Mainos:

Työministeri Jari Lindström: Hallituksen työllisyystavoite saavutettavissa

Julkaistu 15.2.2018 – Kirjoittaja Toimitus

Työministeri Jari Lindströmin toteaa tänään 15. helmikuuta julkistetussa talousneuvoston Talouspolitiikka-sarjan kirjoituksessaan, että hallituksen kesän kynnyksellä 2015 tavoitteekseen asettaman 72% työllisyysasteen saavuttaminen näyttää mahdolliselta, vaikka sitä on pidetty monen taholta täysin epärealistisena tai vähintäänkin hyvin haastavana tavoitteena. Ministeri muistuttaa, että 72% työllisyysasteen tavoittaminen edellyttää vahvan kasvun lisäksi sitä, että keksitään ratkaisuja erilaisiin työmarkkinoiden pullonkauloihin, kohtaanto-ongelmiin ja erityisesti rakennetyöttömyyteen.

Viime vuoden aikana työllisyys on lähtenyt vihdoin voimakkaaseen kasvuun. Työllisyysaste tulee tänä vuonna ylittämään 70% ja työllisten määrä jatkaa kasvuaan. Suomessa on nyt alettukin puhua siitä, että esimerkiksi 75 %:n työllisyysastetta voidaan todella alkaa tavoitella. Ei tällä hallituskaudella, mutta ehkä seuraavalla, tai sitä seuraavalla. Tavoitteita ei kannata asettaa epärealistisen tiukoiksi lyhyellä aikavälillä, mutta pitkällä aikavälillä tavoitteidemme tulee olla kunnianhimoisia, ministeri toteaa.

”Suomen taloudessa on siis nyt kaiken kaikkiaan melko hyvä tilanne ja siihen on syytä olla tyytyväinen. Toisaalta maailma ei ole koskaan valmis. Sekä yrityksiä että yhteiskuntaa vie eteenpäin se, että ei olla liian tyytyväisiä ja ryhdytä lepäämään laakereillaan, vaan pyritään aina parempaan”, ministeri Lindström kirjoittaa.

Ministeri Lindström muistuttaa, etteivät kunnianhimoiset työllisyystavoitteet voi toteutua yksin työmarkkinareformien myötä, vaan tarvitaan myös hyvää koulutuspolitiikkaa, hyvää sosiaalipolitiikkaa, hyvää asuntopolitiikkaa, hyvää innovaatio- ja yrityspolitiikkaa, monen muun lisäksi. Lyhyellä aikavälillä työllisyys voi kasvaa hyvällä onnellakin, vaikkapa maailmantalouden hyvän vireen vetämänä, mutta pitkällä aikavälillä kyse on johdonmukaisesta politiikkakokonaisuudesta. Todella korkea työllisyysaste voi toteutua vain, jos onnistutaan samaan aikaan kaikilla eri politiikka-alueilla.

Mainos:

”Huolehdimmeko siitä, että ihmisillä on oikeanlaista osaamista ja että sitä on mahdollista joustavasti täydentää matkan varrella? Miten vaikutamme siihen, että rakennemuutosten myötä työpaikat ja työntekijät kohtaavat myös alueellisesti? Millainen työttömyys- ja muu sosiaaliturvajärjestelmämme pitäisi olla, jotta se tarjoaisi samaan aikaan riittävästi turvaa ja olisi kannustava? Entä millaisia haasteita tuotannon ja työnteon uudet muodot asettavat politiikalle?”, ministeri pohtii.

Työministeri Jari Lindström: Oikealla tiellä ollaan

Lähde: Valtioneuvosto

Katso myös:

https://www.nykysuomi.com/2018/01/23/nakokulma-pihisteltiinko-tyollistamisrahoja-tarkoituksellisesti-vai-eiko-vain-osata/

Mainos:
Seuraa keskustelua
Ilmoita minulle
guest

Kun lähetät kommentin, käsittelemme nimimerkkiäsi, sähköpostiosoitettasi (ei julkaista), teknisiä tietoja ja kommentin sisältöä. Kommentti tarkastetaan automaattisesti ja tarvittaessa toimituksellisesti. Lue tietosuojaseloste ja kommentointiperiaatteet.

