Lukijan kynästä: ”Äiti, ei lasten kiusaaminen ole mitään sen rinnalla, mitä aikuiset tekevät lapsille”

”Äiti, ei lasten kiusaaminen ole mitään sen rinnalla, mitä aikuiset tekevät lapsille”

Näin totesi lapseni minulle puhuessamme yleisesti ottaen kiusaamisesta jokin aika sitten.

Erosin 2014 mahdottomasta aviolitosta. Pyysin apua monin tavoin miehen väkivaltaisuuteen.

Apua emme lapsen kanssa saaneet. Miehen väkivaltaisuus oli monimuotoista, niin henkistä kuin fyysistä väkivaltaa. Lisäksi raivokohtauksia saadessaan hän heitti meitä ulos ja vaati muuttamaan.  Kuitenkin hän aloitti likaisen huoltoriidan erottuamme. Oli suunnitellut sitä jo pitkään suhdetoiminnan avulla. Olimme sopineet tyttäremme muuttavan kanssani ja se oli myös lapsen vakaa tahto.

Perättömät lastensuojeluilmoitukset käynnistivät mustamaalaamiseni. Lapsen kirjat muutettiin isän paikkakunnalle vaikka asuin lapsen kanssa Hangossa. Näin estettiin lapselta julkiset palvelut kuten päiväkoti ja terveydenhuolto oikeus. Emme lapsen kanssa päässeet perheneuvolaan koska isä vaati niin. Kirjojen siirto oli taktikoitua. En päässyt selvittämään asioitamme ja mustamaalaus jatkui.

Hangon sosiaalitoimi totesi toimivansa isän paikkakunnan vaatimusten ja toimintamallin mukaisesti. Hämeenlinnassa minua ja lasta ei oltu tavattu koskaan sosiaalitoimen osalta.

Rähjäävä ja huutava Hangon sosiaalityöntekijä ilmoitti jo heti olosuhdeselvityksen alussa, että uskoo Hämeenlinnan kirjauksia. Ne perustuivat isän perättömiin väitteisiin. Lasta ja minua ei suostuttu kuuntelemaan vaikka selvitykseen se kuuluu.

Lapseni pelkäsi Hangon sosiaalityöntekijöitä. He eivät kuunnelleet häntä eivätkä rekisteröineet lapsen hätää. Lapseni pelkäsi koko ajan joutuvan isän luokse. Hän halusi asua ja elää äidin kanssa. Viimein elämämme oli rauhallista ja normaalia. Olimme onnellisia.

Pyysin apua isän väkivaltaisuuteen ja apua siihen, että lapsi ei suostunut tapaamaan isää. Pyysin, että saisimme ammattilaisen auttamaan lapsen ja isän välien suhteen.

Isä tapasi lasta tuetusti. Lapsi ei suostunut tapaamisille ilman minua.

Hangon sosiaalitoimi kieltäytyi auttamasta lasta ja minua.

Meille pyydettiin omaa sosiaalityöntekijää joka selvittäisi asiamme perusteellisesti. Tästäkin kieltäydyttiin.

Ei asiakassuunnitelmaa tai muutakaan lain vaatimaa prosessia toteutettu asiassamme. Lastensuojeluasiakkuus perusteltiin sillä, että olin tehnyt valituksia.

Lapsen tietoihin ei suostuttu kirjaamaan esittämiäni todisteita, ei lääkärintodistuksia, asiantuntijalausuntoja eikä muitakaan todisteita.

Mitään lain vaatimia tutkimuksia ei ole missään vaiheessa tehty.

Hämeenlinnassa oli samaan aikaan lapsella lastensuojeluasiakkuus Hangon kanssa.

