Entä jos rikkaiden palkitsemisen sijaan tuettais työllistämistä ja niitä yrityksiä, joiden on vaikea ponnistaa pystyyn? Jos verotus olisi helppoa ja selkeää?
Osakeyhtiön verovapaa osinko on älykkäästi mietitty niin, että osingosta 25 prosenttia on veronalaista pääomatuloa ja 75 prosenttia verovapaata tuloa siltä osin, kuin osingon määrä vastaa enintään osakkeiden matemaattiselle arvolle laskettua 8 prosentin vuotuista tuottoa. Jos osingonsaajan verovuonna saamien tällaisten osinkojen yhteismäärä ylittää 150 000 euroa, ylimenevästä osasta on veronalaista pääomatuloa 85 prosenttia ja verovapaata tuloa 15 prosenttia. Jos osinko on yli 8 prosenttia osakkeen matemaattisesta arvosta, ylimenevästä osasta 75 prosenttia on veronalaista ansiotuloa ja 25 prosenttia verovapaata tuloa.
Mitä toi sitten tarkoittaa? No sitä, että viime vuonna oletettiin, että Varustelekalla menee tosi hyvin, ja arveltiin, että saan tänä vuonna verovapaata noin 80 000 euroa. Ei mennytkään niin hyvin, joten sain vain 44 000 euroa verovapaata. Siis mitä paremmin yrityksellä menee, sen vähemmän tarttee maksaa veroja. Tämän tarkoitus on kai jotenkin tukea kansantaloutta.
Tarkoittaa myös sitä, että kun tänä vuonna sain aika paljon odottamattomia puhujapalkkioita, ei mun tilille ilmestynyt heti lisää rahaa, koska ensin piti ihan monta päivää pähkäillä tilitoimiston kanssa, miten rahat kannattaa ottaa ulos firmasta. Ratkaisu oli, että ensi vuonna ja verottomana. Jos osakeyhtiöyrittäjän verotuksesta pitäis joku viesti tulkita, on se sellainen, että yrittäjän nyt on vaan tyhmää maksaa veroja. Ei ihme, että Mehiläinen, joka ei maksa veroja Suomeen, järjestää työntekijöilleen kursseja, joiden avulla he voivat osakeyhtiöiden muodossa välttää itsekin verojen maksamisen.
Toiminimiyritykset ovat vähän yksinkertaisempia, ja varmaan hallitus ajattelee, että niin ovat niiden yrittäjätkin, joten nyt kaikkien leikkausten keskellä toiminimille olis tarkoitus antaa ihan simppeli 5% voitoista verovapaana. Ja nimenomaan siis niille voitollisille toiminimille, koska mitäs sitä turhaan perustettavia tai ongelmissa olevia yrityksiä auttamaan.
Toiminimiyrittäjien lahjomisen perusteena on kai joku työllisyys, ja varmaan joku taloudellinen peruste on keksitty sillekin, miksi osakeyhtiöyrittäjien ei sillai tartte maksaa paljon veroja, kunhan ovat rikkaita. Kyllä mua vituttaa epäreilu peli, vaikka olenkin itse saamapuolella. Kaupan alalla toimiessa olen havainnut, että kepulikonstit ja bonusjärjestelmät eivät lisää pitkän tähtäimen voitollista myyntiä - ne asiakkaat, jotka jaksavat lähteä kikkailuun mukaan, voittavat, ne jotka ei, maksavat kustannukset. Mun nähdäkseni nykyinen verotusjärjestelmä ohjaa firman pyörittämiseen ja kansantalouden parantamiseen tarkoitettua työaikaa typerään kikkailuun.
Jos siis esimerkiks olis vaan yksi vero, eikä siitä annettaisi alennuksia, se vero vois olla paljon pienempi kuin nykyinen. Silloin ei tulis fiilistä, että on aatanallista mustaa magiaa selvittää, miten verot jätetään maksamatta, mutta vähän tyhmää nyt maksaakaan, jos alennuksia on saatavilla.
Jos joku tietää, minkä ihmeen edun valtio saa, kun osakeyhtiöistä ei tarvitse maksaa veroja, voi kertoa vaikka kommenttikentässä. Superbonusta saa, jos oletettua etua pystytään jotenkin todentamaan.