9 Kommentit
Vanhimmat
Uusimmat Äänestetyimmät
kauko rantala
kauko rantala
8

Kyllä on Halltuksella Ymmärsys ja kuulo ,janäkökyk Kadonneet –tilalle tullut sanoin kuvaamaton Tyhmyys –oikeita Tolvanoita ovat

Nurikurista
Nurikurista
8

Minä en usko kansanedustajien valeisiin. Vuosi sitten kaveripiiristäni yksi oli pitkäaikaistyöttömänä. Nyt, vuotta myöhemmin, neljä henkilöä lisää on työttömänä. Mutta ne eivät vielä ole olleet vuotta joten eivät liene pitkäaikaistyöttömiä.

Kun kerran kansalaiset tutnevat koko ajan lisää ihmisiä jotka jäävät työttömiksi, niin miten tilastot voivat osoittaa että työttömys vähenee?

Valkoinen hetero
8

Nurikurista, kaveriporukkasi lienee ”maahanmuuttovastaisia persuja”, sillä muilla työt lisääntyvät, esimerkiksi näissä töissä;

Sisäasianministeriön maahanmuutto-osaston oikeusyksikön yhdenvertaisuus-vastuualueen johtaja, Maahanmuuttaja- ja kotouttamisasioiden neuvottelukunta, Maahanmuuttotyön päällikkö, Maahanmuutto- ja kotouttamisasioiden yhteistyöryhmä, Maahanmuuttopolitiikkastrategi, Kehitysmaatutkimuksen professori, Kehitysyhteistyön palvelukeskuksen asiantuntija, Monialaisen romanityöryhmän puheenjohtaja, Monikulttuurisen maahanmuuttajatyön päällikkö, Maahanmuuttajien henkisestä sopeutumisesta vastaava asiantuntija, Sopeutumiskonsultti, Maahanmuuttajajärjestöjen toimintaedellytyksiä voimaannuttavan projektin johtaja, Maahanmuuttajajärjestöjen mielenterveysosaamista pohtiva projektisuunnittelija, Maahanmuuttajien työllistämisyhdistyksen asianajaja, Maahanmuuttajien neuvontapisteen ohjaaja, Pakolaisavun vertaisryhmätoiminnan koordinaattori, Monikulttuurisen tietopalvelukeskuksen asiantuntija, Maahanmuuttajien kansalaistoiminnan kehittämisestä vastaava virkamies, Väkivaltarikoksiin syyllistyneiden maahanmuuttajanuorten valvoja, Maahanmuuttovastaava, Ikääntyneiden somalinaisten kotoutustyöntekijä, Monikulttuurisuuden johtava asiantuntija, Pakolaiskoordinaattori, Pakolaisvähemmistö vastaava, Maahanmuuttoviraston turvapaikkayksikön johtaja Romanien päiväkeskuksen työntekijä, Romaniyhdyshenkilö, Vähemmistövaltuutetun ylitarkastaja, Romanipoliittisen työryhmän puheenjohtaja, Maahanmuuton erikoistutkija, Ihmisoikeustyönjohtaja, Sisäministeriön maahanmuuttojohtaja, Monikulttuurisuustaitojen kehittäjä, Monikulttuurisuuskampanja suunnittelija, Ulkomaalaisasioiden valmistelija, Romanien päiväkeskuksen johtaja, Monikulttuurisuustyön suunnittelija, Maahanmuuttajien kansalaistoiminnan kehittäminen projektin johtokunta, Monikulttuuripedagogi, Pakolaisoikeutta tutkiva oikeustieteilijä, Ulkomaalaisoikeuden asiantuntija, Maahanmuuttopolitiikan tutkija, Maahanmuuttoviraston tutkija, Turvapaikkalautakunnan sihteeri, Sisäministeriön somaliyhteisön kotoutumista edistävä asiantuntijaryhmä, Kansainvälisen siirtolaisjärjestön projektikoordinaattori, Syrjintälautakunnan johtaja, Sisäministeriön maahanmuutto-osaston päällikkö, Monikulttuurisuustoiminnan kehittäjä, Sisäasiainministeriön kotouttamisyksikön johtaja, Pakolaisneuvonnan tiedottaja, Maahanmuuttajien asumisneuvoja, Maahanmuuttajien henkilökohtainen palveluohjaaja, Monikulttuuristen naisjärjestöjen kattojärjestön johtaja, Maahanmuuttajien tukijärjestön johtaja, Ulkomaalaisille maksettavan toimeentulotuen käsittelyä koskevien menettelytapojen selkeyttäminen -työryhmä, Kehitysyhteistyön palvelukeskuksen hankeneuvoja ja taloussuunnittelija, Kehitysyhteistyön palvelukeskuksen kehityspoliittinen asiantuntija, Monikulttuurinen osaaja, Suomen somalia -verkoston toiminnanjohtaja, Maahanmuuttajapoikatyön johtaja, Maahanmuuttajien yhteispalvelutoimiston johtaja, Maahanmuuttajataustainen kokemusasiantuntija, Maahanmuuttajanaisten kulttuuriohjelman johtaja, Etnisten suhteiden neuvottelukunta, Työelämävalmiuksien kartoittaja maahanmuuttajille, Syrjintää epäilevien neuvontapisteen johtaja, Syrjinnänvastaisesta toiminnasta vastaava viranomainen, Syrjintäilmiöiden analysoija, Maahanmuuttajien koulutuksen kehittäjä, Pakolais- ja maahanmuuttotyön päällikkö, Maahanmuuttopolitiikan asiantuntija, Konsultoiva uskonnon ja somalin kielen tulkki

