Tampereesta vapaakaupunki, uusi suunta Suomelle – Veikko Vallin
Yrittäjän talouspohdintaa pitkän käytännön kokemuksen kautta; Epäilen vahvasti, että Suomen korkea työttömyys ja velkaantuminen johtuvat meidän talousjärjestelmästä. Vahvasti uskon myös, että työttömyys ja velkaantuminen eivät pääty ennen kuin talousjärjestelmää muutetaan. Ja jotta asioita ja järjestelmiä voidaan muuttaa paremmin toimiviksi, pitää ymmärtää mikä on huonosti ja vinossa.
Taloustieteessä jakolinjat kulkevat vapaan markkinatalouden (kuluttajat, yrittäjät ja yritykset johtavat) ja valtiokeskeisen suunnitelmatalouden (diktaattori tai poliitikot johtavat) välillä. Päätermit ovat kapitalismi ja sosialismi. On lisäksi niiden variaatioita, mutta pysytään näissä.
Suomessa on ollut vallalla näistä kahdesta pääaatesuunnasta muodostettu, lähes jakomielinen, ”sekasotkutalousmalli”.
Toisaalla on pyritty globaaliin markkinoiden vapauteen sallimalla tuonti halpatyövoimaa käyttävistä maista, ja toisaalla, oman maan sisällä ja EU:ssa, on pyritty sosialistiseen suuntaan eli voimakkaaseen poliittiseen ohjaukseen, eli suunnitelmatalouteen.
Suomessa lähes kaikkea säännellään. Valtiojohto, johon kuuluu myös ay-liike, on tietävinään kaiken paremmin kuin markkinat, eli kuluttajat, duunarit, yrittäjät ja yritykset. Holhousvaltiona Suomi lienee läntisen maailman ykkönen.
Lopputuloksena on pitkään jatkunut suurtyöttömyys, valtion huono taloustilanne ja koulutetun väestönosan muuttotappio.
Pahin tilanne on teollisuuskaupungeissa kuten Tampere (työttömyys 18-20%), sillä eniten maan sisäisestä suunnitelmataloudesta kärsivät teollisuuspaikkakunnat, jotka menettävät työpaikkoja. Kun lisäksi palvelusektorikin, esimerkiksi ravintola- ja viihdeala, on voimakkaasti säänneltyä, ei lisätyötä löydy enää sieltäkään.
MITTARIT KÄYTTÖÖN – UUSI MALLI LÖYTYY NIISTÄ
Vapaa markkinatalous voittaa voimakkaasti säännellyn mallin aina lopulta. Sitä on tutkittu erilaisilla mittareilla, kuten ”taloudellisen vapauden indeksillä”.
”Empiiristen tutkimusten mukaan taloudellisen vapauden indeksi korreloi positiivisesti elintason, talouskasvun, tulojen tasaisuuden, korruption vähyyden ja poliittisen väkivallan vähyyden kanssa.”
Valtioita voidaan laittaa paremmuusjärjestykseen pisteyttämällä vapautta. Yleisimmin käytetään näitä muuttujia:
- Yritystoiminnan vapaus
- Kaupankäynnin vapaus
- Verotuksen keveys
- Julkisen sektorin koko
- Rahapoliittinen vapaus kuten hintasäännöstelyn laajuus
- Sijoitustoiminnan vapaus
- Rahoitusmarkkinoiden vapaus
- Omistusoikeuksien toteutuminen
- Vapaus korruptiosta
- Työmarkkinoiden vapaus
Mielestäni Suomi ei kokonaisuutena sijoitu riittävän hyvin tässä kokonaisuudessa, jotta se voisi edes teoriassa pärjätä paremmin. Olen tarkkaillut tätä tilannetta ulkomailta käsin.
Euroopassa vain Sveitsi, Viro ja Irlanti ovat 10 kärjessä tässä kokonaisindeksissä globaalisti. Suomen listasijoitus on 19. vaikka geografinen sijaintimme maailman kartalla on melko huono. Uskon vahvasti, että meidän pitäisi pyrkiä taloudellisen vapauden kymppikerhoon nopeasti, jotta talous- ja työllisyystilanne kohentuu.
Meidän pitäisi vapauttaa erityisesti maan sisäistä taloutta eli sisämarkkinoita. Vienti kyllä vetäisi, jos tuotteiden hinta-laatu olisivat kohdallaan.
Lisäksi pitäisi huomioida kotimaan palvelusektori. Kuten Nalle Wahlroos sanoi, palvelusektorilla olisi työpaikkoja käytännössä rajattomasti, jos systeemi sen sallisi. Saattaa olla jopa niin, että työttömyys hellittää vasta kun palvelusektori vapautetaan ja matalapalkkatyötä tuetaan esimerkiksi verohelpotuksilla tai pienellä kansalaispalkalla.
TAMPEREESTA VAPAAN TALOUDEN KOKEILUALUE
Tampere oli nousunsa aikoihin vapaakaupunki. Itse asiassa, koko Suomen nousu hyvinvointivaltioksi pohjustettiin Tampereella sen pitkän historian aikana.
Taloudellisen vapauden kymmenestä mittarista tärkeimpiä Tampereen tyyppiselle kaupungille ovat mielestäni nämä viisi:
- Yritystoiminnan vapaus
- Kaupankäynnin vapaus
- Verotuksen keveys
- Työmarkkinoiden vapaus
- Julkisen sektorin koko
Näissä viidessä asiassa pitäisi ajattelu mielestäni kääntää toisin päin kuin se on nykyisin. Mitä tämä tarkoittaa?
