Zapad-2017, uhka Venäjän naapureille: Valkovenäläinen näkemys (Video)

Päivitetty 6.9.2017, Julkaistu 6.9.2017 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 4 minuuttia

Helsingissä vieraillut Valko-Venäjän Strategian ja ulkopoliitikan tutkimuskeskuksen johtaja Arseni Sivitski kommentoi kriittisesti Suomen Sotilas -julkaisulle antamassaan haastattelussa. Valko-Venäjän ja Venäjän syyskuussa  alkavia yhteisiä Zapad-sotaharjoituksia. Sivitski on hyvin informoitu, ja ilmeisesti hänen näkemyksen heijastavat Valko-Venäjän poliittisen johdon näkemyksiä. Valko-Venäjä on pyrkinyt pysyttelemään sekä Venäjän luotettuna liittolaisena, että ottamaan välimatkaa Putinin eräisiin toimiin, -mm. Ukrainassa.


Valko-Venäjän presidentti Aleksandr Lukashenka oli hyvin aktiivinen etsimään sovittelua Venäjän ja Ukrainan välisessä kriisissä, ja mm. isännöi nytkin "voimassa-olevan" Minskin-sopimuksen solmimiseen johtaneita neuvotteluja. Valko--Venäjän pääkaupungissa Minskissä pidetyissä konsultaatioissa Venäjää edusti Vladimir Putin ja Ukrainan valtuuskuntaa johti maan entinen presidentti Leonid Kutshma, joka Lukashenkan tapaaan on entisiä neuvostoaikaisia poliitikoita. Jo allekirjoitustilaisuudessa Minskin-sopimus sai huonon lähdön Putinin ilmoittaessa, ettei Venäjä tule täysin kunnioittamaan juuri sovittua demarkaatiolinjaa.

Kansainvälinen lehdistö spekuloi jo tuolloin, onko Valko-Venäjä seuraava "Ukraina"? Valkovenäläiset tahot toki jyrkästi torjuivat kaikki em. kannunvalannat, mutta Ukrainan ja Venäjän välisen kriisin aikana Lukashenkan tiedetään antaneen käskyn avata välittömästi tuli, jos Valko-Venäjän alueelle ilmaantuu tunnuksettomia sotilaita ns. "vihreitä miehiä".

Sivitski kertoi Suomen Sotilaalle, että Venäjän ja Valko-Venäjän suhtautuminen Zapadia seuraamaan kutsuttuihin kansainvälisiin sotilastarkkailijoihin on erilainen: Venäjä salii näille vain yhden tarkkailupäivän, Valko-Venäjä viisi. NATO:n pääsihteeri Jens Stoltenberg on jo kommentoinut, ettei pidä NATO:n tarkkailijoita Zapadissa tarkkailijoidenvaihtosopimusten tarkoittamina tarkkailijoina lainkaan tuon rajoitetun läsnäolon takia. NATO lähettää kuitenkin edustajansa turisteina paikalle.

Virallisesti sekä Venäjä että Valko-Venäjä ilmoittavat Zapadiin osallistuvien joukkojen vahvuudeksi vähemmän kuin 13 000 miestä, mikä alittaa sopimuksenmukaisen tarkkailijoide-kutsumis velvoitteen. Sivitski ei yhdy länsimaisiin kommentoijiin, joiden mielestä tämänsyksyisessä kuten aiemmissakin Zapad:eissa on enemmän osallistujia kuin ilmoitetaan. On puhuttu jopa 100 000:sta.

Sivitskin mukaan harjoituksissa tulee olemaan käytössä sata tankkia, 150 tykkiä, lukuisia ohjuksenlaukaisujärjestelmiä sekä 50 taisteluhävittäjää ja helikopteria. Kaiken kaikkiaan erilaisia raskaampia taisteluvälineitä (military equipment) olisi 680 kappaletta.

Venäläisharjoituksen Sivitski uskoo muodostuvan provokatiiviseksi. Myös epäsymmentrisiä operaatioita, kyberkyvykkyyksiä ja ydinaseiden käyttöä pyritään mahdollisesti harjoittelemaan. Venäläisten joukkojen osalta Sivitski puhuu ehdollisesti, mutta uskoo maan lähettävän harjoituksiin noin kolme moottoroitua pataljoonaa, yhden panssarivaunupataljoonan sekä muutamia mekanisoituja taisteluosastoja.