Somaliperheiden ja koulun välisen yhteistyön tutkija, Monikulttuurisen asumisen aluevastaava, Monikulttuurisen kasvatustyön, kotoutumisen ja opetuksen kehittäminen –hankkeen johtaja, Romanilasten oppivelvollisuutta selvittävä työryhmä, Kiertävä maahanmuuttajaneuvojan, Maahanmuuttajat-konsulttiryhmä, Maahanmuuttajatyön koordinaattori, Maahanmuuttajien yritysneuvoja, Maahanmuuttaja-asiakkaiden kanssa työskentelevien asiantuntijoiden ryhmä, Maahanmuuttaja-aikuisten oppimisen ohjauksen suunnittelijaopettaja, Maahanmuuttajaopettaja, Maahanmuuttajaopetuksen erityisosaamis- ja ohjaus…

Maahanmuuttajanuorten ohjaushankkeen projektipäällikkö, Maahanmuuttajat työvoimaksi projektin päällikkö, Aikuisten maahanmuuttajien kielitaidon arviointikeskuksen päällikkö, Vaikuttavuutta kotouttamiseen monialaisena yhteistyönä hankkeen projektipäällikkö, Suomen kielen opetukseen ohjaamisen kehittämisprojektin päällikkö, Maahanmuuttajien tukiasumisyksikön ohjaaja, Maahanmuuttajataustaisten lasten sosiaaliohjaaja, Monikulttuurisen mediatoimituksen johtaja, Maahanmuuttajanuorten oppimisvaikeuksien ehkäisyprojektin johtaja, Monikulttuurisen hiv-työ-projektin johtaja, Maahanmuuttajalasten ja -nuorten kotoutumisen ohjaaja, Maahanmuuttajanuorten tukiasumistoiminnan tutkija, Elämänhallinnan ja voimavaraistamisen kehittämisprojektin maahanmuuttajalapsille ja -nuorille johtaja, Ikääntyvien maahanmuuttajien kotoutumista edistävän projektin johtaja, Maahanmuuttajien turvaverkko –toiminnan ohjaaja, Monikulttuurisen sosiaalisen nuorisotyön ohjaaja, Maahanmuuttajamiesten tukiprojektin päällikkö, Maahanmuuttajataustaisten lasten sijais- ja tukiperhetoiminnan tutkija, Maahanmuuttajajärjestöjen toiminnan kehittäjä, Maahanmuuttajanuorten ongelmapelaamista ehkäisevän projektin päällikkö, Maahanmuuttajien vertaistukitoiminnan ohjaaja, Maahanmuuttajien kansalaistoiminnan kehittäminen hankkeen johtaja, Monikulttuurisuuskouluttajaverkoston kouluttaja, Monikulttuurisuus nuorisotyön voimavarana -projektin projektityöntekijä, Monikulttuurisen voimavarakeskuksen johtaja, Pakolais- ja maahanmuuttajajärjestöjen voimavaraistamisprojektin päällikkö, Maahanmuuttoyhdyshenkilö, Maahanmuuttajien asumisneuvonnan kehittämisprojektin päällikkö, Maahanmuuttajatyön kehittämisprojektin johtaja, Maahanmuuttajien konfliktien ehkäisy- ja sovittelutyön neuvoja, Maahanmuuttajanuorten