Saamani väliaikaismääräys lapsesta marraskuussa 14 jätettiin kirjaamatta lapsen tietoihin ja näin väitettiin minun kaapanneen lapsen. Elimme rauhassa Hangossa, lapsi kävi esikoulua ja minä olin työssä Hangon kaupungilla lastenhoitajana. Harrastimme aktiivisesti ja elimme normaalia elämää. Sosiaalitoimi oli tietoinen kaikista edellä mainituista seikoista elämässämme.

Vaatimaani olosuhdeselvitykseen jätettiin kuitenkin kirjaamatta kaikki lapsen ja minun tiedot. Sosiaalityöntekijä ylimielisesti kertoi, että isän asianajaja saneli hänelle ”tiedot” selvitykseen. Selvitys annettiin lainvastaisesti oikeudelle ilman, että olisin saanut nähdä sen sitä ennen.

3 asiantuntijaa on todennut selvityksen puutteelliseksi, asenteelliseksi, virheelliseksi ja puolueelliseksi. Lapsen esikoulutiedot ym puuttuivat kokonaan. Tuomari ei noteerannut asiaa.

Näin ylläpidettiin ja edelleen ylläpidetään väitettä siitä, että olisin kaapannut lapseni erotessamme. Tätä väitettä on esitetty useille viranomaisille puhumattakaan oikeuslaitoksesta. Se lukee päätöksissä ja ihminen joka niitä lukee ja ei tunne taustoja ei voi ymmärtää mistä on kysymys.

Lapsen kuuleminen tehtiin pyynnöstäni Hangon terveyskeskuksessa mutta aineistoa ei annettu oikeudelle. Yhteenvedossa lukee, että lapsi pitää äitiä ystävällisenä ja rakastavana mutta isää pelottavana ja vihaisena. Hangon sosiaalitoimi esti tutkimuksen antamisen asiantuntija taholle selvitettäväksi. Tilanne on edelleen sama.

Lapsen sairastuttua vesirokkoon, meitä käytiin tenttaamassa 2 kertaa kotona siitä, kuka lapseen taudin tartutti. 2014-2015 vesirokkoa sairastettiin kaikissa Hangon päiväkodeissa ja kouluissa. Itse tein lastenhoitotyötä ja lapseni oli esikoulussa sekä harrastimme aktiivisesti joten en mitenkään kyennyt kertomaan keneltä lapseni oli tartunnan saanut.

Isä suuttui vesirokosta ja kieltäytyi tuetuista tapaamisista ja haki tapaamisten täytäntöön panoa. Jostain syystä asianajajani ei esittänyt tarpeeksi todisteita isän väkivaltaisuudesta.

Tuomari tapaamisoikeus asiassa oli eri eli Raaseporin käräjäoikeuden tuomari. Hän oli soittanut Hangon sosiaalityöntekijälle istunnon jälkeen ja tämä valehteli tuomarille, että en ollut tukenut tuettuja tapaamisia. Olin hakenut lapsen ja isän välille tapaamisia tuetusti erosta lähtien. Nämä jätettiin kirjaamatta lapsen tietoihin ja näin ollen huomioimatta oikeudessa – vaikka tuomari mm huoltoriitaa koskien oli tietoinen siitä. miten aktiivisesti olin tuettuja tapaamisia hakenut.

Sosiaalityöntekijät valehtelivat usein oikeudelle mutta ovat välttäneet rikosilmoitusten tutkinnan. Sosiaalityöntekijä mm ylimielisesti totesi todistajien läsnäollessa Hyksissä 12.10.15, että ”rikoksiani ei Hangon poliisi tule tutkimaan.”

Isä kieltäytyi sovittelusta ja kaikista yhteistyötahoista joita tarjosin ja pyysin asiassamme.

Toivoin isän ymmärtävän että pakottamalla lapsi ei tule koskaan isää rakastamaan eikä pakottamalla heidän välinsä tule koskaan olemaan aito ja hyvä. Isä vaati yksinhuoltajuutta.

Lapseni pelkäsi isän tapaamisia. Hän näki painajaisia joskus siitä, että isä hakee hänet väkisin.

