Viron puolustusministeriö rahoittaa sotaan kannustamista elokuvissa, TV-sarjoissa ja videopeleissä: teosten on kuvattava aseellista vastarintaa ja lisättävä yleisön tukea "sotilaalliselle maanpuolustukselle". Uusi 250 000 euron rahoituskierros on nyt avautumassa.
Hakukuulutus julkaistiin 12. lokakuuta. Voittoa tavoittelemattomat yhteisöt ja yritykset voivat hakea rahoitusta laajamittaisille teoksille, jotka käsittelevät aseellista vastarintaa: pitkille elokuville, dokumenteille, animaatioelokuville, TV-sarjoille ja kerronnallisille videopeleille. Hakuaika päättyy 18. marraskuuta, ja varat on käytettävä vuonna 2027.
Mielipidevaikuttamiseen liittyvä tavoite on vaatimus, ei toive. Visuaalisen kulttuurin säilyttämisen ja kehittämisen lisäksi teoksen on ministeriön ehtojen mukaan "lisättävä tukea maanpuolustukselle ja sotilaalliselle puolustustoiminnalle Viron yhteiskunnassa kokonaisuudessaan".
750 000 euroa kolmella kierroksella
Tämä on toinen kolmesta kierroksesta. Kolmas kierros avautuu keväällä 2027, jolloin jaossa on toiset 250 000 euroa vuodelle 2028, mikä nostaa kokonaissumman 750 000 euroon. Edellisellä rahoituskaudella, vuosina 2024 ja 2025, kuusi elokuvahanketta sai tukea.
Ministeriö on rahoittanut virolaisia elokuvia yli kahdenkymmenen vuoden ajan. Vuonna 2002 julkaistu vapaussodassa taistelleista koulupojista kertova "Nimed marmortahvlil" (Nimet marmoritaulussa) keräsi lähes 168 000 katsojaa ja piti Viron elokuvateattereiden yleisöennätystä hallussaan monen vuoden ajan. Myös sotaelokuvat "1944" ja "O2" ovat saaneet tukea.
Lupaus vapaudesta
Ministeriötä edustava Thomas Mell kertoo Viron yleisradioyhtiö ERR:lle, että elokuvat ja videopelit tavoittavat laajan yleisön eri sukupolvien välillä.
— Maanpuolustustahto on tärkeä osa Viron puolustusta, ja sen vahvistaminen on yksi päätehtävistämme, Mell sanoo.
Hän kiistää valtion valvovan sisältöä.
— Puolustusministeriönä emme puutu millään tavalla elokuvantekijöiden taiteelliseen vapauteen. Emme kirjoita käsikirjoituksia heidän puolestaan, emme päätä teemoista tai siitä, millaisia hahmojen tulisi olla, Mell sanoo.
Ohjaaja Ilmar Raag, joka on itse saanut ministeriön tukea dokumenttiin, varoittaa, että kiiltokuvamaisia julisteita muistuttavat elokuvat menettävät uskottavuutensa ja että yksinkertaistettu propaganda voi kääntyä itseään vastaan.
— Niiden, jotka jakavat rahaa ministeriössä, on ymmärrettävä, että jos elokuvantekijä siirtyy kohti liian yksinkertaistettua propagandistista näkemystä, se voi aiheuttaa vastareaktion, Raag sanoo.
Valtio asettaa tavoitteen ja valitsee teokset
Mellin vakuuttelu pätee vain valtion jo asettaman tavoitteen puitteissa. Hakijoiden on toimitettava tiivistelmä ja käsikirjoitus, ohjaajan visio sekä markkinointi- ja levityssuunnitelma.
Materiaalin arvioi vähintään kolmihenkinen komissio, johon kuuluu ministeriön edustajia. Ministeriön kansliapäällikkö päättää rahoituksen saajista.
Veronmaksajat maksavat laskun, ministeriön virkamiehistä koostuva komissio seuloo käsikirjoitukset, ja kansliapäällikkö päättää, mitkä sotatarinat saavat ministeriön rahat. Kyseessä on valtion rahoittama sotapropaganda ennalta määrätyllä tavoitteella, ei avoin totuuden etsintä.