syrjäytymisen ehkäisyn tutkija, Ulkomaalaistaustaisten rikoksen uhrien tukityönprojektin johtaja, Monikulttuurisuusläänintaiteilija, Monikulttuurisen resurssi- ja osaamiskeskuksen johtaja, Maahanmuuttajaperhetyön ja avohuollon kehittämisen tutkija, Maahanmuuttajavanhusten tukipysäkki -projektin vastaava, Maahanmuuttajanuorten huumeiden käytön ennaltaehkäisyn tutkija, Monikulttuurijärjestöjen yhteistyöverkoston järjestökoordinaattori, Maahanmuuttajien kuntoutusluotsi, Etnisten suhteiden ja kansainvälisen muuttoliikkeen tutkimuksen seuran puheenjohtaja, Kotikielenavustaja, Maahanmuuttajien perhesidehaastattelija, Maahanmuuttajien hakemustallentaja, Monikulttuurisuusasioiden päällikkö, Maahanmuuttajanuorten pelaaminen hallintaan -projektin projektikoordinaattori, Monikulttuuritulkki, Maahanmuuttoyhdyshenkilöverkoston ylitarkastaja, Maahanmuuttohallinnon johtaja, Monikulttuuri kouluttaja, Maahanmuuton ja kotoutuksen valmisteluryhmä ylijohtaja, Kulttuurivälittäjä, Maahanmuutto-osaston suunnittelija, Maahanmuuttajien asuntoalueille kotouttamista selvittävä yleissuunnitteluarkkitehti, Pakolaisneuvonnan juristi, Evankelisluterialaisen kirkon maahanmuuttajatyön sihteeri, Monikulttuurisen toiminnan koordinaattori, Varhaiskasvatuspalvelujen monikulttuuriosaaja, Maahanmuutosta vastaava apulaiskaupunginjohtaja, Positiivisen diskriminaation johtaja, Monikulttuurisuusasiain päällikkö, Maahanmuuttajien seutuohjaaja, Rasismin vastaisen työn asiantuntija, Maahanmuuttopolitiikkaa tutkiva kulttuurintutkija, Maahanmuutto-osaston osastopäällikkö, Kotoutumisvalmentaja, Maahanmuuttoneuvottelukunnan puheenjohtaja, Taiteen keskustoimikunnan monikulttuurisuusjaoston puheenjohtaja, Konsultoiva psykiatrinen maahanmuuttajatyöryhmä, Pelastakaa Lapset ry:n rasismin vastaisen työn asiantuntija, Kehitysmaatutkimuksen opintoasiainsuunnittelija, Maahanmuuttajien omakielisen neuvontapalvelun koordinaattori, Omakielinen kotoutumisvalmentaja, Rasismintutkija, Maahanmuuttajien syrjintä- ja rasistisia kokemuksia kartoittava työryhmä, Rasismin vastainen työryhmä, Positiivinen erityiskohtelu paluumuuttoprosessissa työryhmä, Pakolaisneuvonnan Paperittomat -hankkeen koordinaattori, Maahanmuuttajanuorten koulutuskysymyksiä pohtiva työryhmä…..

Jeppes
Jeppes
8

Ja mikään näistä ei ole tuottavaa työtä. Raha liikkuu mutta arvonnousua ei tapahdu.

