Eduskunta hyväksyi eilen uuden varhaiskasvatuslain. Osana uutta lakia on myöskin paljon kohua herättänyt vaatimus siitä, että päiväkotien henkilöstöstä kahdella kolmesta on tulevaisuudessa oltava korkeakoulutus, siis varhaiskasvatuksen opettajan tai sosionomin paperit.
Mm. Uudellamaalla on järjestetty tänä vuonna mielenosoituksia uutta lakia vastaan. Esimerkiksi huhtikuussa nähtiin koko Uudenmaan kattava päiväkotityöntekijöiden ulosmarssi. Mielenilmauksia laajasti tukemassa on ollut käytännössä kaikki alan merkittävät ammattiliitot, kuten Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL, Julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöliitto Jyty, Tehy, Suomen lähi- ja perushoitajaliitto Super sekä Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentia.
Opetus- ja kulttuuriministeriön mukaan uusi laki edistää varhaiskasvatuksen korkeaa laatua, mutta useat alan toimijat ovat ilmaisseet huolensa siitä, mistä tarpeeksi koulutettua väkeä uusien vaatimusten täyttämiseksi mahdollisesti löytyisi. Jo nykyisin jopa toisen asteen koulutuksen omaavien lastenhoitajien löytäminen tuntuisi olevan kiven alla. Myöskin lastentarhanopettajista on pulaa, eikä korkeakoulutettua väkeä usein riitä edes nykyisten vaatimusten täyttämiseen.
Mistä koulutus, rahat ja työpaikat?
Työpaikkojen osalta on käymässä niin, että jopa 1/3 nykyisestä henkilöstöstä joutuu kilometritehtaalle koulutustason riittämättömyyden vuoksi. Toistaiseksi ratkaisua tähän pelkoon ei olla esitetty. Hallitus on varannut vuosille 2018 - 2021 yhteensä 28 miljoonaa euroa varhaiskasvatuksen henkilöstörakenteen kehittämiseen. Varhaiskasvatuksen opettajien aloituspaikkoja yliopistoissa lisätään tuhannella, mutta kuntien osalta näiden palkkaamiseen tarvittava rahoitus saattaa olla tiukassa. Lastentarhan opettaja tienaa kuukaudessa noin 350 euroa enemmän kuin lastenhoitaja, joten lisärahoitusta varmasti tarvitaan kautta valtakunnan.
Lain tullessa voimaan opettajien, lastenhoitajien sekä johtajien kelpoisuudet nykyisiin tehtäviin säilyvät. Sama koskee henkilöitä, jotka lain voimaan tullessa opiskelevat tai on hyväksytty opiskelemaan alaa.
– Tutkimustieto varhaisten vuosien merkityksestä kasvaa koko ajan. Varhaiskasvatus vahvistaa koulutuksellista tasa-arvoa, ehkäisee syrjäytymistä ja tukee oppimisvalmiuksien kehittymistä jokaiselle. Jokaisen vanhemman on voitava luottaa varhaiskasvatuksen korkeaan laatuun, ja henkilökunnan osaamisella on selvä linkki juuri laatuun, sanoo opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen.
Lähde: Opetus- ja kulttuuriministeriö, oikotie, YLE
Kamelikuskien ja päänkatkojien lapsia valvomaan tarvitaan akateeminen koulutus, koska nämä paholaisen sikiöt ovat niin villejä ja häiriöksi kantasuomalaisille ja rauhallisille kaaukoaasialais taustaisille lapsille?
Aina vaan hullumpaa tavara putkahtaa eduskunnasta ulos. Ehkä halutaan varmistaa, että opettajakoulutukseen tiiviisti liitetty kulttuurimarxistinen maailmankuva välittyy riittävän varhain lapsille. Sossut, vihreät ja kokkarit ovat jo aikeissa pakottaa kaikki lapset aivopesun kohteiksi päiväkoteihin.
Sitähän sillä haetaan.Yliopistot on ollut mädätetty jo pitkään.
Miksi? Ei lasten opetus ja niiden aivojen aktivointi tarvitse yliopistoa pohjalle. Ennenvanhaan riitti kun kävi lastentarhan opettajaksi tai ilmoittautui kunnan toimistoon halukkaaksi lasten kanssa toimimaan.
Väittäisin että nykyinen sääntö korkakoulutuksen käyneistä tarkoittaa että lapset kasvavat kieroon aiempaa aikaisemmassa vaiheessa. Katsokaa nyt mitä yliopistoissa ja korkeakouluissa opetetaan. Ja varsinkin sitä KUKA sielä opettaa. Sen jälkeen kun nämä tulokkaat opettavat lapsia heti pienestä pitäen niin sieltä tulee vinoon kasvaneita ihmisiä.
Mikseivät ”pullantuoksuiset” henkilöt kelpaa hoitamaan lapsia? Hoitavathan ne omia lapsiaankin kotonaan. Onneksi meidän pojalle kävi sellainen tuuri että kotihoidon täti oli oikein ihana ja hoiti poikaamme kuin omaansa. Sellaisia pulantuoksuisia ei enää tahdo löytää vaikka etsisi.