Mainos:

Saksalaisnuoret kantavat huolta liikekannallepanosta

Julkaistu tänään 13:35 – Kirjoittaja Toimitus
Opiskelijat osoittavat mieltään asevelvollisuutta vastaan Saksan koululakossa 25. syyskuuta.

Vuoden alussa voimaan tulleen, kritisoidun saksalaislain myötä yhä useammat saksalaisnuoret ovat huolissaan sotilaallisesta liikekannallepanosta. Perjantaina opiskelijat marssivat ulos luokkahuoneista noin 100 kaupungissa vastustaakseen pakollisia kutsuntatarkastuksia.

Schulstreik gegen Wehrpflicht -verkosto eli koululakko asevelvollisuutta vastaan kutsui perjantain lakon koolle.

Järjestäjien mukaan valtakunnallisesti osallistui yli 45 000 ihmistä, kun taas poliisi laski 2 400 osallistujaa Berlin-Weddingissä, 700 Münchenissä ja 400 Nürnbergissä.

Poliisi arvioi osallistujamääräksi 200 Stuttgartissa ja 180 Frankfurtissa. Hampuriin raportoitiin kokoontuneen satoja opiskelijoita.

Mainos:

Opiskelijat vaativat pakollisten lääkärintarkastusten lopettamista ja lain kumoamista.

Liittopäivät hyväksyi lain 5. joulukuuta 2025 äänin 323–272, ja se astui voimaan 1. tammikuuta. Hallituspuolueet CDU/CSU ja SPD ajoivat sen läpi, kun taas AfD, Vihreät ja Die Linke äänestivät sitä vastaan.

Vuonna 2008 tai myöhemmin syntyneiden miesten on täytettävä kyselylomake halukkuudestaan palvella, ja sen jälkeen heidät kutsutaan kutsuntatarkastuksiin.

Vaatimus koskee myös niitä, jotka ilmoittavat, ettei heillä ole lainkaan kiinnostusta. Noin 1 000 tällaista nuorta miestä on käynyt tarkastuksissa heinäkuun jälkeen.

Perjantain mielenosoitukset saivat alkunsa muun muassa Kielissä ja Flensburgissa saaduista ilmoituksista ilmoittautua lääkärintarkastukseen.

— Meille kerrottiin, että tarkastukset tulisivat vuonna 2027, mutta ilmoitus oli jo postilaatikossa, sanoo 18-vuotias Golo Kirsch Kielistä.

Puolustusministeri Boris Pistorius ja liittokansleri Friedrich Merz kutsuvat uutta sotilaspalvelusta vapaaehtoiseksi. Merz on myös tehnyt selväksi, että hän haluaa rakentaa Euroopan vahvimman tavanomaisen armeijan.

Boris Pistorius jättää oven auki asevelvollisuudelle

Saksa on pitänyt yleisen asevelvollisuuden keskeytettynä vuodesta 2011 lähtien.

Hallitus haluaa laajentaa Bundeswehriä heinäkuun noin 186 700 sotilaasta 255 000–270 000 aktiivipalveluksessa olevaan henkilöön vuoteen 2035 mennessä, minkä lisäksi tavoitteena on noin 200 000 reserviläistä.

Hallitus lupaa vapaaehtoisille vähintään 2 600 euron kuukausittaista aloitushintaa ennen veroja.

Pakollinen palvelus vaatisi uuden äänestyksen liittopäivillä. Pistorius sanoi joulukuussa 2025, että jonkinlaista osittaista asevelvollisuutta olisi vaikea välttää, jos vapaaehtoisia ei ole riittävästi.

Lakkotiedottaja Bela Breitnerin mukaan kyselyvastaukset osoittavat, etteivät nuoret halua liittyä Bundeswehriin.

— Hallitus on tosissaan ottamassa asevelvollisuutta käyttöön askel askeleelta, hän sanoo.

Mainos:
Seuraa keskustelua
Ilmoita minulle
guest

Kun lähetät kommentin, käsittelemme nimimerkkiäsi, sähköpostiosoitettasi (ei julkaista), teknisiä tietoja ja kommentin sisältöä. Kommentti tarkastetaan automaattisesti ja tarvittaessa toimituksellisesti. Lue tietosuojaseloste ja kommentointiperiaatteet.

0 Kommentit
Vanhimmat
Uusimmat Äänestetyimmät

EU tekee vapaaehtoisista käytännesäännöistä DSA-mittapuun teknologiajäteille

Internetin sensuuri

Julkaistu 25.9.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Google, Meta, Microsoft ja TikTok ovat toimittaneet EU:lle uusia raportteja siitä, miten sisältöä merkitään ja sille annetaan vähemmän näkyvyyttä.

EU kutsuu disinformaatiota koskevia käytännesääntöjään vapaaehtoisiksi. Kuitenkin 1. heinäkuuta 2025 lähtien ne ovat toimineet mittapuuna arvioitaessa, noudattavatko niihin osallistuvat teknologiajätit digipalvelusäädöstä (DSA). Yhtiöiden omat raportit osoittavat, miten yhteistyö "faktantarkistajien" kanssa vaikuttaa siihen, mitä käyttäjät näkevät: Meta maksaa kumppaneilleen ja rajoittaa niiden postausten näkyvyyttä, jotka ne katsovat vääriksi.

Euroopan komissio ilmoitti 24. syyskuuta, että alustojen uusimmat raportit kattavat vuoden 2026 ensimmäisen puoliskon. Tämä on toinen raportointikierros sen jälkeen, kun käytännesäännöt saivat roolinsa osana DSA:ta. Osallistuvien erittäin suurten alustojen ja hakukoneiden osalta osallistumista tarkastellaan myös vuotuisessa riippumattomassa auditoinnissa.