Lapsi pelkäsi isän erottavan hänet äidistä. Tämä lukee myös asiantuntijalausunnoissa.

Isä ei kuunnellut lapsen toiveita saada asua äidin kanssa ja kieltäytyi puheluista lapsen kanssa.

Lastani ei kuultu ja olosuhdeselvitykseenkin valehdeltiin, että olisin siitä kieltäytynyt.

Todistajaa joka asian kuuli, ei huomioitu. Silloinen asianajajani totesi vain, että ei koske sosiaalitoimen asioihin pitkällä tikullakaan. Olosuhdeselvitystä ei sosiaaliasiamiehen pyynnöistä huolimatta korjattu ja oikeusmurha tapahtui.

Tuomari määräsi lapsen isän yksinhuoltoon. Lapseni romahti eikä suostunut missään tapauksessa isän luokse. Lähdimme lapsen kanssa lomalle.

Lomamme aikana isä oli väittänyt eri tahoille, että lapsi ei ole koskaan päässyt lääkäriin eikä kasvanut eromme jälkeen lainkaan. Väitteet olivat absurdeja ja varmuudella tosiasiat olivat sosiaalitoimen tiedossa – se vain jätti tosiseikat lapsen tietoihin kirjaamatta.

Lomallamme oli käynnistynyt ajojahti jossa meitä etsittiin ympäri suomea.

Loman aikana tästä tietämättä koetin saada yhteyttä sosiaalitoimeen ja saada sinne asiointi aikaa. Olimme valittaneet käräjäoikeuden tuomiosta ja odotimme hovioikeus vaihetta.

Sosiaalitoimi kieltäytyi yhteistyöstä ja isä ehdottamistani tuetuista tapaamisista ja avusta lapsen ja isän väleihin. Isä kielsi lapsen harrastukset ja uimakoulun.

Isää koetin edelleen saada monen muun tavoin sovitteluun ja olin yhteydessä isään anoen ja rukoillen, että hän lopettaa riitaisuutensa, ymmärtää että emme palaa enää yhteen ja että hän saa varmimmin välit lapseen kuntoon ajan kanssa ja antaen lapsen elää kanssani ja ottaa ulkopuolisen avun vastaan.

Pyysin Hangon kaupungilta toimenpide pyyntöä saada asiaamme puolueeton sosiaalitoimi. Aivan kuten asiantuntijat sekä sosiaaliasiamies oli esittänyt. Hangon kaupunki kieltäytyi käsittelemästä pyyntöäni.

Syksyllä pyysin lapsen saada jatkaa samassa koulussa kuin oli esikoulun käynyt. Isä ilmoitti hakevansa lapsen poliisien kanssa jos tämä menee kouluun. Ilmoitin kouluun, että lapseni käy kotikoulua kunnes saamme asiaamme lain vaatimat selvitykset ja ammattitaitoiset sosiaalityöntekijät. Hangon kaupunki kuitenkin kieltäytyi yhteistyöstä toisen kunnan ja kaupungin kanssa ja esitti hovioikeudessa minulle huostaanotto vaatimuksen.

Hovioikeudessa tuli ilmi olosuhdeselvityksessä esitettyjä valheita todistajana olleen sosiaalityöntekijän toimesta mutta kukaan ei näyttänyt rekisteröivän asiaa. Uudet todisteet sekä selvityksen puutteellisuus ja asiantuntija lausunnot sekä mm esikoulu opettajan todistelu jäivät huomiotta.

Kun todisteita siirretään muuhun oikeudenkäynti aineistoon, niitä ei käsitellä eikä huomioida lainkaan.

Myöskään loma aikamme todistajaa ei kuultu. Näin saatiin papereihin edelleen näyttämään se valheellinen seikka, että olisin kaapannut lapseni.

