Uusi tutkimus osoittaa, että glyfosaatti saattaa hidastaa mehiläisten ravinnonhakua ja vaikuttaa niiden aivojen yhdisteisiin, vaikka kemikaalia on pitkään pidetty mehiläisille vähäriskisenä.
Glyfosaatti on yksi maailman käytetyimmistä rikkaruohomyrkyistä ja vaikuttava aine useissa torjunta-ainetuotteissa. Se toimii estämällä sikimaattireitin, joka on kasvien kasvuun tarvitsema prosessi. Koska mehiläisiltä puuttuu kyseinen reitti, glyfosaattia on pitkään pidetty niille vähemmän vaarallisena.
Virginia Techin tutkijat ovat nyt tutkineet, miten glyfosaatti vaikuttaa mehiläisiin, kun ne nauttivat ainetta. Tutkimuksessa käytettiin samoista pesistä peräisin olevia mehiläisiä, jotka koulutettiin keräämään sokeriliuosta kahdelta keinotekoiselta ruokintapaikalta.
Toinen ruokintapaikka sisälsi sokeriliuosta ilman lisäaineita, kun taas toinen sisälsi glyfosaattia. Tutkijat seurasivat mehiläisten käyntejä kolmen päivän ajan ja analysoivat myös aivokudosta pienemmältä ryhmältä.
Tulokset, jotka julkaistiin Journal of Experimental Biology -lehdessä, osoittavat, että glyfosaatille altistuneet mehiläiset tekivät 13,4 prosenttia vähemmän ravinnonhakulentoja kuin kontrolliryhmän mehiläiset. Tutkijat havaitsivat myös muutoksia mehiläisten aivojen yhdisteissä, jotka liittyvät niiden käyttäytymiseen.
Vähemmän ravinnonhakulentoja ja muuttunut aivokemia
Tutkijat mittasivat muun muassa tyramiinia, oktopamiinia ja dopamiinia, jotka ovat hyönteisten aktiivisuuteen ja käyttäytymiseen liittyviä välittäjäaineita. Altistuneessa ryhmässä he havaitsivat muutoksia tyramiinissa sekä oktopamiinin ja sen esiasteiden välisessä suhteessa, jota ei esiintynyt kontrolliryhmässä.
Kokeeseen osallistui 86 mehiläistä, ja se suoritettiin valvotuissa olosuhteissa, joten se ei itsessään osoita, miten koko pesä vaikuttaa laajemmassa ympäristössä. Se antaa kuitenkin konkreettisen mitan käyttäytymismuutoksesta, jolla voi olla seurauksia suuremmassa mittakaavassa.
— Yhdyskunnalle 13 prosentin vähennys ravinnonhaussa voi olla merkittävä. Jos koko yhdyskunta altistuisi, tämä voisi johtaa pölytyksen tehokkuuden heikkenemiseen ja hunajantuotannon vähenemiseen, mikä vaarantaa yhdyskunnan selviytymisen ja pitkäaikaisen vakauden, sanoo Margaret Couvillon, Virginia Techin entomologian apulaisprofessori tiedotteessa.
Se, että mehiläisiltä puuttuu sikimaattireitti, ei kuitenkaan sulje pois muita vaikutuksia. Tutkijat viittaavat aiempiin tutkimuksiin muun muassa mehiläisten makuaistista, oppimisesta, muistista ja navigoinnista glyfosaattialtistuksen jälkeen.
Tutkijoiden mukaan uusi työ lisää mahdollisen linkin mehiläisten ravinnonhaun ja aivojen välittäjäaineiden muutosten välille. Mekanismia ei ole vielä vahvistettu, ja kirjoittajat peräänkuuluttavat jatkotutkimuksia siitä, miten aine vaikuttaa muihin organismeihin kuin kasveihin, jotka se on tarkoitettu tappamaan.
— Sen ymmärtäminen, miten rikkaruohomyrkyt vaikuttavat hyödyllisiin hyönteisiin, kuten pölyttäjiin, auttaa meitä tekemään strategisempia sääntelyvalintoja siitä, milloin ja missä niitä käytetään maksimaalisen hyödyn ja minimaalisen haitan saavuttamiseksi, sanoo Laura McHenry, nykyinen Penn Staten tutkijatohtori, joka suoritti tutkimuksen ollessaan tohtoriopiskelijana Virginia Techissä.
