Mellakkapoliiseja ja kyynelkaasua Saint-Denis’ssä ja Lycée Diderot’n ulkopuolella Pariisissa torstain lukiosaartojen aikana. Sisäministeriö kirjasi 1 949 pidätystä.
Lähes 2 000 ihmistä pidätettiin Ranskassa torstaina lukio-opiskelijoiden saartojen yltyessä katuväkivallaksi. Yli 400 koulua on suljettuna perjantaina, ja hallitus syyttää vasemmistopuolue LFI:tä liikkeen käynnistämisestä.
Sisäministeriö kirjasi torstaina 1 949 pidätystä, pääasiassa poliiseihin ja muihin virkamiehiin kohdistuneista hyökkäyksistä, väkivallasta ja laittomista kokoontumisista. Päivän aikana loukkaantui 305 poliisia ja santarmia, RFI raportoi.
Sisäministeri Laurent Nuñez tuomitsi sen, mitä hän kutsui hillittömäksi väkivallaksi. Hän viittasi ilotulitteiden ampumiseen, julkisten rakennusten paloihin ja ryöstettyihin kauppoihin.
— Eskalaatio, jolla ei ole enää mitään tekemistä lukiolaisten oikeutettujen vaatimusten kanssa, vaan siinä on nyt kaikki kaupunkiväkivallan tunnusmerkit, Nuñez sanoi tiedotteessa torstaina.
Liikehdintä on jatkunut yli kymmenen päivää. Opiskelijat vaativat lisää resursseja ja parempia olosuhteita kouluihin. Heidän valituksiinsa kuuluvat Parcoursup-valintajärjestelmän aiheuttamat paineet, sijaisten puute opettajien poissaollessa, rappeutuneet koulurakennukset ja ylikuormitetut lukujärjestykset.
Turvallisuuslähteen mukaan torstaina kirjattiin noin 900 mielenosoitusta, ja kaikki departementit, Ranskan hallintoalueet, ovat nyt vaikutuspiirissä. Liike on levinnyt myös yliopistoihin.
Kyynelkaasua Saint-Denis’ssä ja Pariisissa
Saint-Denis’ssä, Pariisin pohjoispuolella, lukiolaiset ja poliisi ottivat yhteen poliisiaseman ulkopuolella uutistili CLPRESSin mukaan. CLPRESSin mukaan poliisi käytti kyynelkaasua väkijoukon hajottamiseen.
Ilotulitteita ja kyynelkaasua käytettiin torstaiaamuna yhteenotossa Diderot-lukion luona Pariisin 19. kaupunginosassa CLPRESSin mukaan.
Visegrád 24 -tili julkaisi videon torstain yhteenotoista. Saatetekstissä tili kirjoitti, että nuoret toisen ja kolmannen sukupolven maahanmuuttajat heittelivät poliiseja pulloilla ja kivillä, rakensivat barrikadeja ja sytyttivät niitä myöhemmin tuleen.
Marseillessa julkinen liikenne pysäytettiin busseihin kohdistuneiden hyökkäysten jälkeen. Silminnäkijöihin viitaten AlertesInfos-tili kertoi lukiolaisten sytyttäneen bussin tuleen.
Marseillen Saint-Exupéry-lukion ulkopuolella paloauto ryöstettiin ja sytytettiin tuleen. Koko Bouches-du-Rhônen departementin alueella pidätettiin 68 ihmistä, ja prefektuuri kirjasi noin 100 roskiskipaloa.
Nantesissa tuhopoltto tuhosi Nelson Mandela -lukion sisääntuloaulan.
Hallitus syyttää LFI-puoluetta
Pääministeri Sébastien Lecornu johti kriisikokousta asianomaisten ministereiden kanssa torstaina. Tämän jälkeen pääministerin kanslia Matignon ilmoitti, että liikehdintä oli eskaloitunut kaupunkiväkivallaksi.
Kanslia viittasi myös tiedustelupalveluihin, jotka Matignonin mukaan pitävät saartoja "LFI:n ja sen äärivasemmistolaisten edustajien järjestämänä manööverinä". LFI (La France insoumise) on vasemmistopuolue, jota hallitus syyttää.
Puolueen koordinaattori Manuel Bompard torjui syytöksen.