Tiesin koko ajan suhdetoiminnan avulla isän pääasiassa pitävän yllä käsittämätöntä ja mielivaltaista kiusaamistamme sekä kaikkien mahdollisten lakien vastaista menettelyä lasta ja minua kohtaan. Jäljet juontavat valtakunnan syyttäjän virastoon. Krp ta on odotettu tutkivan asiaa jo vuoden verran.

Syksyllä 15 lastenpsykiatri tapasi lasta ja kirjoitti meille lähetteen Hyksiin lapsen oikeudelliseen keskukseen. Prosessin oli tarkoitus alkaa avohoito jaksona ja lasta kuulla sekä asiamme selvittää perusteellisesti.

Lapseni oli iloinen siitä, että viimein meitä kuultaisiin. Hyks vaihetta ei kuitenkaan huomioitu millään tavalla hovioikeudessa vaikka lastenpsykiatri sitä toivoi.

20.10.15 oli tarkoitus aloittaa Hyks prosessi. Isä kieltäytyi tästä. Hyksissä lapseni kaapattiin ilman, että ensimmäinenkään lääkärin aika toteutui. Kaappausta tuki siviiliasuinen poliisi ja kaappauksen suoritti nuorisokoti Jokioisissa.

Huostaanottoa ei oltu haettu oikeudesta. Lisäksi se oli jatkumoa sijoitusvaatimukseen ja oli siten laiton. Sijoitusvaatimus kumottiin saman vuoden lopulla. Lasta ja minua ei kuultu ja mitään lain vaatimia tutkimuksia ei asiassamme oltu tehty. Hyksissä asiamme olisi tutkittu.

Lukuisten lakien suhteen lapseni kaappaus minulta oli laiton. Oikeusasiamiehen mukaan lapsella oli oikeus Hyks prosessiin mutta Hanko ei välitä asiasta. Kun hain prosessia uudelleen Hangon kaupungilta, ilmoitti sosiaalityöntekijä ennen asian käsittelyä perusturva lautakunnassa, että asiaa ei käsitellä. Kysyin miten on mahdollistä, että hän asian minulle ilmoittaa enkä saa asiassa päätöstä, en saanut vastausta.

Sosiaalitoimi on tarkoitus hakuisesti tulkinnut asioita isän eduksi tutkimatta ainoatakaan isän väitettä.

Lapseni eristettiin minusta, kodistaan, ystävistään ja läheisistään.

Hän eli kuukausien ajan 7 vuotiaana nuorisokodissa saamatta kriisiapua asiantuntija vaatimuksista huolimatta tai muutakaan ammattitaitoista tukea, kaappaajiensa hoitamina.

Onneksi lapsi osasi kirjoittaa, laskea ja lukea jo ennen kaappaustaan.

Lapsi pääsi kouluun kun olin yhteydessä nuorisokodin lähikoulun rehtoriin.

Varmaan arvaattekin, että isän yksinhuoltajuus pysyi hovioikeudessa. Korkein oikeus suositteli Hyks vaihetta mutta kaappaus esti väliaikaismääräyksen minulle eli äidille.

Lausunnon korkeimmalle oikeudelle antoi Hämeenlinnan sosiaalitoimi. Eli taho, joka ei ollut koskaan tavannut lasta tai minua ja jolle asia ei kuulunut millään tavalla siinä vaiheessa.

Minusta on tehty syyttämättä jättämis päätös kaappaus väitteitä koskien mutta Hanko edelleen antaa viranomaisille ja oikeuslaitoksille väärää tietoa asiastamme eikä oikeuslaitokset ole ottaneet todisteita vastaan vaan kieltäytyneet niistä poikkeuksetta jokaisessa vaiheessa. Hanko ei ole tutkinut asiaamme millään tavoin vaikka laki sen vaatii. Hyksissä selvitys prosessiksi tarkoitettu vaihe 20.10.15 on estetty Hangon ja Hämeenlinnan toimesta vaikka se mm oikeusasiamiehen mukaan on ollut oikeutemme.