Länsimaiset analyytikot menevät Sivitskia pidemmälle arvioidessaan Zapad:n provokatiivisuutta: Heidän mielestään Massiivisen venäläisarmeijan liikkuminen Puolan, LIettuan, Latvian, Viron ja Ukrainan rajoilla ei ole lainkaan riskitöntä. Venäjän kyky ja taipumus hydridioperaatioihin on vielä tuoreessa muistissa, paitsi Ukrainasta myös Georgiasta, Etelä-Ossetiasta, Abhasiasta ja Moldovan alueella olevasta Trans-Nistriasta.


Neuvostoliiton luhistumisen jälkeen Aleksandr Lukashenkan suurin pelko oli "värivallankumousten" leviäminen Valko-Venäjälle, jota hän pyrki pitämään ikäänkuin neuvostovallan viimeisenä linnakkeena. Nimitys tarkoittaa kommunismista demokratiaan siirtymistä, ja tulee ukrainalaisten käyttämistä oransseista huiveista, jotka symboloivat maan demokratialiikettä v.1991. Analyytikkojen mukaan Lukashenkalla on tänään aivan muut huolet, ja uhka tulee idästä.

Valko-Venäjää, kuten Venäjääkin, on maailmalla arvosteltu opposition tukahduttamisesta ja sananvapauden loukkaamisista, eikä aiheetta. Valtiot, joita pyritään hallitsemaan autoritaarisesti, ovat näennäisesti vahvoja mutta todellisuudessa labiilimpia (epävakaita, helpommin horjutettavissa) kuin demokraattisemmat.

Putin pelkää oppositioita kotimaassaan, ja ilmeisesti non täysin tietoinen että Lukashenka jakaa hänen pelkonsa. Analyytikot ovatkin spekuloineet sillä, missä määrin Putinin suunnitelmiin sopii Lukashenkan vallan horjuminen.

Sivitski nostaa esiin erityisesti skenaarion, jossa Venäjä kykenee junailemaan paikallisten vaikuttaja-agenttiensa – joita hänen mukaansa on sekä Valko-Venäjän hallintokoneistossa että oppositiossa – vallanvaihdoksen ja syrjäyttämään presidentti Aleksandr Lukashenkan asettaen valtaan Kreml-myönteisemmän hallinnon. Operaatioon saattaisi kuulua provokaatioiden aiheuttaminen siten, että Lukashenka olisi pakotettu pyytämään Venäjältä apua ”terroristien” vastaiseen taisteluun.

Toisin kuin tatuoidut maastopukuiset miehet, joiden ilmaantuminen itäiseen Ukrainaan ja Krimille merkitsi yhä jatkuvan kriisin alkua, Lukashenkan autoritaarista hallintoa saaattaakin uhata "maidanin" kaltainen ilmiö, jonkalaisia pro-putin-tahot pitävät lähes kirosanoina. Sivitski vihjaa siis  klassisen *ristiriidan-säätely-molempia-osapuolia-kontrolloimalla* -metodin käyttöä Valko-Venäjällä. Tämä on kehittyneempi analyysi, kuin usean pinnallisesti ajattelevan tarkkailijan pelko Krimin tai Donetskin tapahtumien toistumisesta Minskissä.

Suomen Sotilas arvioi Sivitskin Suomessa esittämien näkemysten olevan välillisiä viestejä Valko-Venäjän johdolta, vaikka moiset spekulaatiot eivät ole sallittuja maan tarkkaan vahditussa julkiksessa keskustelussa. Aleksandr Lukashenka on sisäpoliittisesti monien mielestä "putinistisempi kuin Putin itse", mutta ei salli maahansa enempää putineja?

Opposition mielenilmaisujen tukahduttaminen Minskissa aiheutti EU:n sanktioita, joilla Lukashenkaa piti ohjastettaman demokraattisempiin otteisiin. Vaikka mitään "kevättä" ei ole Minskissä nähty, nämä pakotteet on kaikessa hiljaisuudessa purettu. Euroopan Yhteisössä ehkä ymmärretään Lukashenkan pelitilanne, -ja mikä olisi hänen realistinen vaihtoehtonsa.

Näkemyksiä on monenlaisia, ja sisäpiiritietojen ymmärtämistä ei ehkä löydy sisäpiirien ulkopuolelta, mutta meillä on yksi suora tietolähde Venäjän ja Valko-Venäjän huipputason tunnelmiin: Kehojen kieli otsikkokuvassamme. Vasemmalta oikealle, Aleksandr Lukashenka, Vladimir Putin, Venäjän puolustusministeri Sergei Shoigu.

Lisää aiheesta: Suomen Sotilas 28.08.2017.

