan laajentaminen teolliseen mittakaavaan on teknisesti mahdollista, mutta ensin kalatähteiden on toimittava sujuvasti pienessä mittakaavassa.

Kolme mallituotetta vuoteen 2028 mennessä

Hankkeessa on tarkoitus kehittää vähintään kolme mallituotetta resepteineen ja käyttötarkoituksineen. Turun yliopisto osallistuu kehittyneemmällä tulostimella.

Kahden vuoden kuluttua Stachnik toivoo voivansa näyttää tulostetun fileen, joka on valmistettu alihyödynnetyistä lajeista, kuten lahnasta, säyneestä tai särjest.

Hän viittaa Itävallan Revo Foodsiin, joka tulostaa jo vegaanista kalaa laajassa mittakaavassa käyttäen pääainesosana fermentoituja sieniä.

Tulokset kootaan julkisesti saatavilla olevaan raporttiin, tieteelliseen artikkeliin sekä työpajoihin kalanjalostajille, kalakauppiaille, suurtalouskeittiöille ja muille elintarvikealan yrityksille. Ne pystyvät arvioimaan teknologiaa aloittamatta perustutkimusta nollasta.

Suomi haluaa korkeampia veroja — Ruotsi puolustaa nikotiinipusseja

Julkaistu 11.11.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Riikka Purra harmaassa jakussa ja keltakuviollisessa paidassa, kuvattuna mikrofonien takana sinistä taustaa vasten.
Suomen valtiovarainministeri Riikka Purra haluaa nikotiinipusseille korkeamman minimiveron kuin Ruotsin ajama taso. Arkistokuva vuodelta 2023.

Suomi on tuohtunut Ruotsin kannasta EU:n nikotiinipussien vähimmäisveroon. Valtiovarainministeri Riikka Purra (ps.) kutsuu tasoa aivan liian alhaiseksi ja varoittaa halvasta rajakaupasta.

Viime vuonna Euroopan komissio ehdotti vähimmäistasoksi noin 140 euroa kilogrammalta. Ruotsi sanoi ei ja vaati hieman alle 20 euroa kilogrammalta, mikä on sen nykyinen taso. Ruotsin vaatimuksesta on tullut kompromissiesitys, jonka useimmat jäsenvaltiot hyväksyvät.

Kun EU:n valtiovarainministerit keskustelivat asiasta Brysselissä maanantaina, Purra hylkäsi kompromissin. Hän sanoo, että naapurimaasta halvalla ostetut nikotiinipussit ovat yhä useammin löytäneet tiensä laittomiin jakelukanaviin, jotka on suunnattu erityisesti nuorille.

— Valitettavasti meidän huoliamme tässä asiassa ei ole otettu lainkaan huomioon neuvottelujen aikana, Purra sanoi kokouksessa Ylen mukaan.

Mainos:

Suomi, Viro ja Malta vastustavat kompromissia. Koska kyseessä on veroasia, kaikkien jäsenvaltioiden on oltava yksimielisiä.

Suomi saattaa asettaa lakisääteisen ikärajan energiajuomille

Julkaistu 6.11.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Henkilö pitelemässä energiajuomatölkkiä.
Suomen esittämä 16 vuoden vähimmäisikä koskisi sekä energiajuomien myyntiä että ilmaista jakamista. Arkistokuva.

Alle 16-vuotiaat lapset Suomessa saatetaan pian käännyttää kassalta energiajuomia ostettaessa. Hallitus haluaa ottaa käyttöön ikärajan, mutta eduskunta ei ole vielä tehnyt päätöstä.

Ehdotus kattaa muutakin kuin myynnin. Jokaiselta, joka jakaa ilmaisia energiajuomia esimerkiksi festivaaleilla ja muissa tapahtumissa, kiellettäisiin myös niiden antaminen alle 16-vuotiaille. Suomessa ei ole tähän asti ollut lakisääteistä ikärajaa juomille.