Isä kieltäytyi prosessista.

Mitään lain vaatimia tutkimuksia ei ole tehty tai ne on estetty.

Korkein oikeus pidätti hovioikeuden päätöksen.

Minulle asetettiin isän vaatimuksesta yhteydenpitorajoitus enkä olisi saanut isän mukaan tavata lasta. Koulu kuitenkin tämän salli ja käyntini koululla otettiin perusteeksi hakea lähestymiskieltoa. Koulun lausuntoja ei ole otettu todisteeksi. Kävin myös isän luona rukoilemassa että isä lopettaisi lapsen kiusaamisen mutta isä huusi, että on iloinen siitä, että esti Hyks vaiheen. Tästä käynnistäni isä valehteli viranomaisille ja todistetta käynnistäni, eli nauhoitetta ei ole otettu missään asiassamme vastaan.

Koululla käydessäni minua odotti järkyttävä näky, pieni iloinen ja suloinen tyttäreni joka oli aina sädehtinyt ja loistanut valoa ja elämäniloa, oli isoine ahdistuneine tyhjine silmineen näky jota en unohda koskaan. Lastani vahti koululla nuorisokodin työntekijä joka ei antanut minun halata tai puhua lapselleni.

Sain puhua puhelimessa lapseni kanssa. Lapseni ahdistus ja suru ja ikävä eivät näyttäneet hetkauttavan nuorisokodin henkilökuntaa.

Forssan lastenpsykiatria tapasi lasta 5 kertaa mutta ei antanut lapselle trauma hoitoa. Viisas lastenpsykiatri tajusi yhteenveto tilaisuudessa, että asiamme piti tutkia ja teki lähetteen Taysiin koska aluerajoista johtuen ei voinut tehdä sitä Hyksiin. Sosiaalityöntekijä raivosta punaisena koetti kieltää prosessin.

Tays vaiheessa lasta ei kuultu eikä tavattu ennenkuin tein asiasta valituksen Valviraan. Oli selvää, että lasta uhkailtiin uudella huostaanotolla isän toimesta. Psykiatri kyseli miksi sosiaalitoimi oli minua niin vastaan, vastasin, että en todellakaan tiedä. Hän totesi Hyks vaiheen olevan tarpeellinen mutta tähän ei suostuttu. Sosiaalitoimi ohjaili Taysin tutkimuksia ja siitä jäi olennainen osa kokonaan pois: lapsen taannehtimista ja kaltoinkohtelua koskevat tutkimukset. Lisäksi en saanut isän vaatimuksesta osallistua tutkimukseen. Lapsen ja vanhempien välejä ei ole missään vaiheessa tutkittu, tämäkin tutkimus estettiin.

Hyks vaihe olisi ollut kaikkien asianosaisten etu. Siinä varmuudella oltaisiin selvitetty asiamme ammattitaitoisesti. Nyt lapsen tiedoissa kulkee valheita ja isän perättömiä väitteitä ja sieltä puuttuu kaikki tosiseikasto aina lääkärintodistuksia ja asiantuntija lausuntoja myöten.

Käynnistin uuden huoltajuusprosessin tammikuussa 16. Lapsen nk huostaanotto purettiin ja Hangon sosiaalitoimi ilmoitti, että isä jatkaa lapsen asioiden hoitoa kuten yhteydenpidosta vastaamista. Lapsi jäi edelleen nuorisokotiin 4 kuukaudeksi.

Ei asiakassuunnitelmia tai mitään lain vaatimia selvityksiä. Isä vastasi kaikesta ja valta luovutettiin jälleen isälle. Nuorisokoti suuttui saadessaan tietää nauhoittavani heidän kanssaan puhelut ja kosto seurasi lähestymiskiellon perusteissa ja perättömissä väitteissä.

Nuoriso kodin (yksityinen) johtajan käytös oli käsittämätöntä.