Suomi 100
Suomi 100
8

Meitä pitkäaikaistyöttömiä on iso porukka ja osa meistä pääsisi 6kk duuniputkeen mutta rahaa ei ole ja joudumme työmarkkinatuella notkumaan ja odottamaan näitä töitä. Kuulemma juuri ministeriö pimittäisi näitä rahoja. Onko huhu vai mikä mutta edelleen odotellaan niitä työllistymis töitä. Iltalehdessä oli juuri ilmoitus että eräs yhtiö laitaa taas 400 ihmistä kadulle ja liiton sivuilla on juuri näitä YT neuvotteluiden päätöksiä ja kaikissa tapauksissa porukkaa kadulle. Mistä nämä ministerit vetävät näitä lukuja että työttömyys laskee vai lasketaanko siihen sekin porukka joka lausuu runoja,näyttelee tai sitten liimaa makaryynejä paperille jossain työttömyys ohjauksessa/koulutuksessa.

huugo
huugo
8

Nakki linströmmillä hätä koska hillotolppa ei toteudu jos eivät pääse tavoitteseen, tämähän on kokoomukselta ja kepulta luvattu pyyteettömän alistumisen palkintona. Kaikki keinot on jo otettu käyttöön ja uusia keksitään sitä mukaan kun tavoite karkaa.Nokia, nordea ym. porssiyhtiöt potkii porukkaa pellolle kiihtyvään tahtiin ja hätä on suuri oman hillotolpan puolesta.

Pitsinnyplääjä hallitus
Pitsinnyplääjä hallitus
8

Tämän kaikkien aikojen paskimman hallituksen työllisyystavoite on kaikkea muuta kuiun saavutettavissa, tuskin ohjelmaan on pistetty tavoitteeksi sitä, että kaikille pysyvä työpaikka. Ohjelmassa varmasi onkin tavoitteena saada ihmisille vain pelkkää työpaja toimintaa, tai 9 euron hetkellisiä orjia, kuka sellaiseen sitten suostuukaan ylipäätään, niin täytyy olla masokisti luonteeltaan. Kuinka osuvasti se vanhempoi mies ylen työllisyys illassa latoikin suoraa tekstiä näille pitsin nypjääjille, joiksi näitä hallituksen kusipäitä osuvasti nimittikin. Näillä hallituksen kusipäillä ei ole todellista hajuakaan nykyisestä työelämästä, ja päätöksiin neuvoja kysytään ”asiantuntijoilta” jotka ovat vielä enemmän pihalla, jotka eivät oikeita töitä ole eläissään tehneet.

klaklak
klaklak
8

Toki se on saavutettavissa, kun tunti viikossa täyttää työllisen määritelmän ja palkkaa voidaan maksaa 5€/h.

Matut hiiteen loisimasta ja suvakit perään
Matut hiiteen loisimasta ja suvakit perään
8

Vittu mikä kusipää toi Lindström.

Suomi harkitsee rikosoikeudellisen vastuuiän alentamista

Julkaistu eilen 10:34 – Kirjoittaja Toimitus

Suomen oikeusministeriö selvittää, pitäisikö rikosoikeudellisen vastuun ikärajaa alentaa. Asia on noussut valokeilaan Ruotsin parlamentin tekemän merkittävän nuorisorikollisuutta koskevan päätöksen myötä.

Elokuussa Ruotsin valtiopäivät äänesti rikosoikeudellisen vastuuiän alentamisesta 14 vuoteen erityisen vakavien rikosten osalta. Tämä tarkoittaa, että 14 vuotta täyttäneet lapset voitaisiin tuomita vankeuteen rikoksista, kuten murhasta, törkeästä raiskauksesta ja törkeistä aserikoksista. Äänestys päättyi lukemin 281 puolesta ja 66 vastaan.

Ehdotus on kohdannut voimakasta kritiikkiä viranomaisilta, lastenoikeusjärjestöiltä ja tutkijoilta. Ruotsin hallitus on perustellut sitä rikoksen uhrien oikeusturvalla ja tarpeella suojautua vaarallisilta yksilöiltä. Uudistus ei ole vielä astunut voimaan. Oikeusministeri Gunnar Strömmer on todennut, että laki voisi tulla voimaan vasta seuraavan vaalikauden loppupuolella, edellyttäen että Tidö-puolueet säilyttävät valtansa.

Suomen nykyinen oikeudellinen kynnys

Suomen rikoslain mukaan henkilön on oltava täyttänyt 15 vuotta ollakseen rikosoikeudellisesti vastuussa. Suomen oikeusministeri Leena Meri haluaa nyt tarkastella ikärajan alentamista.

