Peter Nyberg: TARPEELLISIA AJATUKSIA – ELPYMISRAHASTO

Haastattelussa Peter Nyberg Elpymisrahastoa koskien.

Peter Nyberg on Suomalainen valtiotieteentohtori joka toimi valtiovarainminiesteriön rahoitusmarkkinaosaston päällikkönä helmikuusta 1998 kesäkuuhun 2010. Ennen sitä hän toimi eri tehtävissä Suomenpankissa 1972-1997 ja viimeksi johtokunnan neuvonantajana. Hän on myös ollut mukana kirjoittamassa kirjaa: Euro tulevaisuus-Suomen vaihtoehdot.

Hyvä Peter Nyberg, olet ottanut kantaa Elpymisrahaston suhteen. Kerrotko miksi ?

• ”Käsitykseni mukaan on kyse Suomen itsemääräämisoikeuden merkittävästä vähentämisestä. Se on osa pyrkimyksenä vähitellen muodostaa EU:sta liittovaltion. Keskustelu on käymättä ja kansalaisilta kysymättä.
• Katson, että on jokaisen vastuuntuntoisen Suomalaisen velvollisuus selvittää tämä itselleen ja ottaa itselleen sopiva kanta. Eli puuttuva keskustelu oli pakko saada vihdoinkin käyntin.”

Millainen on kantasi Elpymisrahastoa koskien ?

• ”Pääasia on, että Elpymisrahasto (tai sen jokin versio) tarvittaessa toteutetaan EU:n perussopimuksia kiistattomasti kunnioittaen. Nyt kierretään useita hyvin tärkeitä ja tervettä talouspolitiikkaa edistäviä määräyksiä. Ei nähdäkseni ole eduksemme kuulua yhteisöön joka ei kunnioita omia säännöksiä tai lupauksia. Mihin voi silloin luottaa taloudellisissa tai esimerkiksi turvallisuus kysymyksissä?”

Mikä on Elpymisrahasto asian tilanne tällä hetkellä?

• ”Huomenna keskiviikkona selviää saako Eduskunta kokoon tarvittavat 2/3 annettujen äänien määrästä. Valtiovarainvaliokunta on esittänyt listan tiukalta kuulostavia ponsia hyväksymisen ehdoksi. Ponnet eivät kuitenkaan sido tätä, eikä varsinkaan seuraavia eduskuntia kun tulee uusia vastaavanlaisia tapauksia.
• Kyse on siis näennäiskilvestä niiden edustajien hyväksi jotka/joiden kannattajat epäilevät mutta eivät halua äänestää vastaan.”

Mitä Elpymisrahasto tarkoittaa yhteiskunnallisesti ja tavallisen kansalaisen osalta?

• ”Itse pidän varmana, että paketti on vain alkusarjasta samanlaisia tulonsiirtoja vaikeassa velkatilanteessa oleville maille.
• Euro-järjestelmä on melko anteeksiantamaton jäsenmailleen. Perussopimuksen mukaan jokainen maa vastaa itse talouspolitiikastaan ja sen seuraamuksista. Tämä vaatii kansalaisilta ja yrityksiltä suurta joustavuutta esimerkiksi palkoissa, työehdoissa ja toimintatavoissa.
• Maa joka ei siihen pysty kärsii vähitellen matalasta kasvusta, suuresta työttömyydestä, alhaisesta tulotasosta ja ehkä kasvavasta velkataakasta. Jos tätä ei esimerkiksi solidaarisuudesta hyväksytä, on vaihtoehtona pakkotulonsiirroilla tukea tällaisia maita ja tämä on tehty Kreikan tukiohjelmasta lähtien (”Bail-Out”). Tällaisten tulonsiirtojen virta muille on odotettavissa niin kauan kun Suomi katsotaan hoitaneen oma taloutensa riittävän hyvin.
• Voi tietenkin jatkaa myös näitä näkymiä arvailemalla mitä sen lisäksi tapahtuisi, mutta mitä pidemmälle mennään, sitä epävarmemmat ovat arvailut. EU saa kuitenkin paketin yhteydessä oikeuden rahoittaa budjettinsa lainalla eli harjoittaa omaa ”finanssipolitiikkaa”. Samoin se saa oikeuden kantaa tiettyjä veroja menojensa kattamiseksi. Se on oikeus jota se varmasti pyrkii laajentamaan mahdollisimman nopeasti ja paljon, kun EU-verotus vähitellen kasvaa suuremmaksi; se alkaa kilpailla kansainvälisen verorasituksen kanssa.
• Jos esimerkiksi Suomi ei halua kansalaisten kokonaisvero astetta nostaa, on siis pakko alentaa kotimaisia veroja.Tällöin hyvinvointivaltiota ylläpitävä rahoitus vähenee ja Suomen sosiaali-, terveys- ja koulutusjärjestelmää ei enää voida ylläpitää niin kuin tähän saakka on toivottu.”