Yllätys yllätys käräjäoikeus esti todisteemme.

Kaappaus väite oli edelleen päätöksessä. Sain lähestymiskiellon.

Lasta edusti isän asianajaja, joka oli estänyt lapsen kuulemisen kaikin mahdollisin keinoin ja toteutti suhdetoimintaa.

Lapsi joutui muuttamaan vasten tahtoaan isän luokse pääsiäisenä 16. Isä edelleen jatkoi yhteydenpito rajoitustaan eikä antanut lapsen saada omaa puhelintaan vaan vaati että lapsi saa soittaa kerran viikossa minulle n 10 min ajan hänen valvomanaan.

Isä väittää eri tahoille, että meillä olisi tällainen sopimus. Sellaista sopimusta ei ole, kyse on vain isän mielivallasta.

Kesällä 16 viimein määrättiin uudet olosuhdeselvitykset. Isän tekisi Hämeenlinna ja minulle mahdollistettiin Tammisaari. Tuomari hyväksyi perusteluni tarpeesta saada puolueeton ja ammattitaitoinen taho selvityksen laatimiseen.

Kesän mittaan kuitenkin selvisi, että Hanko oli vaikuttanut asiaan ja Tammisaari kieltäytyi selvityksestä. Näin minusta ei ole tehty missään vaiheessa uutta olosuhdeselvitystä pyynnöistä huolimatta.

Edelleen lapsen tiedoissa kulkee väärät ja perättömät tiedot.

Kesällä 16 sain tietää, että isän kodissa käy perhetyöntekijät. Kirjauksissaan he totesivat mm että ” lasta kotiutetaan lapsen pelosta huolimatta isän luokse.”

Isä kieltäytyi viemästä lasta perinnöllisen sairautensa vuoksi lääkäriin. Olin hoitanut lapsen sairauden vuodesta 2009 kun sairauden totesin aina lapsen kaappaukseen 2015 asti.

Isä totesi istunnoissa, että voisihan antaa lapsen tavata äitiä mutta häntä ei huvita.

Pyysimme tuomarin jääväämistä ja asia eteni niin että uusi tuomari oli entistä pahempi.

Pyysimme 3 n tuomarin kokoonpanoa joka meille kerrottiin vasta hieman ennen istuntoa lapulla oikeussalin ovessa. Itse en ollut istunnossa, olin vatsataudissa jota tuomari ei hyväksynyt esteeksi tulla vaikka lääkäri kirjoitti asiassa lausunnon.

Teen lastenhoito työtä joten olen altis lasten myötä monenlaisille pöpöille.

Minua kuultiin istunnossa puhelimitse johon tuomari kirkui vähän väliä vastausteni päälle.

Minulle määrättiin valvotut tapaamiset joihin ei kuitenkaan ole perusteita.

Sain tavata lastani valvotusti vartijan ollessa paikalla. Kulissit ovat näyttävät jotta pidetään kiinni isän perättömistä väitteistä lapsen tiedoissa.

Lapsi ei saa kertoa kotioiloistaan, kun on sitä yrittänyt, on se kielletty ehdottomasti.

Kuukausien myötä on kuitenkin esiintynyt vakavia todisteita lapsen kaltoinkohtelusta isän luona.

Virkarikosten vakavuus hätkähdyttää mutta Hämeenlinnan poliisi ei niitä tutki. Olisiko syynä se, että pääasiassa asiasta vastaava poliisi on lapsen isän siskon läheinen ystävä.

Lapsen isän siskon olen tavannut vain muutaman kerran liittomme alussa ja hän ilmoitti jo aikaa ennen eroamme tuhoavansa minut, koska toin ”julki” hänen perheensä väkivaltaisuus ongelman eli hain apua perheneuvolasta ja perheterapiasta. Hämeenlinnan perheneuvolasta yhteiselämän aikana ei voitu auttaa, todettiin vain, että auttaa ei voi koska isä ei halua myöntää ongelmaansa.