Mainos:

”Pyynnöstäni myös Suomessa on käynnissä selvitys rikosoikeudellisen vastuun ikärajan alentamisesta alle 15-vuotiaiden osalta. Hanke käynnistyi oikeusministeriössä kesän 2026 aikana ja valmistuu tämän vuoden aikana. Toivon, että Suomessa seurattaisiin Ruotsin keinoja nuorisorikollisuuden torjumiseksi ja laskettaisiin ikärajaa, kuten perussuomalaisten vuoden 2022 kriminaalipoliittisessa ohjelmassa esitettiin,” kirjoittaa Leena Meri X-palvelussa.

Selvityksen on määrä valmistua ennen vuoden loppua. Vasta sen jälkeen selviää, eteneekö Suomen hallitus lainsäädäntötoimiin ja mitä rikoksia tai rangaistuksia se mahdollisesti koskisi.

Opettajiin kohdistuva väkivalta on lisääntynyt voimakkaasti Suomen kouluissa

Julkaistu 17.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Joka viides peruskoulun opettaja Suomessa kertoo joutuneensa oppilaan väkivallan kohteeksi. Opetusalan ammattijärjestö OAJ varoittaa suuntauksen pahentuneen kahden vuoden aikana ja vaatii valtakunnallisia toimenpiteitä.

Opetusalan ammattijärjestö OAJ raportoi vuoden 2026 työolobarometrissaan, että 14 prosenttia vastaajista oli joutunut työpaikkaväkivallan kohteeksi edellisen vuoden aikana. Edellisessä, vuonna 2024 tehdyssä kyselyssä vastaava luku oli 10 prosenttia.

Kasvu on erityisen selvää peruskouluissa. Siellä 21 prosenttia ilmoitti joutuneensa oppilaan väkivallan kohteeksi, kun vuonna 2024 luku oli 17 prosenttia. Varhaiskasvatuksessa kolmasosa vastaajista sanoi joutuneensa lasten tekemän väkivallan kohteeksi.

Väkivalta oli lähes täysin oppilassidonnaista. 99 prosentissa tapauksista, joissa opettajat ilmoittivat joutuneensa väkivallan kohteeksi, tekijänä oli lapsi tai oppilas.

Mainos:

Erityisopettajat erityisen alttiina

Erot ovat huomattavia. OAJ nimeää erityisopettajat ja erityisluokanopettajat ryhmiksi, jotka joutuvat useimmin väkivallan kohteeksi. Väkivalta on yleisintä varhaiskasvatuksessa, mutta se on lisääntynyt eniten peruskouluissa viimeisen kahden vuoden aikana.

Sitä vastoin lukioissa työskentelevillä ei barometrin mukaan ollut kokemuksia väkivallasta. Tilanne eroaa siis selvästi eri koulutusmuotojen välillä.

Oppimis- ja työympäristöjen turvattomuuteen on puututtava. Nykyinen suuntaus on erittäin huolestuttava, sanoo OAJ:n puheenjohtaja Katarina Murto.

Monet harkitsevat alanvaihtoa

Seuraukset voivat olla vakavia kohteeksi joutuneelle henkilöstölle: kuudessa prosentissa tapauksista väkivalta oli johtanut sairauslomaan.

Vastaajista 42 prosenttia oli harkinnut alanvaihtoa edellisen vuoden aikana. Alle 51-vuotiaiden keskuudessa luku oli noin puolet.

Väkivalta ei ole ainoa syy, miksi opettajat harkitsevat ammatin jättämistä. Samalla 75 prosenttia kertoi kokevansa vähintään toisinaan työperäistä stressiä.

OAJ vaatii valtakunnallisia toimintamalleja väkivallan ja uhkatilanteiden ehkäisemiseksi kouluissa ja päiväkodeissa. Järjestö haluaa myös opetusalalle suunnatun erillisen työsuojeluohjelman.

Jäsenemme ovat peräänkuuluttaneet valtakunnallisia toimintamalleja, joilla voidaan ehkäistä väkivaltaa ja uhkatilanteita, sanoo Katarina Murto.

Poikiin kohdistuva väkivalta lisääntyy Suomessa

Päivitetty 14.8.2026, Julkaistu 14.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Yhä useammat alaikäiset pojat Suomessa joutuvat läheistensä tekemän väkivallan kohteeksi. Useimmissa tapauksissa epäiltynä tekijänä on vanhempi.