— Kehotan hallitusta olemaan vajoamatta salaliittoteorioihin tai kohtelematta lukiolaisia kuin lapsia. Tämä spontaani liike syntyi turhautumisesta täysin kestämättömiin koulutusolosuhteisiin, Bompard sanoi uutistoimisto AFP:lle antamassaan lausunnossa.
Samana iltana hallitus perääntyi asiassa, joka oli suututtanut monet nuoret. Torstaiaamuna esiteltyyn vuoden 2027 budjettiesitykseen sisältyi maksuja opiskelijoille, jotka eivät saa apurahaa BTS-ammattikorkeakoulutusohjelmissa ja eliittikorkeakouluihin valmentavilla luokilla (prépa). Vuosimaksut olivat 178 ja 270 euroa. Opetusministeri Édouard Geffray ilmoitti France 2 -kanavalla, että esitys vedetään pois.
Poliisin huostaanottoja ja mielenosoituskieltoja
Maanantaista lähtien 1 793 ihmistä on otettu poliisin huostaan saartojen yhteydessä oikeusministeriön mukaan. Oikeusministeri Gérald Darmanin kutsui maan pääsyyttäjät koolle torstaina ja vaati tiedotteessaan "suurta päättäväisyyttä rikosoikeudellisissa vastatoimissa".
Geffray sanoi France 2 -kanavalla, että yli 400 koulua on suljettuna perjantaina, BFMTV raportoi. Maan prefektit ovat kieltäneet mielenosoitukset suljettujen koulujen ympärillä, mukaan lukien 13 nimettyä lukiota Pariisissa.
Perjantaina Geffray tapaa opiskelijajärjestöjä, vanhempainyhdistyksiä ja henkilöstöliittoja.
Liettuan pääministeri Mindaugas Sinkevičius sanoo, ettei ole olemassa todellisia todisteita siitä, että Venäjä "valmistelisi jotakin", vaikka useat Euroopan johtajat varoittavat toistuvasti Venäjän hyökkäyksestä NATO-maahan.
Samaan aikaan muun muassa Puolan pääministeri ja Tanskan sotilastiedustelu sanovat edelleen, että Venäjä voisi hyökätä NATOn alueelle lähitulevaisuudessa.
Sinkevičius esitti kommenttinsa tiistaina yhteisessä lehdistötilaisuudessa Mark Rutten kanssa Brysselissä.
Varoitus uhan liioittelemisesta tulee siten Baltian NATO-jäsenmaalta, ei liittokunnan kriitikolta.
Mainos:
— Mielestäni on sanottava, jos yhteiskuntaan kohdistuu uhka, mutta ei saa liioitella ja sanoa: Voi, jotain tapahtuu tulevina kuukausina tai viikkoina, Sinkevičius sanoi Liettuan yleisradioyhtiö LRT:n mukaan.
— Nostin pääsihteerin kanssa esiin myös sen, onko olemassa mitään todisteita, todellisia todisteita? Esittävätkö tiedustelupalvelut mitään, mikä osoittaisi Venäjän valmistautuvan johonkin? Eikä niitä todellakaan ole. Riski on siis olemassa, mutta se ei ole muuttunut suuntaan eikä toiseen, Sinkevičius sanoi.
Liettuan pääministeri ei kuitenkaan ollut täysin kritiikitön Moskovaa kohtaan. Hän kuvaili Venäjää yhä vihamielisemmäksi ja vähemmän hillityksi.
Hänen mukaansa tiedustelupalvelut eivät kuitenkaan ole esittäneet todellisia todisteita siitä, että Venäjä valmistelisi mitään uhkaavampaa kuin hybridi-iskuja, joiden hän sanoo olevan jo käynnissä.
Varoitukset Venäjän hyökkäyksestä jatkuvat
Sinkevičiuksen huomiot ovat jyrkässä ristiriidassa useiden Euroopan pääkaupunkien sävyn kanssa.
Puolan pääministeri Donald Tusk sanoi Puolan parlamentille aiemmin syyskuussa, että tiedustelutietojen mukaan Venäjä voisi toteuttaa lennokki- tai ohjusiskun NATOn alueelle muutaman kuukauden sisällä.
