Vaatteiden alennusmyynnit yleistyvät

Päivitetty 12.3.2019, Julkaistu 6.3.2019 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 2 minuuttia
Valikoiman nopea vaihtuvuus on vaatemerkkien itselleen luoma ongelma, mutta lottovoitto kuluttajille.

Muotibisnes on muuttunut huimasti siitä mitä se oli vain muutama vuosi sitten. Kun ennen uusia mallistoja tuli vaatekauppoihin vain muutamia kertoja vuodessa usein vuodenaikojen vaihtumisen ohessa, nyt uusia tuotteita tulee kauppoihin viikottain, jopa päivittäin. Usein uusiutuvalla valikoimalla ja rajoitetuilla tuotemäärillä vaatekaupat ovatkin onnistuneet saamaan asiakkaat palaamaan ostoksille useammin, jopa useita kertoja viikossa, ellei jopa useita kertoja päivässä kun nettishoppailukin otetaan huomioon. Shoppailusta on tullut ajanviete, mutta myös pakko, jos ei halua päästää uusia tuotteita ohi suun.

Vaatekaupat ovatkin onnistuneet kasvattamaan kulutusta, mutta samalla luoneet itselleen ongelman: uuden tavaran tulviessa sisään vanhasta varastosta on päästävä entistä nopeammin eroon. Hintatietoisille asiakkaille tämä taas on luonut uusia mahdollisuuksia säästää rahaa samalla kun ostavat enemmän.

Ekologisuus ja eettisyys ovat kasvava trendi, hinta silti tärkein

Kuluttajat haluavat ostaa uusia tuotteita, mutta käyttää siihen mahdollisimman vähän rahaa. Viime vuonna vaatteiden, kenkien ja asusteiden myynnin määrä kasvoi samalla kun kaupan arvon laski, eli toisin sanoen viime vuonna kuluttajat ostivat määrällisesti enemmän kuin edellisenä vuonna, mutta samalla käyttivät ostoksiinsa vähemmän rahaa. Suurimmalle osalle suomalaisista kuluttajista hinta onkin edelleen yksi tärkeimmistä ellei jopa tärkein tekijä vaatteita ja muuta vaatetusta ostaessa.

Samaa tarinaa kertoo myös tilasto suomalaisten eniten käyttämistä vaatetuksen kaupoista. Top 3:ssa ovat niin Prisma, K-Citymarket sekä edullisia vaatteita tarjoava muotijätti Hennes & Mauritz.

Voidakseen vastata kuluttajien vaatimukseen runsaasta valikoimasta edullisin hinnoin, muotijätit joutuvat jatkuvasti polkemaan tuotantokustannuksiaan, minkä seurauksena saammekin lukea uutisia hikipajoista, tehtaiden romahduksista ja tulipaloista sekä muodin valmistuksesta ja siitä syntyvästä jätteestä aiheutuvasta haitasta ympäristölle.

Viime aikoina kestävä kulutus, kirpparit ja mahdollisimman vähän uuden ostaminen ovatkin olleet paljon  pinnalla, mutta ne ovat kuitenkin jääneet vain pienten ryhmien jutuksi. Hinta on edelleen määräävässä asemassa suomalaisten kuluttajien ostotottumuksissa.

Valikoiman nopea vaihtuvuus on tuonut kuluttajille uusia säästömahdollisuuksia

Luomalla kuluttajille tarpeen palata useammin liikkeisiin nopeasti vaihtuvan valikoiman avulla, muotijätit ovat tuoneet itselleen voittoa, mutta myös luoneet itselleen uuden haasteen. Mahduttaakseen uudet tuotteet myymälään, muotiyritysten on pakko päästä eroon vanhasta valikoimasta nopeasti. Tämän vuoksi tuotteita laitetaan alennuksiin nopealla syklillä, ja nykyään pelkkien talvi- ja kesäalejen sijaan monilla muotiliikkeillä on tuotteita alennuksessa jatkuvasti.

Kiertelemällä aleja kuluttajat voivatkin nykyään löytää jopa juuri sen sesongin tuotteita alennuksista. Alehaukan ei enää tarvitsekaan ostaa talvitakkeja heinäkuussa. Harva kuitenkaan jaksaa kierrellä loputtomiin kivijalkaliikkeiden ja eri nettikauppojen aleja parhaat alennukset löytääkseen. Tämän myötä onkin syntynyt myös palveluita, jotka keräävät eri nettikauppojen alet yhteen ja näin helpottavat edullisten tuotteiden etsimistä.