Iltalehti tänään (06.08.) Samasta aiheesta. IL huomauttaa raja-asemien miehittämättömyydestä "Kaliningradin alueella". IL:n alleviivaama ilmiö ei ole kovin tavanmomainen eikä merkityksetön.

https://www.youtube.com/watch?v=DeMxPVqx5a8


Koulun työntekijä tuomittiin 16 tytön seksuaalisesta hyväksikäytöstä Uppsalassa

Päivitetty 11.6.2026, Julkaistu 28.10.2025 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 1 minuutti

Uppsalassa entinen koulutyöntekijä on tuomittu kolmen vuoden ja yhdeksän kuukauden vankeusrangaistukseen useista vakavista seksuaalirikoksista peruskouluikäisiä tyttöjä kohtaan. Tapauksen syyttäjän, Bente Erfäldtin, mukaan tuomio vastaa pitkälti syyttäjän vaatimuksia.

Yhteensä 16 tyttöä oli asianomistajina syytteissä, ja käräjäoikeus katsoi miehen syylliseksi kaikkiin 16 syytekohtaan.

Hänet on tuomittu kaikista väitetyistä rikoksista. Käräjäoikeus on pitkälti jakamassa syyttäjän näkemyksen siitä, miten rikokset tulee arvioida. Meillä oli hieman ankarampi rangaistusvaatimus, mutta kokonaisuutena olen tyytyväinen, Erfäldt sanoo.

Kaikki uhrit olivat tekojen aikaan peruskouluikäisiä, ja useat rikokset tapahtuivat koulussa Uppsalassa, jossa mies — kuusikymppinen koulun työntekijä — oli työskennellyt.

Mies aloitti työskentelyn koulussa vuonna 2023 toimiessaan resurssityöntekijänä, vahtimestarina ja vapaa-ajan ohjaajana. Rikokset tapahtuivat tuosta vuodesta kevääseen 2025 saakka, jolloin hänet pidätettiin.

Todisteet miestä vastaan koostuivat muun muassa tyttöjen kertomuksista sekä teknisestä näytöstä — miehen hallusta löytyneistä kuvista ja videoista.

Mies on aiemmin ollut rikokseton ja kiistää kaikki syytteet. Hän on työskennellyt kouluissa pitkään ja ollut aiemmin työsuhteessa myös muihin oppilaitoksiin.

Bussiturma Boliviassa: 16 kuollut ja 32 loukkaantunut

Päivitetty 11.6.2026, Julkaistu 28.10.2025 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 1 minuutti

Ainakin 16 ihmistä on kuollut ja 32 loukkaantunut, kun matkustajabussi suistui noin 300 metrin syvyyteen rinteeseen Boliviassa, kertovat viranomaiset. Onnettomuus tapahtui maanantaina aamulla Morochatan alueella, joka sijaitsee maan keskiosissa.

Paikallisen viranomaisen mukaan kyseessä oli vakava onnettomuus, sillä bussissa oli useita matkustajia ja tapahtumapaikka on vaikeasti saavutettavissa. Pelastustyöt ovat olleet haastavia alueen vaikeakulkuisuuden vuoksi.

Boliviassa kuolee viranomaisten mukaan vuosittain noin 1 400 ihmistä liikenneonnettomuuksissa. Maassa on hieman yli 12 miljoonaa asukasta.

Viranomaiset tutkivat nyt onnettomuuden syytä, mutta alustavien tietojen mukaan mahdollisia syitä voivat olla tien huono kunto tai kuljettajan menettämä ajoneuvon hallinta.

Hirmumyrsky Melissa iski Jamaikalle – voimakkain 174 vuoteen

Päivitetty 2.5.2026, Julkaistu 28.10.2025 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 2 minuuttia

Erittäin voimakas hirmumyrsky Melissa on iskenyt Jamaikalle valtavalla voimalla. Hengenvaaraa aiheuttavat tuulet ja tulvat piinaavat parhaillaan Karibian saarta, jossa jopa 1,5 miljoonaa ihmistä on suoraan myrskyn armoilla.

Melissa saavutti viidennen luokan, eli korkeimman mahdollisen voimakkuuden, saapuessaan Jamaikan mantereelle kello 18.00 paikallista aikaa, kertoo Yhdysvaltain National Hurricane Center (NHC) Miamista. Kyseessä on voimakkain myrsky, joka on iskenyt Jamaikalle 174 vuoteen.

Tuulen nopeudet ylittivät 80 metriä sekunnissa, kun Melissa iski maihin. Myrsky on samalla vuoden 2025 voimakkain hirmumyrsky koko maailmassa.