Suomen presidentti Alexander Stubb on myös toistuvasti varoittanut venäläisistä lennokeista. Tanskan sotilastiedustelu DDIS julkaisi hiljattain arvion, jonka mukaan Venäjä voisi aloittaa rajoitetun sotilaallisen hyökkäyksen NATO-maahan tulevina kuukausina.
DDIS arvioi rajoitetun hyökkäyksen riskin pieneksi mutta kasvavaksi ja viittaa erillisiin pitkän kantaman iskuihin infrastruktuuria vastaan, joka on elintärkeää Ukrainalle annettavalle tuelle. Palvelu pitää täysimittaista invaasiota erittäin epätodennäköisenä, mutta ei sulje sitä pois.
Näkymä Vilnasta on erilainen. Pääministerin mukaan Venäjän hyökkäyksen riski on pysynyt vakaana.
Vastauksessaan Mark Rutte kehotti malttiin ja korosti, että liittokunnalla on vastausvaihtoehtoja, joita ei aina paljasteta julkisesti.
— Meillä on kaikki tarvittavat vastausvaihtoehdot. Niitä ei aina näe julkisuudessa. Ne eivät aina ole symmetrisiä. Se ei ole aina silmä silmästä, Rutte sanoi.
Pääsihteeri viittasi myös Venäjän taloudelliseen tilanteeseen.
— Yleisemmin kehottaisin tiettyyn rauhallisuuteen, koska investoimme puolustukseemme. Venäjä ei ole hyvässä asemassa. Sen talous ei ole hyvässä asemassa. Joten tietty rauhallisuus on perusteltua, samoin kuin työn jatkaminen, Rutte sanoi.
Rutte sanoi myös, että sana hybridi voi kuulostaa hieman kotoisalta.
Mark Rutten mukaan vastauksen Venäjän hybridi-iskuihin tulisi olla enemmän tukea Ukrainalle, ei vähemmän. Tuon tuen maksavat suurelta osin sitä antavien maiden veronmaksajat.
Mindaugas Sinkevičius ja NATOn pääsihteeri Mark Rutte yhteisessä lehdistötilaisuudessaan Brysselissä tiistaina. Kuva: NATO
Samana päivänä Viron suojelupoliisi KAPO syytti Venäjää elokuussa Tallinnassa sijaitsevaan puolustusyhtiö Milrem Roboticsiin kohdistuneen tuhopolton tilaamisesta. KAPO sanoo Venäjän turvallisuuspalveluiden tilanneen iskun, Breaking Defense raportoi.
Viron pääministeri Kristen Michal kuvaili tulipaloa osaksi pelottelukampanjaa. Mark Rutte puolestaan kiitti Viroa Venäjän nimeämisestä.
Kremlin tiedottaja Dmitri Peskov torjui syytöksen perusteettomana. Toistaiseksi julkisuuteen ei ole esitetty riippumatonta näyttöä siitä, että Moskova olisi ollut palon takana.
Tallinnan palo on juuri sellainen hybridi-isku, jonka Sinkevičius erottaa Venäjän sotilaallisesta hyökkäyksestä. Hän sanoo, että tuollainen uhka on olemassa. Todisteita Venäjän hyökkäyksestä hän ei ole nähnyt.
Liettua jatkaa puolustuksensa vahvistamista
Samaan aikaan Sinkevičius ei halua arvionsa tarkoittavan, että Liettua laskisi varuillaanoloaan Venäjän hyökkäyksen varalta.
Rutte sanoi Liettuan odotettavasti käyttävän tänä vuonna 5,38 prosenttia BKT:sta varsinaiseen puolustukseen. Vilnassa sijaitsevan geopolitiikan ja turvallisuustutkimuksen keskuksen johtaja Linas Kojala toteaa, että menot pysyvät yli viiden prosentin.
He korostavat toiveensa siitä, että maahan sijoitettava saksalainen prikaati on täydessä toimintavalmiudessa vuoden 2027 loppuun mennessä.
— Venäjä yrittää levittää pelkoa ja jakaa yhteiskuntia. Mutta se ei onnistu. Me emme vapise. Teemme sen, mikä on tehtävä, ja investoimme voimakkaasti sotilaalliseen suorituskykyyn, Sinkevičius sanoi.
