Joka viides peruskoulun opettaja Suomessa kertoo joutuneensa oppilaan väkivallan kohteeksi. Opetusalan ammattijärjestö OAJ varoittaa suuntauksen pahentuneen kahden vuoden aikana ja vaatii valtakunnallisia toimenpiteitä.
Opetusalan ammattijärjestö OAJ raportoi vuoden 2026 työolobarometrissaan, että 14 prosenttia vastaajista oli joutunut työpaikkaväkivallan kohteeksi edellisen vuoden aikana. Edellisessä, vuonna 2024 tehdyssä kyselyssä vastaava luku oli 10 prosenttia.
Kasvu on erityisen selvää peruskouluissa. Siellä 21 prosenttia ilmoitti joutuneensa oppilaan väkivallan kohteeksi, kun vuonna 2024 luku oli 17 prosenttia. Varhaiskasvatuksessa kolmasosa vastaajista sanoi joutuneensa lasten tekemän väkivallan kohteeksi.
Väkivalta oli lähes täysin oppilassidonnaista. 99 prosentissa tapauksista, joissa opettajat ilmoittivat joutuneensa väkivallan kohteeksi, tekijänä oli lapsi tai oppilas.
Erityisopettajat erityisen alttiina
Erot ovat huomattavia. OAJ nimeää erityisopettajat ja erityisluokanopettajat ryhmiksi, jotka joutuvat useimmin väkivallan kohteeksi. Väkivalta on yleisintä varhaiskasvatuksessa, mutta se on lisääntynyt eniten peruskouluissa viimeisen kahden vuoden aikana.
Sitä vastoin lukioissa työskentelevillä ei barometrin mukaan ollut kokemuksia väkivallasta. Tilanne eroaa siis selvästi eri koulutusmuotojen välillä.
— Oppimis- ja työympäristöjen turvattomuuteen on puututtava. Nykyinen suuntaus on erittäin huolestuttava, sanoo OAJ:n puheenjohtaja Katarina Murto.
Monet harkitsevat alanvaihtoa
Seuraukset voivat olla vakavia kohteeksi joutuneelle henkilöstölle: kuudessa prosentissa tapauksista väkivalta oli johtanut sairauslomaan.
Vastaajista 42 prosenttia oli harkinnut alanvaihtoa edellisen vuoden aikana. Alle 51-vuotiaiden keskuudessa luku oli noin puolet.
Väkivalta ei ole ainoa syy, miksi opettajat harkitsevat ammatin jättämistä. Samalla 75 prosenttia kertoi kokevansa vähintään toisinaan työperäistä stressiä.
OAJ vaatii valtakunnallisia toimintamalleja väkivallan ja uhkatilanteiden ehkäisemiseksi kouluissa ja päiväkodeissa. Järjestö haluaa myös opetusalalle suunnatun erillisen työsuojeluohjelman.
— Jäsenemme ovat peräänkuuluttaneet valtakunnallisia toimintamalleja, joilla voidaan ehkäistä väkivaltaa ja uhkatilanteita, sanoo Katarina Murto.
Hullu. Hulluus koskee ikävästi, myös suomalaisia miehiä, jotka käyttäytyvät kuin lähi-itäläiset naista kohtaan. Se on niin pirun kova paikka, jos nainen lähtee taikka muutoin antaa loparit. Ei siinä auta kaunis puhekaan. Kun miehet pääsisivät jotenkin tälläisen yli se olisi miljoona kertaa helpompaa heille itselleenkin. Rakkaus on sotaan verrattava asia, jossa toisesta huolehtiminen ja murha ovat vain veteen piirretty viiva. Tunteet ovat pinnassa nainen helposti suutuspäissään tai vain muutoin verbaalisesti lahjakkaampana survaisee sanan säilällä niin kohdilleen, että mies murenee jauhoksi ja miehinen kunnia ei myös Länsimaissa ole aivan yhdentekevä asia. Jos henkilö mies tai nainen on patologisesti mustasukkainen, narsisti tai psykopaatti ei tälläiseltä henkilöltä voi odottaa mitään hyvää tapahtuvaksi. Kaikki tapaukset ovat niitä yksittäistapauksiaan, joilla kaikilla on omat ”vivahteensa” ja henkilöhistoriansa.
Kiinamallinen lopullinen ragaistus ilman paapomisia olisi sopiva tässä tapauksessa tälle ihmishirviölle.