Koetin viedä lapseni lääkäriin keväällä 17. Ilmoitin asiasta koululle, sosiaalitoimeen ja poliisiin sekä aluehallinto virastoon. Avi tuki asiaa ilmoittamalla sosiaalitoimeen, että lääkärille tuli päästä. Isä piilotti lapsen.

Koulun terveydenhoitaja on lapsen kuulemis pyyntöihin vastannut, että ei voi kuulla lasta koska Hämeenlinnan perheasioiden esimies sen estää. Eli henkilö joka vastaa mm lastenvalvojan tehtävistä ja joka on sosiaalityöntekijöiden lisäksi tehnyt vakavia virkarikoksia.

Hän on mm jättänyt kirjauttamatta tahallisesti lapsen lääkäri ja rokotustietoja lapsen tietoihin. Vasta keväällä 17 hänen oli pakko rokotetiedot kirjata koska en enää suostunut antamaan niitä uudelleen koska olin ne muiden todisteiden tavoin antanut lukuisia kertoja eri viranomais tahoille edeltävinä kuukausina ja vuosina.

Lääkäriin viemisestä tuli uusi lähestymiskielto. Perusteena on lapsen kaappaus yritys lääkäriin. Istunnossa isä ilmoitti tutkivansa lapsen kopeloimalla. Tuomari väitti soittavansa todistajallemme jonka sattumalta hyväksyi ja ilmoitti että todistaja ei vastaa mutta todistaja ei ole koskaan saanut tuomarin puhelua. Todisteita ei edelleenkään suostuttu ottamaan vastaan. Yli sadasta todisteesta vain 3 huomioitiin.

Tapaan siis lastani edelleen valvotusti. Vartija on lainvastaisesti paikalla.

Lapsen suu on tukittu tehokkaasti mutta hän viestittää minulle asioita monin eri tavoin.

Lapsen kaltoinkohtelua ei tutkita ja Hyks vaihetta emme vielä ole edelleenkään saaneet vaatimuksista huolimatta.

Lapseni odottaa kotiin pääsyä. Toivoo ja rukoilee. Välimme ovat lämpimät ja hyvät. Kuten ovat olleet aina.

Tammikuussa 17 sain järjestymään ensimmäisen nk virallisen tapaamisen Hämeenlinnan sosiaalitoimeen lapseni asioissa. Paikalla oli myös Hämenlinnan lakimies. Tuli ilmi, että hän ei tiennyt minulla olleen lapsestani väliaikaismääräys marraskuusta 14. Sosiaalityöntekijät ovat pimittäneet todellisia ja tosiseikastoon perustuvia tietoja tehokkaasti eri viranomaisilta.

Asiakassuunnitelmaa ei edelleenkään ole tehty lain vaatimalla tavalla. Lokakuussa 17 viimein järjestettiin tällainen tapaaminen mutta jonka alussa minulle ilmoitettiin, että suunnitelma sitten lähetetään minulle. Asiaa ei millään tavoin käsitelty tapaamisessa. En saanut asiallisia vastauksia mihinkään kysymykseeni.

Edellis viikolla minulle lähetettiin suunnitelma joka oli päivätty n kuukautta ennen tuota kyseistä tapaamista ja se oli merkitty alkavaksi 6.4.2016. Käsittelijänä sosiaalityöntekijä jonka toimintatavat ei kestä päivänvaloa ja joka on kieltäytynyt ottamasta todisteita lapsen asioissa vastaan ja joka on esteellinen.

Tapaamispaikka on vaihtunut kuukausien varrella ja tässä välissä oli jopa 4 kk tauko saada tavata lasta. Hämeenlinna ei suostunut järjestämään tapaamisia ja pyynnöistäni huolimatta ja ehdotuksistani tapaamispaikoista saimme vastaukseksi ”googleta”. Tapaamisten järjestäminen on isän kotikaupungin vastuulla.