Useat liettualaiset analyytikot tukevat pääministerin arviota.
Turvallisuustutkija Deividas Šlekys sanoi LRT:lle keskiviikkona, ettei kukaan valmistele Liettuan valloittamista nyt eikä tänä vuonna.
Kansallisen kriisinhallintakeskuksen Vilmantas Vitkauskas huomautti, etteivät hybridi-iskut ole mitään uutta, kun taas Martinaitis arvioi raporttien mukaan uhkatason pysyneen muuttumattomana.
Kansallinen liittouma (Rassemblement national) on ylittänyt kynnyksen oman ryhmän muodostamiseksi Ranskan senaattiin ensimmäistä kertaa. Sunnuntain vaalit antavat Marine Le Penin puolueelle enemmän tilaa ja resursseja parlamentin ylähuoneessa, kuusi kuukautta ennen presidentinvaaleja.
Kansallisella liittoumalla ja sen liittolaisilla on nyt 14 paikkaa sunnuntaina 27. syyskuuta pidettyjen välillisten senaatin vaalien jälkeen. Virallisen ryhmän muodostamiseen vaaditaan kymmenen jäsentä.
Puolueesta valittiin yhdeksän uutta senaattoria. Yhdessä vuonna 2023 valittujen kolmen edustajan kanssa kokonaismäärä nousee kahteentoista. Kaksi lisäpaikkaa menee Éric Ciottin johtamalle Union des droites pour la République (UDR) -liittolaisryhmälle. Ciotti jätti Les Républicains -puolueen vuonna 2024 vaadittuaan liittoutumista Kansallisen liittouman kanssa.
Le Monde raportoi, että puolueen edustus 348-paikkaisessa, oikeistovaltaisessa ylähuoneessa on näin ollen käytännössä nelinkertaistunut. Public Sénat arvioi blokin saaneen kymmenen lisäpaikkaa.
Mainos:
Lisää resursseja vuotta 2027 silmällä pitäen
Oma ryhmä antaa puolueelle enemmän näkyvyyttä ja rahoitusta senaatissa ennen kevään 2027 presidentinvaaleja, The Guardian raportoi. Muiden valtaoikeuksien ohella ryhmänjohtaja voi vaatia äänestyksiä.
Marine Le Pen kirjoitti X-palvelussa, että tulos oli "historiallinen voitto ja tärkeä virstanpylväs, kun senaattiin saadaan ensimmäistä kertaa oma ryhmä" ja että "tulokset ylittivät odotuksemme".
Kansallisen liittouman kansalliskokouksen jäsen Sébastien Chenu kuvaili menestystä piristysruiskeeksi presidentinvaalikampanjalle ja sanoi, ettei lasikattoa ole enää olemassa.
Tukea maaseudun pormestareilta
Senaattoreita ei valitse kansa suoraan, vaan ensisijaisesti paikalliset luottamushenkilöt, kuten pormestarit ja kunnanvaltuutetut sekä kansalliskokouksen jäsenet. Puolet ylähuoneesta valitaan kolmen vuoden välein kuusivuotiskausille. Tänä vuonna jaossa oli 178 paikkaa.
Tulos heijastaa puolueen saavuttamia voittoja keskisuurissa kaupungeissa maaliskuun paikallisvaaleissa sekä sen nauttimaa tukea riippumattomien maaseutupormestarien keskuudessa.
Kansallinen liittouma nousi senaattiin vuonna 2014 kahdella paikalla, tuolloin nimellä Kansallinen rintama (Front national). Nykyään se on suurin yksittäinen oppositiopuolue kansalliskokouksessa, ja sillä on enemmän ranskalaisia Euroopan parlamentin jäseniä kuin millään muulla puolueella.
Oikeisto säilyttää otteensa
Senaatin hallinta säilyy oikeistolla ja keskustalla. Les Républicains säilyy suurimpana puolueena 125 paikallaan, mikä on kuusi vähemmän kuin aiemmin. Puolueen Gérard Larcher, 77, on toiminut senaatin puhemiehenä yli vuosikymmenen ajan, ja hänen odotetaan tulevan valituksi uudelleen ensi viikolla.