Muodin vaihtuvuuden kiihtyminen tuokin omat haasteensa niin eettisistä kuin ekologisista näkökulmista, mutta hintatietoisille kuluttajille se on uusi mahdollisuus.

Venäjä-propagandisti Bäckmanin salainen sopimus HS-toimittajan kanssa: Raportoi USA:stä Bäckmanille, 2000e/kuussa

Päivitetty 11.6.2026, Julkaistu 16.1.2026 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 1 minuutti

Netissä leviävä salainen sopimus Venäjä-yhteyksistään tunnetun dosentti Johan Bäckmanin ja HS:n Moskovan kirjeenvaihtajan Maarit Uberin (entinen Roiha) kanssa herättää paljon ihmetystä.

Bäckman ja Uber laativat muutama vuosi sitten sopimuksen, jonka perusteella Bäckman "lähetti" Uberin USA:han raportoimaan hänelle.

Sopimuksen mukaan Uber (silloinen Roiha) oli Bäckmanin "kirjeenvaihtaja". Sopimuksen mukaan Bäckman maksoi raportoinnista Uberille vähintään 2000e / kk.

Maarit Uber asuu nykyisin Moskovassa ja on HS:n Venäjän kirjeenvaihtaja. Myös Bäckman asuu lehtitietojen mukaan nykyisin Venäjällä.

Herää kysymys, onko HS:n Venäjä-uutisointi nyt myös Bäckmanin ohjauksessa. Maarit Uber tunnetaan Venäjää "ymmärtävänä" toimittajana.

Maalittaminen ja väärän tiedon agitaattorit uhkaavat ihmisten turvallisuutta

Päivitetty 11.6.2026, Julkaistu 29.10.2025 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 2 minuuttia

Yhä useammin sosiaalisessa mediassa näemme ilmiön, jossa jotakuta ihmistä aletaan yhteisvoimin painostaa, leimata ja häpäistä. Tätä kutsutaan maalittamiseksi – ja se on yksi aikamme vaarallisimmista keskustelukulttuurin sairauksista.

Maalittamisen ydin on yksinkertainen: joku vaikuttaja tai näkyvä henkilö jakaa valikoitua tai virheellistä tietoa jostain yksilöstä tavalla, joka saa joukon ihmisiä hyökkäämään tämän kimppuun. Tuloksena on somemyrsky, uhkailua, ja monesti kohteen henkilökohtainen ja ammatillinen maine tuhoutuu hetkessä.

Tämä ei ole sattumanvaraista. Se on osa laajempaa agitaatiokulttuuria, jossa viestintää käytetään poliittisena tai ideologisena aseena. Ikävä kyllä, myös Suomessa tällaisia toimintatapoja on omaksuttu – ja niihin on toisinaan liittynyt jopa julkisin varoin tuettuja hankkeita tai projekteja.

Kun vaikuttajasta tulee yllyttäjä

Yksi esimerkki tästä kehityksestä on viestintävaikuttaja Janne Riiheläinen, joka on toiminut näkyvästi julkisessa keskustelussa ja saanut tukea myös erilaisilta yhteisöiltä, kuten Aalto-yliopistosta. Riiheläisen toiminta sosiaalisessa mediassa on herättänyt laajaa huolta: hänen päivityksissään toistuu kaava, jossa yksittäisistä ihmisistä tai ryhmistä annetaan vääristeleviä väitteitä, minkä jälkeen seuraajat käyvät hyökkäykseen, jopa väkivataan kehoitetaan ihmisiä.

Ongelma ei ole pelkästään Riiheläisessä henkilönä – vaan ilmiössä, jota hän edustaa. Kun valta-asemassa oleva vaikuttaja käyttää sananvapauttaan toisten leimaamiseen, hän asettaa itsensä viestinnän agitaattoriksi, ei keskustelijaksi. Tällainen toiminta murentaa yhteiskunnallista luottamusta ja normalisoi vihamielistä käytöstä.

Julkinen raha ja vastuu

Erityisen ongelmallista on, jos julkista rahaa kanavoidaan henkilöille tai hankkeille, joiden toiminta synnyttää maalittamista tai sen kaltaista sosiaalista painostusta. Tiede ja koulutus ovat arvokkaita vain silloin, kun ne rakentavat luottamusta ja yhteisöllisyyttä – eivätkä toimi välineenä muiden hiljentämiseen.