Jos Elpymisrahastoon mennään, miten Euron rooli muuttuu Suomalaisia koskien ?

• ”Niinkuin tähänkin saakka Euro todennäköisesti joudutaan pelastamaan aina välillä korkeasti velkaantuneita maita tukemalla, tulonsiirroilla ja EKP:n rahoituksella.
• Suomalaiset jotka pitävät Eurosta luopumista toivottavana tulevat toteamaan, että jatkuvasti lisääntyvä Suomen oma ja yhteinen velkataakka Euron pelastamiseksi tekee luopumisen yhä vaikeammaksi.
• Tämäkin on itsemääräämisoikeuden vähittäistä menettämistä.”

Mitä ero EU:sta tarkoittaisi lyhyellä ja pitkällä aikavälillä?

• ”Suurempaa kannatusta on erolla Eurosta ja oman valuutan palauttamisella. Euroerokin johtaisi lyhyellä aikavälillä melkoiseen epäjärjestykseen kun maksu-laki ja talousjärjestelmät uudistettaisiin. Sinä aikana moni Suomalainen varmaan kokisi taloudellista epävarmuutta ja menetystä. Jos kuitenkin uusi valuutta olisi vapaasti kelluva (mikä markka hyvin harvoin oli), olisi odotettavissa nopeasti elpyvää vientiä tilanteen korjaamiseksi.
• Eli pitkällä aikavälillä olisi odotettavissa matalampi työttömyys. Korkeampi kasvu ja tulotaso sekä suurempi vapaus harjoittaa omaa finanssi-politiikkaa, kaikki tietenkin olettaen,että nykyiset Suomalaiset eivät ole esivanhempiaan kyvyttömämpiä ja ettei EU ryhtyisi poliittiseen ajojahtiin  Suomalaisia kohtaan.”

Voidaanko markkaa palauttaa?

• ”Voidaan. Jos haluaa tietää miten, on asiasta kirjoitettu artikkelikin”: https://papers.ssrn.com/sol3/papers.cfm?abstract_id=3024551

Voitaisiinko Suomessa tehdä nk Islanteja ?

• ”Islanti oli kaikista talousyhteisöistä erossa oleva maa. Suomi ei ole, eikä sillä ole edes omaa valuuttaakaan. Sitten Kreikan kriisitukia on pidetty selvänä, ettei Euromaata sallita mennä selvitystilaan vaan se rahoitetaan ja ohjataan EU:n ja EKP:n voimalla. Periaatteessa kyllä pidetään jotain valtionvelan leikkausjärjestelmää järkevänä ja tavoiteltavana, mutta mihinkään yleiseen sopimukseen siitä ei ole päästy.”

www.peternyberg.net

Haastattelussa 11.5.2021: Peter Nyberg

Haastattelu ja teksti: Teija Kangaslampi

Kuva: Peter Nybergin kotialbumi