Sosialistisenaattori Laurence Rossignol kysyi, siirtyvätkö oikeisto ja keskusta nyt lähemmäs Kansallista liittoumaa maahanmuutto- ja sosiaalipolitiikassa.
Vasemmistopopulistinen La France Insoumise sai myös ensimmäisen senaattipaikkansa Gabriel Amardin myötä Rhônessa. Puoluejohtaja Jean-Luc Mélenchon kutsui tätä hyväksi enteeksi omalle ehdokkuudelleen vuonna 2027.
Emmanuel Macron ei voi asettua ehdolle kolmannelle kaudelle. Reuters viittaa mielipidemittauksiin, joiden mukaan Kansallinen liittouma johtaa ennen presidentinvaalien ensimmäistä kierrosta.
Euroopan komissio haluaa jäsenvaltioiden vähentävän kaasun ja sähkön käyttöä pitääkseen hinnat alhaisina. Kaasuvarastot ovat 68 prosenttia täynnä, mikä on selvästi alle 90 prosentin tavoitteen, ja komissaari kutsuu tilannetta "haastavaksi", vaikka hän ei näe välitöntä riskiä toimituksille.
Kehotus sisältyy EU:n energia- ja asuntokomissaari Dan Jørgensenin EU-ministereille lähettämään kirjeeseen. Kirje on päivätty 25. syyskuuta, eikä sitä ole julkaistu. Uutissivusto Politico on saanut sen haltuunsa ja raportoi sen sisällöstä.
Jørgensen kirjoittaa: "Rajoitetun globaalin tarjonnan ja korkean hintavaihtelun olosuhteissa kysynnän vähentäminen voi olla tehokas väline hintojen hillitsemiseksi".
Hän kehottaa ministereitä ryhtymään toimiin kaasun ja sähkön kysynnän vähentämiseksi "niin kauan kuin on tarpeen". Hän kuvailee tilannetta "haastavaksi", mutta kirjeen mukaan "toimitusvarmuuteen ei tällä hetkellä kohdistu välittömiä riskejä".
Mainos:
Komissaarin mukaan hintojen hallitsemiseksi tehtävien toimenpiteiden tulisi olla "hyvin kohdennettuja" ja "tilapäisiä", jotta ne eivät nosta kysyntää takaisin ylös.
Varastot kaukana tavoitteesta
Varastotasot ovat kuitenkin selvästi tavoitetta alhaisemmat. EU-neuvoston kaasuvarastoja koskeva infografiikka, joka on tarkistettu viimeksi 23. syyskuuta, osoittaa, että varastot olivat syyskuussa 68-prosenttisesti täynnä. Luku on peräisin toimialajärjestö Gas Infrastructure Europelta. EU-sääntöjen mukainen tavoite on 90 prosenttia.
Samassa raportoinnissa lukua verrataan 71 prosenttiin samana ajankohtana vuonna 2021, ennen COVID-19:n ja Ukrainan sodan aiheuttamaa energiakriisiä. Siinä varastotasoja kuvataan historiallisesti alhaisiksi, koska Iranin sota häiritsee maailmanlaajuisia kaasuvirtoja.
Neuvosto puolestaan toteaa, ettei kaasun toimituksille ole välitöntä riskiä. Neuvoston mukaan EU on paremmin valmistautunut laajemman toimittajajoukon, nesteytetyn maakaasun vastaanottokapasiteetin parantumisen ja pienemmän kaasun käytön ansiosta.
Tavoite säilyy liikkumavaralla
Kun neuvosto jatkoi kaasuvarastosääntöjä kahdella vuodella 18. heinäkuuta 2025, se ilmoitti, että 90 prosentin tavoite säilyy. Tavoite voidaan kuitenkin saavuttaa minä tahansa ajankohtana 1. lokakuuta ja 1. joulukuuta välisenä aikana.
Maille annettiin myös 10 prosenttiyksikön joustovara, mikä voi käytännössä tarkoittaa 80 prosentin tavoitetta. Jos epäsuotuisat markkinaolosuhteet jatkuvat, komissio voi käyttää niin sanottua delegoitua säädöstä nostaakseen tätä marginaalia vielä enintään 5 prosenttiyksiköllä.