– Olemme hyvin huolissamme. ”Maailman voimakkain myrsky” iskee tähän pieneen pisteeseen kartalla, sanoi paikallinen yrittäjä Steve Dunn ennen myrskyn saapumista.

Vahingot voivat olla mittavat

Melissa on liikkunut hitaasti Karibialla viime päivinä, ja sitä kuvataan jopa voimakkaammaksi kuin hirmumyrsky Katrina, joka 20 vuotta sitten aiheutti tuhoa Yhdysvalloissa, surmaten yli 1 800 ihmistä.

Jamaikalla koulut ja lentokentät on suljettu, kattoja vahvistettu ja hätäsuojat otettu käyttöön.

– Hallitus on tehnyt kaiken mahdollisen valmistautuakseen myrskyyn, jollaisen kaltaista emme ole koskaan kokeneet, sanoi tiedotusministeri Dana Morris Dixon BBC:n Newshour-ohjelmassa.

Hänen mukaansa maa on jo valmiiksi hyvin vettynyt runsassateisen lokakuun vuoksi.
– Kun saamme vielä lisää vettä, seurauksena on laajoja tulvia ja maanvyörymiä erityisesti vuoristoalueilla, hän varoitti.

Pakollisia evakuointeja

Kansainvälinen Punainen Risti ja Punainen Puolikuu (IFRC) varoittavat myrskyn ”valtavasta vaikutuksesta”.
– Humanitaarinen uhka on vakava ja välitön, sanoo IFRC:n Karibian alueen päällikkö Necephor Mghendi, jonka mukaan 1,5 miljoonaa ihmistä saattaa joutua myrskyn vaikutusalueelle – mahdollisesti jopa enemmän.

Jamaikan pääministeri Andrew Holness kertoi CNN:lle, että erityisesti saaren länsiosat tulevat kärsimään pahiten.
– En usko, että alueella on minkäänlaista infrastruktuuria, joka kestäisi viidennen luokan myrskyn, hän sanoi.

Laajoille alueille on annettu pakolliset evakuointimääräykset, mutta kaikki eivät aio noudattaa niitä.

Myrsky Melissan odotetaan jatkavan kulkuaan länteen päin seuraavien päivien aikana, tuoden mukanaan edelleen hengenvaarallisia tuulia ja rankkasateita.

Ruotsi avaa nuorisovankilat 13-vuotiaille ensi kesänä

Päivitetty 2.5.2026, Julkaistu 27.10.2025 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 1 minuutti

Ruotsi avaa nuorisovankilat 13-vuotiaille ensi kesänä – rikosoikeudellinen vastuuikä laskee 15:stä 13 vuoteen

Ruotsi valmistautuu ottamaan käyttöön nuorisovankilat myös 13- ja 14-vuotiaille, jotka tuomitaan vakavista rikoksista heinäkuun 1. päivän jälkeen. Rikosseuraamuslaitos (Kriminalvården) on jo aiemmin suunnitellut erityisiä yksiköitä 15–17-vuotiaille, mutta hallitus on nyt antanut tehtäväksi perustaa erilliset, nuoremmille lapsille tarkoitetut osastot.

Erityisyksiköiden on määrä olla valmiina ensi kesään mennessä. Lainsäädäntöehdotuksen mukaan rikosoikeudellinen vastuuikä lasketaan 15 vuodesta 13 vuoteen niissä tapauksissa, joissa nuori tekee erittäin vakavan rikoksen. Muutos astuisi voimaan 1. heinäkuuta.

Oikeusministeri Gunnar Strömmerin (Moderaatit) mukaan Rikosseuraamuslaitos valmistautuu aluksi tarjoamaan 100–150 paikkaa 13–17-vuotiaille eri puolilla maata sijaitsevissa laitoksissa.

– Rakennamme parhaillaan koulutoimintaa ja erilaisia hoitomuotoja näihin yksiköihin, Strömmer kertoo.

Uuden lain on tarkoitus olla voimassa vähintään viiden vuoden ajan.

– Näen tämän keinona antaa muulle yhteiskunnalle mahdollisuuden ottaa tilanne kiinni, Strömmer sanoo.

Ministerin mukaan, jotta 13- ja 14-vuotiaiden tekemät vakavat rikokset voitaisiin ehkäistä, sosiaalipalveluiden, koulujen, poliisin sekä lasten ja nuorten psykiatrian on toimittava tulevaisuudessa aivan uudella tavalla ja entistä tiiviimmässä yhteistyössä.