Luvut ovat peräisin Tilastokeskukselta ja ne koskevat viranomaisten tietoon vuonna 2025 tullutta pari- ja lähisuhdeväkivaltaa.

Tilastojen mukaan pari- ja lähisuhdeväkivallan uhrien määrä kasvoi 20 prosenttia vuonna 2025. Alaikäisten poikien kohdalla kasvu oli 13,8 prosenttia. Yhdeksässä kymmenestä tapauksesta epäilty tekijä oli vanhempi.

Pia Sundell on Barnavårdsföreningenin (Lastensuojeluliitto) toiminnanjohtaja ja työskentelee lasten oikeuksien puolustamiseksi yhteiskunnassa. Hän sanoo, ettei ole yllättynyt väkivallan lisääntymisestä.

Mainos:

Onnistuimme vähentämään lapsiin kohdistuvaa kuritusväkivaltaa Suomessa, mutta viime vuosina suunta on kääntynyt. Nyt näemme sen käytännössä, ja se on vakavaa, Sundell kertoo Ylelle.

Sundell kritisoi lapsiperheiden tukiin vuosina 2024 ja 2025 tehtyjä leikkauksia. Laskelmien mukaan leikkaukset ovat lisänneet pienituloisten perheiden määrää ja siten taloudellista painetta kodeissa.

Kun epätoivo lisääntyy, myös kotiväkivalta lisääntyy, Sundell sanoo.

Ministeri torjuu yhteyden leikkauksiin

Sosiaali- ja turvaministeri Karoliina Partanen (kok.) sanoo, että nousevat luvut voivat osittain johtua siitä, että yhä useammat tapaukset tulevat viranomaisten tietoon. Samalla hän torjuu ajatuksen, että hallituksen lapsiperheiden tukiin tekemät leikkaukset olisivat ensisijainen selitys.

Partasen mukaan ei voida sanoa, että pelkkä taloudellinen stressi johtaisi väkivaltaiseen käytökseen. Sen sijaan hän viittaa hallituksen pitkän aikavälin politiikkaan talouskasvun ja perheiden taloudellisen turvan parantamiseksi.

Kun talous kasvaa, voimme parantaa perheiden taloudellista turvaa, Partanen sanoo.

Uusi junayhteys Suomen ja Ruotsin välillä

Julkaistu 10.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Uusi junayhteys Oulun ja Ruotsin Haaparannan välillä on avattu. Matka kestää tunnin ja 40 minuuttia, palauttaen matkustajajunaliikenteen rajan yli useiden vuosikymmenten tauon jälkeen.

Ensimmäinen juna lähti Oulusta maanantaina hieman kello viiden jälkeen ja saapui Haaparannalle noin kello seitsemän Suomen aikaa. Juna oli hieman yli 15 minuuttia myöhässä ratatöiden vuoksi, raportoi Svenska Yle.

Juna pysähtyy Kemissä ja Torniossa. Yhteys linkittää Suomen rataverkon Ruotsin puoleiseen Tornionlaaksoon ja mahdollistaa matkan jatkamisen Haaparannalta eteenpäin Ruotsin rataverkkoa pitkin.

Ensimmäinen matkustajaliikenne sitten vuoden 1988

Suomen ja Ruotsin välillä on aiemmin liikennöinyt kiskobusseja, mutta vastaavaa matkustajaliikennettä ei ole ollut sitten vuoden 1988.

Mainos:

Olemme odottaneet junayhteyttä siitä lähtien, sanoo Tornion kaupunginjohtaja Jukka Kujala.

Pohjoismaiden kansalaisiin ei normaalisti kohdistu passintarkastuksia Suomen ja Ruotsin välillä. Tulli, poliisi ja Rajavartiolaitos muistuttavat kuitenkin matkustajia siitä, että heidän on aina pystyttävä todistamaan henkilöllisyytensä.

Haaparannalta matkustajat voivat jatkaa junalla Ruotsin sisällä ja edelleen muualle Eurooppaan. VR:n mukaan jatkoyhteydet Haaparannalta ovat vielä rajalliset, mutta aikataulujen odotetaan paranevan ensi vuonna vastaamaan paremmin Suomesta saapuvia junia.