Komission 13. maaliskuuta antamassa ilmoituksessa todetaan, että maat eivät nähneet tuolloin toimitusriskejä. Öljyvarastot olivat korkealla ja kaasuvarastojen tasot vakaita. Maat olivat yhtä mieltä siitä, että säännöt tarjoavat riittävästi joustavuutta ja että varastoja ei pitäisi täyttää "hinnalla millä hyvänsä".
Komissio lupasi myös arvioida tilanteen uudelleen, jos Hormuzinsalmi pysyisi suljettuna tai häiriöt jatkuisivat. Kuusi kuukautta myöhemmin sen viesti jäsenvaltioille on leikata kulutusta.
Vuoden alussa voimaan tulleen, kritisoidun saksalaislain myötä yhä useammat saksalaisnuoret ovat huolissaan sotilaallisesta liikekannallepanosta. Perjantaina opiskelijat marssivat ulos luokkahuoneista noin 100 kaupungissa vastustaakseen pakollisia kutsuntatarkastuksia.
Schulstreik gegen Wehrpflicht -verkosto eli koululakko asevelvollisuutta vastaan kutsui perjantain lakon koolle.
Järjestäjien mukaan valtakunnallisesti osallistui yli 45 000 ihmistä, kun taas poliisi laski 2 400 osallistujaa Berlin-Weddingissä, 700 Münchenissä ja 400 Nürnbergissä.
Poliisi arvioi osallistujamääräksi 200 Stuttgartissa ja 180 Frankfurtissa. Hampuriin raportoitiin kokoontuneen satoja opiskelijoita.
Mainos:
Opiskelijat vaativat pakollisten lääkärintarkastusten lopettamista ja lain kumoamista.
Liittopäivät hyväksyi lain 5. joulukuuta 2025 äänin 323–272, ja se astui voimaan 1. tammikuuta. Hallituspuolueet CDU/CSU ja SPD ajoivat sen läpi, kun taas AfD, Vihreät ja Die Linke äänestivät sitä vastaan.
Vuonna 2008 tai myöhemmin syntyneiden miesten on täytettävä kyselylomake halukkuudestaan palvella, ja sen jälkeen heidät kutsutaan kutsuntatarkastuksiin.
Vaatimus koskee myös niitä, jotka ilmoittavat, ettei heillä ole lainkaan kiinnostusta. Noin 1 000 tällaista nuorta miestä on käynyt tarkastuksissa heinäkuun jälkeen.
Perjantain mielenosoitukset saivat alkunsa muun muassa Kielissä ja Flensburgissa saaduista ilmoituksista ilmoittautua lääkärintarkastukseen.
— Meille kerrottiin, että tarkastukset tulisivat vuonna 2027, mutta ilmoitus oli jo postilaatikossa, sanoo 18-vuotias Golo Kirsch Kielistä.
Puolustusministeri Boris Pistorius ja liittokansleri Friedrich Merz kutsuvat uutta sotilaspalvelusta vapaaehtoiseksi. Merz on myös tehnyt selväksi, että hän haluaa rakentaa Euroopan vahvimman tavanomaisen armeijan.
Boris Pistorius jättää oven auki asevelvollisuudelle
Saksa on pitänyt yleisen asevelvollisuuden keskeytettynä vuodesta 2011 lähtien.
Hallitus haluaa laajentaa Bundeswehriä heinäkuun noin 186 700 sotilaasta 255 000–270 000 aktiivipalveluksessa olevaan henkilöön vuoteen 2035 mennessä, minkä lisäksi tavoitteena on noin 200 000 reserviläistä.
Hallitus lupaa vapaaehtoisille vähintään 2 600 euron kuukausittaista aloitushintaa ennen veroja.
Pakollinen palvelus vaatisi uuden äänestyksen liittopäivillä. Pistorius sanoi joulukuussa 2025, että jonkinlaista osittaista asevelvollisuutta olisi vaikea välttää, jos vapaaehtoisia ei ole riittävästi.
Lakkotiedottaja Bela Breitnerin mukaan kyselyvastaukset osoittavat, etteivät nuoret halua liittyä Bundeswehriin.
— Hallitus on tosissaan ottamassa asevelvollisuutta käyttöön askel askeleelta, hän sanoo.