Se tarkoittaa sitä, että otetaan mallia sieltä missä vapautta on enemmän ja sääntelyä vähemmän. Annetaan myös talouden tekijöiden eli yrittäjien ja yritysten päättää miten näiden asioiden pitäisi olla. Tämän voisi tehdä ensin Tampereella, jossa asuu 1/24 Suomen asukkaista.
Tampere on riittävän suuri uuden talousmallin kokeilualueeksi, ja Tampere on riittävän syvällä työttömyyskriisissä, joten tulokset olisivat melko nopeasti (5-10 vuotta) nähtävillä.
Tampereella on myös nähtävissä jo ”Detroit-ilmiö”, jossa hyvätuloiset ovat muuttamassa pois ja pienituloisia on tulossa sisään.
Eli Tampere olisi optimaalinen talousalue, jossa voisi kokeilla kerran hyväksi havaittua vapaakaupunkimallia. Mitään hävittävää ei olisi, meillä olisi vain voitettavaa.
Tässä on reipas ja visionäärinen alustus, jonka kirjoittaja on yrittäjä. Olen pyrkimässä Tampereen pormestariksi, ja etsin uusia, hyväksi havaittuja keinoja Tampereen ja koko Suomen synkkään työllisyystilanteeseen.
Toivon kommentteja ja täydennyksiä tähän kirjoitukseen taloudesta ymmärtäviltä. Sinänsä jokainen voi antaa tähän näkemyksiä, koska taloustiedekin on ”housut kintuissa” nykyisten ongelmien kanssa.
Parhaat ratkaisut ovat lähes aina ne yksinkertaisimmat ratkaisut.
Steve Jobs:
“Simple can be harder than complex: You have to work hard to get your thinking clean to make it simple. But it’s worth it in the end because once you get there, you can move mountains.”
Muutama linkki:
http://yle.fi/uutiset/3-9246332
Liitteitä netistä poimittuna:
- Pei, Minxin: ”Political Institutions, Democracy, and Development”, Democracy, Market Economics, and Development. World Bank Publications, 2001.
- Siirry ylös↑Easton, Stephen T. & Walker, Michael A.: Income, growth, and economic freedom. (Volume 87, Issue 2) American Economic Review, May 1997. American Economic Association.
- Siirry ylös↑Ayal, Eliezer B. & Karras, Georgios: Components of economic freedom and growth: an empirical study. (Volume 32, Issue 3) Journal of Developing Areas, Spring 1998. Western Illinois University.
- Siirry ylös↑Scully, Gerald: Economic Freedom, Government Policy, and the Trade-Off Between Equity and Economic Growth. (Volume 113, Issue 1-2) Public Choice, 2002. Kluwer Academic Publishers.
- Siirry ylös↑Berggren, Niclas: Economic Freedom and Equality: Friends or Foes?. (Volume 100, Issue 3-4) Public Choice, 1999. Kluwer Academic Publishers.
3,290 total views, 2 views today
Tämä nyt oli taas tällainen aivopieru. Tampere on alistanut naapurikuntia niin pitkään kuin muistan. Viimeisin veto oli ”Tampereen kaupunkiseutu” joka toteutettiin ministeriön virkamiesten salaisella suunnittelulla ja joka hyväksytettiin kunnissa lähes vuoden verran, takautuvasti.
Tällä Tampereen kaupunkiseudulla Tampere kerää hyödyt investoinneista joita sillä persaukisena kaupunkina ei muuten olisi ollut varaa tehdä. Ja se siirtää maksut ympäristökuntien maksettaviksi. Mitä hyötyä on tunnelista Kangaslalaisille tai Pirkkalalaisille? Lempäälälkäisistä puhumattakaan. Tai mitä hyötyä on ympäristökunnille siitä kiviaineksesta joka tunnelista louhittuna täyttää rantaa ja jonka päälle rakenusliikkeet suunnittelevat kultahammasrannikkoa?
Mitä hyötyä on ympäristökunnille pistoraiteesta Pirkkalan lentokentälle? Tai kansi-areenasta? Mitä hyötyä on ratikasta ympäristökuntien ihmisille? Kun se vanha raidekkin joka Vehmaisten kautta kulki Vataialaan piti purkaa pois että sen tilalle saatiin taloja. Siinä olisi ollut sitä raideliikennettä jota olisi tarvittu. Juurin Kangasalan puolelta väki olisi mennyt Tampereelle töihin ratikalla. Mutta ei. Ei onnistunut kun oli vissiin liian halpaa rakentaa olemassa olevien raiteiden päälle.
Ei voi kuin ihmetellä kuka vielä haluaa asua Tampereella tai ympäristökunnissa jotka joutuvat maksamaan kaikki Tamperelaisten aivopierut? Ja kohta Tampere pakkoliittään pienemmän velan ympäristökunnat itseensä jotta tase näyttäisi paremmalta.
Muuten, se uusi uljas jätteenpolttlaitos Tammervoima. Kuinkas monta työntekijää on sen palkkalistoilla? Ottakaapa selvää niin näette miksi samat henkilöt ovat aina vastaavien kupla-yritysten hallituksissa. Punaposki-Löfbre…