Jos meriliikenne olisi valtio, se olisi maailman kuudenneksi saastuttavin

Samalla kun Suomessa tahdotaan rajoittaa yksityisautoilua, kieltää uusien polttomoottoriautojen myynti ja verottaa esimerkiksi lihaa ja maitoa entistäkin kovemmin päästöjen vähentämiseksi, maailman merillä surraa yli 90 000 laivaa, jotka saastuttavat enemmän, kuin suurin osa maailman valtioista.

Suomi osallistuu tänään alkavaan Kansainvälisen merenkulkujärjestön IMO:n meriympäristön suojelukomitean kokoukseen, jossa on tarkoitus keskustella siitä, kuinka merenkulun tuottamia päästöjä voitaisiin vähentää. Yksin hiilidioksidin osalta merenkulku tuottaa yli 3% kaikista maailman päästöistä ja eräiden muiden kasvihuonekaasujen ja esimerkiksi typpi- ja rikkipäästöjen osalta 15 maailman suurinta laivaa saastuttavat enemmän, kuin kaikki maailman autot yhteensä.

IMO (International Maritime Organization) hyväksyi keväällä 2018 alustavan kasvihuonekaasustrategian. Tavoitteena on vähentää maailman merenkulun kasvihuonekaasupäästöjä vähintään 50 prosenttia vuoden 2008 tasosta vuoteen 2050 mennessä. Kokouksessa IMO:n jäsenmaiden edustajat neuvottelevat konkreettisista keinoista vähentää päästöjä jo ennen vuotta 2023, jolloin tavoitteiden toteutumista arvioidaan.

Mikäli merenkulku, eli nuo 90 000 alusta olisivat valtio, ne olisivat maailman kuudenneksi suurin kasvihuonekaasujen tuottaja. Taakse jäisivät ainoastaan Yhdysvallat, Kiina, Venäjä, Intia ja Japani.

Suomi suitsimaan merenkulunkin päästöjä

Valtioneuvoston mukaan Meriympäristön suojelukomitean (Marine Environment Protection Committee, MEPC) kokouksessa keskustellaan muun muassa alusten nopeuden rajoittamisesta, mitä pidetään yhtenä tehokkaimmista keinoista vähentää kansainvälisen merenkulun kasvihuonekaasupäästöjä nopeasti. Suomi kannattaa alusten nopeuden optimointia, mutta suhtautuu varauksella pakollisiin nopeusrajoituksiin etenkin lähimeriliikenteessä Itämerellä.

Suomi pyrkii yhdessä muiden maiden kanssa löytämään tehokkaita ratkaisuja, joissa otetaan huomioon talvimerenkulku ja muut alueelliset erityisolosuhteet ja nostaa kokouksessa esille erityisesti uudet ympäristöystävälliset teknologiat sekä merenkulun digitalisaation ja automaation, joiden avulla voidaan vähentää päästöjä. Suomi kannattaa vaihtoehtoisten käyttövoimien, kuten tuulivoimaa hyödyntävien roottoripurjeiden, akkuteknologian ja biopolttoaineiden, käyttöönottoa mahdollisimman pian.

Uusien alusten energiatehokkuuden sääntely ja nykyisten alusten energiatehokkuuden parantaminen ovat keskeisiä keinoja vähentää merenkulun kasvihuonekaasupäästöjä. Suomi kannattaa jo sovittujen energiatehokkuusvaatimusten aikaistamista vuodesta 2025 vuoteen 2022 suurten kaasutankkereiden, konttilaivojen ja kappaletavara-alusten osalta.

Suomi pitää kokouksessa esillä myös mustan hiilen päästöjä. Laivojen mustan hiilen päästöjä ei ole rajoitettu, vaikka sillä on merkittävä vaikutus ilmaston lämpenemiseen etenkin herkillä arktisilla alueilla. Suomi on tehnyt kokoukseen esityksen siitä, miten keskusteluja mustan hiilen päästöjen rajoittamisesta jatketaan. Suomi kannattaa mustan hiilen päästöjen laskennan sisällyttämistä IMO:n neljänteen kasvihuonekaasututkimukseen.

Lähde: Valtioneuvosto, EU, MTV