Lapsen eristäminen on ollut kaappauksesta lähtien tehokasta. Lapseni ei ole saanut tavata minun puolen läheisiä, ystäviä eikä tuttavia. Lapselle rakas koirakin ehti kuolla ennenkuin sain lapseni virallisesti tavata lapsen kaappauksen Hyksistä jälkeen.

Tosiasia on, että lasta pidetään erillään vanhemmasta joka hänet on varmuudella aina hoitanut erityisen hyvin ja ollut se rakastava ja väkivallaton vanhempi. Ja lasta pakotetaan elämään isän kanssa joka on väkivaltainen monin eri tavoin ja toimii näin vain motiivinaan kosto.

Kesällä ostin lapselle uuden puhelimen, jonka isä lapselta varasti.

Tapaamisemme lapsen kanssa sujuvat hyvin. Vaikka olen esittänyt todisteet tapaamispaikkoihin eivät ne noudata virkavastuutaan asiassa ja vie asiaamme eteenpäin.

Tapaamispaikat kuten nuorisokoti ovat yksityisiä ja näin ollen ne saavat taloudellista hyötyä tapaamisia koskien.

Vaikka tapaamispaikka on todennut tapaamistemme sujuvan hyvin ja väliemme olevan lämpimät, se ei tee mitään sen suhteen, että saisin lapseni normaalisti kotiin tapaamisille.

Olen päihteetön äiti ja rakastan lastani valtavasti.

Isän vainoaminen niin harrasteideni kuin työni suhteen on vienyt veronsa. Isä käyttää usein ulkopuolisia sabotoimaan niin autoa kuin harrastetoimintaani puhumattakaan työpaikasta.

Esimerkkejä on lukuisia mutta kukaan ei kuuntele eikä rekisteröi asiaa. Mukaanlukien poliisi.

Hangon kaupunki ei ole maksanut tapaamisia koskevia kuluja vaikka näin kuuluisi tehdä ja olen tällä hetkellä todella tiukoilla taloudellisesti ja pelkään menettäväni kotimme.

Hämeenlinna ei suostu järjestämään tapaamisia viikonloppuisin joka vaikuttaa työelämääni voimakkaasti.

Lapseni kuulemisesta edelleen ammattitaitoisesti kieltäydytään ja valituskoneisto on hidas.

Raaseporin ulostto ei noteerannut maksusuunnitelmaani eikä vahvistanut sitä edes velkaneuvojalle. Näin ulosotto on varmistanut että taloudellinen väkivalta on mahdollistettu. Olin miltei velaton erotessamme. Olen joutunut isän oikeudenkäynti kulujen maksajaksi vaikka olen ollut julkisen oikeusavun piirissä. Isä on hyvä tuloinen mutta saa silti lapsen kuluihin Hämeenlinnan lastensuojelusta varoja.

Olen näiden kuukausien myötä entistä varmempi lapseni kaltoinkohtelusta ja edelleen toivon saavamme meille oikeutetun Hyks prosessin riippumattomalla tavalla toteutettuna eli että sosiaalitoimi ei sanele tai manipuloi tutkimuksia.

Toteutan nyt lukuisten asiantuntijoiden, mukaanlukien oikeusministeriö, ehdotusta siitä, että tuon asiamme julkisuuteen – tietoisena siitä, miten kiusaaminen ja ahdistelu sekä vainoaminen vain tehostuu. Sosiaalitoimet näkyvät tekevänsä kaikkensa että virkarikoksiin ei puututa.

Äitiys on maailman paras asia.

Pyydän vain saada lapseni kotiin turvalliseen ja normaaliin elämään. Isää en lapseltani koettanut viedä missään vaiheessa. Hain apua hänen väkivaltaisuuteensa.

Teija, äiti

Kirjoitus on Nykysuomen lukijan kirjoittama.