Kun ravinnonhaku häiriintyy, se voi vaikuttaa sekä yhdyskunnan omaan ravinnonsaantiin että pölytykseen, josta viljelykasvit, puutarhat ja luonnonkasvit ovat riippuvaisia.
Ja sitten kun Sveitsiläisetkin osaavat ottaa huomioon se että auringon ja maan välimatka ei ole vakio, niin sitten saadaankin jo selitys sille miksi lämpötila vaihtele maapallolla. Ja jos vielä otettaisiin huomioon sekin seikka, että maapallo ei kierrä samaa rataa auringon ympäri, vaan kolmiulotteista orbitraalia, niin sen jälkeen ymmärretään täysin (ja osataan laskea) maapallon lämpimät ja kylmät jaksot. Ja höpötys ilmaston lämpenemisestä loppuu kertaheitolla.
Mutta kun se kerran viivästyy, niin sehän sopii. Vuoteen 2025 mennessä euroopasta kuolee niin paljon ihmisiä että 35% väestöstä vähenee. Se tarkoittaa että silloin myös euroopan hiilijalanjäki pienenee merkittävästi. Ja kuten jo tutkimuksissa todettua, se pienenee jo siten että siirrymme kasviksista lihapohjaiseen ruokavalioon. Jo silloin jokainen pienentää hiilijalanjälkeään 10%.
Toinen tehokas keino vähentää hiilijalanjälkeään on olla lentämättä. Lentokone kuluttaa 50-60 kiloa kerosiinia tunnissa yhtä matkustajaa kohden. Tästä pikaisesti laskettuna nelihenkisen perheen Espanjan loma kuluttaa kerosiinia 1680 kiloa . Joka tiheys huomioon ottaen on noin 1730 litraa. Sama matka autolla tehtäessä kuluttaisi noin 350-370 litraa polttoainetta. Joka tarkoittaisi että lentomatkaislu kuluttaa 4.7 kertaa enemmän kuin automatkailu. Autoilu ei siis olekkaan saastuttava matkustusmuoto. Vaan sittenkin yksi ekologisemmista. Tai toisaalta, jos jättää vuotuisen lomamatkan tekemättä, niin silloin saa lämmittää omakotitaloaan tuolla 1700 litralla kevytöljyä. MIkä tekee elämän paljon mukavammaksi kuin viikko Espanjan hotellissa.
On se kumma kun Suomen ympäristökeskuksissakin yleisesti tiedetään että yksi lentomatka eurooppaan ja takaisin kaksinkertaistaa henkilö hiilijalanjäljen vuodessa, mutta siitä ei julkisesti puhuta mitään. Lentomatkailua kun ei saa asettaa saastuttavie kategoriaan. Sitähän ovat autot, ydinvoimalat, hiilivoimalat jne…
Eipä taida Euroopan väkimäärä vähetä, tännehän rahdataan puoli lähi-itää ja afrikkaa.
Täällä asuvat somalitkin tekevät 6-10 lasta per äiti, ei siinä väki vähene.
Kantasuomalaiset toki vähenevät, muutaman sukupolven jälkeen täällä on enemmistönä neekereitä.
Tästä valta-VALE-media vaikenee, joten vallankahvassa olevat maanpetturit voivat toteuttaa rauhassa Kalergi-suunnitelmaansa suomalaisten ja muiden eurooppalaisten tuhoamiseksi.
Joo ja ne kirotut vähä älyiset neekerit vaan lisääntyy lisääntymistään ja kaikki menee lopulta ihan pazkaz. Siinä ei edes ympäristö säästy.
Apinaihminen ei kaatanut metsiä hehtaareitain sekunnissa ja saastuttanut miljoonia tonneja jätekaasupäästöillä. Yhdistelmänä on aivan sama mistä aurinko paistaa jos ilma on enemmän täys saastetta kuin ikinä. Tämmöset tiedepierut on ihan omiaan omassa uskonlahkossaan.