Yrittäjävähennystä, eli tota toiminimien veroalennusta, perustellaan työllistävyydellä. Temppu maksaa jonkin arvion mukaan 130 miljoonaa euroa. Mulla oli tää ohjelmistoidea - suurin osa suomalaisista yrityksistä ei ota kaikkia tehoja tietotekniikasta irti, ja niitä tehoja olis kyllä tarjolla ihan tosi paljon. Jos valtio ostaisi vaikka Varustelekan ohjelmistotoimittajan niin, että tuotteesta maksettaisiin realistinen miljoona euroa ja loppurahalla pyöritettäisiin firmaa niin, että se voisi tarjota palvelunsa ilmaiseksi, firma pyörisi yhden vuoden yrittäjävähennyksen kustannuksilla reippaasti päälle 300 vuotta. Kuinkahan paljon maan talous nousisi, jos palveluyrittäjät saisivat kalenterinsa 10% paremmin bookattua ja tavarakaupoissa myynti nousisi vaikka 15% kun hyllyissä on juuri oikeaa tavaraa juuri oikeaan aikaan? Nää olis realistisia ja hyvin maltillisia lukuja, joita hyvä ohjelmisto saisi helposti aikaan.
Toinen idea on, että jos me halutaan tukea pienten yritysten työllistämistä, mitä jos tehtäisiin työntekijöiden palkkaamisesta helppoa ja turvallista, ja vielä niin, ettei työntekijöille jäisi paskan maku suuhun? Jos yrittäjävähennyksen rahat vaikka käytettäisiinkin jonkinlaiseen joustavaan työttömyysturvaan, jossa alle 3 henkeä työllistävät yritykset voivat irtisanoa tai lomauttaa työntekijöitä välittömästi, jos palkkaus ei kannattanutkaan. Jos työntekijälle taattaisiin palkan juoksevuus, ei sille jäisi paha mieli, ja yht’äkkiä ihan tosi moni yrittäjä uskaltaisikin palkata työvoimaa. Pahin väärin käytön mahis, mitä mä tässä näen, on se, että yritykset eivät pitäisi työvoimaa talossa silloin, kun niille ei riitä töitä. Ja jos yrittäjävähennyksen rahat eivät riitä tähän, poistetaan osinkojen verottomuus. Nettohyöty valtiolle olis varmasti aika lailla isompi.
Ja jos joku miettii miksi mun mielestä tämä olis parempi kuin yrittäjälle rahan antaminen, annan matemaattisen esimerkin: Pientä kivijalkaa ja verkkokauppaa pyörittävän yhden hengen yrityksen liikevaihto on 130 000 euroa. Yrittäjä tekee liian pitkiä työpäiviä, ja myyntiä jää saamatta, kun asiakaspalvelu ja muu toiminta kärsii ajanpuutteesta. Lisätyövoimaa harkitaan, ja yrittäjä tekee laskelman, paljonko myyntiä pitäisi saada täyspäiväsestä työntekijästä. Tuotteiden kate on erikoistavaraliikkeestä tuttu 45%. Arvonlisävero on 24%. Jos työntekijä saa firman liikevaihdon nostettua 100 000 eurolla, jää arvonlisäveron ja tuotteiden sisäänostohintojen jälkeen firman muihin kuluihin 36 290 euroa. Työntekijän vuosikustannus on noin 30 000 euroa, eli virhemarginaalia ei ihan hirveästi jää, vaikka firma melkein kaksinkertaistaisi myyntinsä. Jos yrittäjä ottaa riskin ja palkkaa työntekijän, eikä homma toimi, irtisanomiseen menee herkästi sen verran aikaa, että firma on aika lähellä kyykkäämistä. Tästä syystä mun vakioparturin toimitiloissa on toinen parturituoli, jota ei ole ikinä käytetty, ja tästä syystä Varustelekaa pyöritettiin kolme vuotta palkkaamatta yhtään työntekijää, vaikka duunia oli enemmän kuin tarpeeksi.
Eikä ylläoleva ollut mitään “ajatelkaa, kuinka vaikeaa on olla yrittäjä” -ulinaa, vaan ihan suora muistutus isoille herroille siitä, missä on isoja kynnyksiä tehdä kansantaloutta parantavia temppuja ja missä ei. Nykyhallitus säästää ihan kaikesta, mutta yrittäjyyttä se tukee antamalla veronalennuksia niille, jotka saavat joko hyviä tuloja, tai isoa omaisuutta perinnön tai lahjan kautta.
Mites olis, jos ei olis veronalennuksia, ja poistetaan vielä samalla osingon ja tuloveron erittely. Saattais kummasti muuttua se mielikuva kalliista verotuksesta, kun ne todelliset, kaikille samat veroprosentit olis kovin paljon pienempiä. 
Lähde: Facebook.