Vähittäiskauppiaille elintarvikelain muutos tarkoittaisi selkeitä opasteita sekä vaatimusta henkilöllisyystodistuksesta tai digitaalisesta iän varmentamisesta ostohetkellä. Kassahenkilökunnan olisi myös kieltäydyttävä myynnistä, jos on syytä uskoa, että juoma luovutetaan edelleen alle 16-vuotiaalle.

Lakiesitys on nyt eduskunnan käsiteltävänä, Yle raportoi. Jos lainsäätäjät hyväksyvät sen, kiellon odotetaan tulevan voimaan loppuvuodesta 2027.

Mainos:

Ehdotuksen taustalla ovat huolet kofeiinin vaikutuksista lapsiin ja nuoriin. Puolet kaikista 12–17-vuotiaista juo energiajuomia vähintään kerran viikossa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tutkimuksen mukaan. Jotkut nuoret, pääasiassa pojat, kuluttavat päivässä enemmän kofeiinia kuin mitä pidetään turvallisena saman tutkimuksen mukaan.

Nuoret suomenruotsalaiset kriittisempiä maahanmuuton lisäämiselle

Julkaistu 4.11.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Suomen lippuja tumman patsaan edessä puolipilvisen sinisen taivaan alla.
Maahanmuuton lisäämisen vastustus on nyt suurempaa kuin sen kannatus suomenruotsalaisten teini-ikäisten keskuudessa Magman tutkimuksen mukaan. Arkistokuva Suomesta.

Yhä harvempi ruotsinkielinen nuori Suomessa haluaa nähdä lisää maahanmuuttajia maassa. Uudessa nuorisobarometrissa lisääntynyttä maahanmuuttoa vastustavien määrä ylittää nyt sen myönteisesti suhtautuvien määrän.

Ajatushautomo Magman ruotsinkielinen nuorisobarometri seuraa, miten ruotsinkieliset nuoret näkevät elämänsä, hyvinvointinsa, tulevaisuutensa ja yhteiskunnalliset kysymykset. Kysely on toteutettu joka toinen vuosi vuodesta 2018 lähtien. Tämänvuotisen kyselyn, jonka Magma on nyt julkaissut, täytti keväällä 2026 yhteensä 1 373 ruotsinkieliseksi rekisteröityä 15–19-vuotiasta nuorta.

Tänä vuonna 40 prosenttia on täysin tai jokseenkin eri mieltä väittämän "Lisää maahanmuuttajia on tervetullut Suomeen" kanssa. Samaa mieltä olevien osuus on 31 prosenttia.

Edellisessä kyselyssä vuonna 2024 tilanne oli päinvastainen. Tuolloin 40 prosenttia toivotti lisää maahanmuuttajia tervetulleeksi, kun taas 29 prosenttia vastusti sitä.

Mainos:

Muutos on nähtävissä sekä poikien että tyttöjen keskuudessa, mutta tasot eroavat jyrkästi. Pojista 53 prosenttia vastustaa useampia maahanmuuttajia, kun taas tytöillä vastaava luku on 29 prosenttia.

Monet nuoret yhdistävät maahanmuuton myös turvattomuuden tunteeseen. Hieman yli puolet, 52 prosenttia, on täysin tai jokseenkin samaa mieltä siitä, että lisääntynyt maahanmuutto johtaa yhä vakavampiin konflikteihin ja lisääntyvään väkivaltaan yhteiskunnassa.

Samaan aikaan niiden osuus, jotka uskovat rasismin lisääntyneen ruotsinkielisten nuorten keskuudessa viime vuosina, pysyy suunnilleen samalla tasolla kuin vuonna 2024: 41 prosenttia verrattuna silloiseen 39 prosenttiin.

Lia Markelin, Magman yhteiskunta-analyytikko ja yksi raportin kirjoittajista, yhdistää muutoksen julkiseen keskusteluun.

— Näen sen suorana heijastuksena yhteiskunnallisesta ilmastosta, jossa elämme, ja huomiosta, jota aihe saa, Markelin sanoo Ylelle.