Jos yliopisto tai muu julkinen taho tukee toimijoita, jotka toistuvasti lietsoivat someraivoa, on syytä pysähtyä ja kysyä: mitä me oikein rahoitamme?

Sananvapaus ei ole hyökkäysoikeus

Sananvapaus on demokraattisen yhteiskunnan kulmakivi. Mutta se ei tarkoita oikeutta vääristellä tietoa tai lietsoa ihmisiä toisia vastaan. Jokainen, jolla on suuri seuraajakunta ja vaikutusvaltaa, kantaa myös moraalisen vastuun siitä, miten hänen sanansa vaikuttavat.

Jos haluamme säilyttää vapauden puhua, meidän on suojeltava myös vapautta olla joutumatta joukkohyvittelyn kohteeksi. On aika lopettaa maalittamisen normalisointi – riippumatta siitä, kuka sitä tekee.

https://nykysuomi.com/2025/06/10/aalto-yliopisto-faktabaari-ja-janne-riihelainen-rikostutkinnan-kohteena-syytoksia-laajasta-vihamaalittamisesta-ja-valheellisesta-mustamaalauksesta/

Mies yritti sahata tiensä sisään kauppaan Kajaanissa – poliisi keskeytti erikoisen murtoyrityksen

Päivitetty 11.6.2026, Julkaistu 26.10.2025 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 1 minuutti

Mies yritti sahata tiensä kauppaan Kajaanissa – koirapartio nappasi kaksitahtibensiinille haisevan tekijän

Kajaanissa koettiin erikoinen murtoyritys sunnuntain vastaisena yönä, kun poliisi sai hätäkeskukselta ilmoituksen miehestä, joka yritti päästä kauppaan sisälle moottorisahan avulla.

Partiot saapuivat paikalle pian puolenyön jälkeen ja havaitsivat tuntomerkkeihin sopivan miehen juoksevan kaupasta poispäin. Koirapartio lähti miehen perään ja sai hänet kiinni lyhyen juoksukilpailun jälkeen – tekijä tuoksui vahvasti kaksitahtibensiinille.

Poliisin mukaan mies oli ensin yrittänyt murtautua sisään rikkomalla kaupan etuoven lasin. Kun tämä ei onnistunut, hän oli ottanut käyttöönsä moottorisahan ja sahannut reiän kaupan lastauslaiturin oveen. Siitäkään kautta hän ei kuitenkaan ollut päässyt sisälle.

Mies otettiin kiinni rikoksesta epäiltynä ja kuljetettiin poliisivankilaan. Poliisi tutkii tapausta muun muassa törkeänä varkauden yrityksenä ja vahingontekona.

Kuolemaan johtanut liikenneonnettomuus Laitilassa – yksi menehtyi

Päivitetty 11.6.2026, Julkaistu 25.10.2025 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 1 minuutti

Kuolemaan johtanut liikenneonnettomuus Laitilassa – poliisiauto osallisena takaa-ajotilanteessa

Laitilassa tapahtui perjantai-iltana vakava liikenneonnettomuus, jossa menehtyi yksi henkilö. Onnettomuus sattui tilanteessa, jossa hälytysajossa ollut poliisi seurasi pakenevaa ajoneuvoa.

Lounais-Suomen poliisin mukaan takaa-ajo sai alkunsa kasitiellä Laitilassa noin kello 19.50, kun henkilöauto ei noudattanut poliisin pysähtymismerkkiä ja jatkoi matkaa Rauman suuntaan.

Kasitiellä, Joukahaisentien risteyksen kohdalla, pakeneva auto lähti ohittamaan autoletkaa poliisin seuratessa sitä hälytysajoa käyttäen. Samassa hetkessä autoletkassa ollut sivullinen henkilöauto kääntyi vasemmalle Joukahaisentielle suoraan hälytysajossa olleen poliisiauton eteen.

Poliisiauto törmäsi henkilöauton vasempaan kylkeen. Henkilöautoa kuljettanut mies menehtyi elvytysyrityksistä huolimatta onnettomuuspaikalla. Autossa ei ollut muita matkustajia.

Koska poliisi oli osallisena onnettomuudessa, on tapahtuneesta kirjattu rikosilmoitus liikenneturvallisuuden vaarantamisesta ja kuolemantuottamuksesta. Tapauksen tutkinta siirtyy Syyttäjälaitokselle, ja tutkinnan johtamisesta sekä tiedottamisesta vastaa Valtakunnansyyttäjä.

Poliisi ei tiedota asiasta enempää, mutta jatkaa pakenevan auton kuljettajan tavoittamista.