Meta ja TikTok viittaavat käytännesääntöjen sitoumukseen tehdä yhteistyötä "EU:n faktantarkistusyhteisön" kanssa. Euroopan komissio ei arvioi jokaista postausta itse. Silti "faktantarkistajien" arviot vaikuttavat sisällön näkyvyyteen Metan alustoilla, samalla kun käytännesäännöt toimivat mittapuuna, kun arvioidaan osallistuvien erittäin suurten alustojen DSA-vaatimustenmukaisuutta.

Meta maksaa faktantarkistajille ja rajoittaa näkyvyyttä

Meta kertoo merkitsevänsä faktantarkistetun sisällön, varmistavansa, että harvempi ihminen näkee sen, ja ryhtyvänsä toimiin niitä vastaan, jotka jakavat tällaista sisältöä toistuvasti. Vääriksi tai muunnelluiksi katsottujen postausten näkyvyyttä rajoitetaan voimakkaasti. Myös osittain epätodet postaukset saavat vähemmän näkyvyyttä, joskin vähemmässä määrin. Faktantarkistettua sisältöä ei suositella käyttäjille, ja toistuvat rikkojat poistetaan suosituksista.

Mainos:

Metan eurooppalaisilla kumppaneilla on oltava voimassa oleva EFCSN- tai IFCN-akkreditointi. Yhtiö maksaa heille sopimusten perusteella, jotka on sidottu mitattaviin tuloksiin. TikTok kertoo, että sillä on 13 IFCN-akkreditoitua kumppania EU:ssa, Euroopan talousalueella ja muualla Euroopassa.

Facebookin maakohtainen taulukko listaa kuuden kuukauden ajalta 28 840 106 näyttökertaa sisällölle, joka oli esillä ja jolle tehtiin faktantarkistus 31 listatussa maassa. Ruotsin osalta se listaa 334 630 tällaista näyttökertaa ja 27 202 artikkelia "faktantarkistajilta". Ranskassa näyttökertoja oli 2 052 817 ja Saksassa 1 768 156. Näyttökertojen määrät eivät tarkoita poistettujen tai uniikkien postausten määrää.

TikTok raportoi poistetut videot

TikTok raportoi kaksi erillistä poistoluokkaa. Kansalaisintegriteettiä ja vaalien rehellisyyttä koskevien sääntöjensä nojalla se poisti 157 videota Tanskassa, 257 Portugalissa, 38 Sloveniassa, 229 Bulgariassa, 194 Unkarissa, 83 Kyproksella ja 22 Maltalla.

Yhtiön laajemman harhaanjohtavan tiedon politiikan nojalla se poisti 15 725 videota Tanskassa, 11 667 Portugalissa, 1 273 Sloveniassa, 42 197 Bulgariassa, 16 159 Unkarissa, 3 222 Kyproksella ja 501 Maltalla. Nämä luvut kuvaavat poistoja, eivät Facebookin raportoimia näyttökertoja.

Komissio aloittaa nyt keskustelut käytännesäännöistä osallistuvien suuralustojen kanssa. Brysselin ei tarvitse päättää jokaisen yksittäisen postauksen kohtalosta vaikuttaakseen siihen, mitä käyttäjien syötteissä näkyy: Meta itse kuvailee, kuinka palkatut "faktantarkistajat" arvioivat sisältöä, jolle yhtiö antaa sen jälkeen vähemmän näkyvyyttä. Ja 1. heinäkuuta 2025 lähtien käytännesäännöt, jotka alustat allekirjoittivat vapaaehtoisesti, ovat olleet mittapuuna, kun EU arvioi, noudattavatko ne digipalvelusäädöstä (DSA).

Zelenskyin entiseltä lehdistösihteeriltä evättiin pääsy Euroopan parlamenttiin

Ukrainan sota

Julkaistu 16.9.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Iuliia Mendel tiedotustilaisuudessa presidentin toimiston ulkopuolella Kiovassa 3. kesäkuuta 2019, päivänä jolloin hän aloitti tehtävässään Volodymyr Zelenskyyn tiedottajana.

Iuliia Mendel, Volodymyr Zelenskyin entinen lehdistösihteeri, sanoo, että häneltä evättiin pääsy Euroopan parlamenttiin Strasbourgissa keskiviikkona – samana päivänä, jona hänen oli määrä puhua oheistapahtumassa diplomatiasta eskalaation sijaan Ukrainan sodassa. Hän pitää syynä Zelenskyin kolme päivää aiemmin allekirjoittamia henkilökohtaisia pakotteita.

Vaihtoehto Saksalle (AfD) -puolue oli ilmoittanut kello 18:ksi suunnitellusta oheistapahtumasta. Se keskittyi Mendelin puheeseen Ukrainan sodasta ja siitä, miten konflikti voitaisiin lopettaa. Kyseessä ei ollut virallinen täysistuntoasia.

Samana päivänä Euroopan komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen piti unionin tilaa käsittelevän puheensa täysistuntosalissa. Iltapäivällä jäsenet keskustelivat EU:n tuesta Ukrainalle.

Tuona iltapäivänä Mendel kirjoitti X-palvelussa, että häneltä oli evätty pääsy Euroopan parlamenttiin puhepäivänään ja että hän uskoi sen johtuvan Zelenskyin pakotteista. Euroopan parlamentti ei ole vahvistanut mitään syytä. Hän kirjoitti myös, että puhe pidetään joka tapauksessa; ei ole voitu vahvistaa, toteutuiko se.

Mainos:

Pakotteet asetettiin kolme päivää ennen puhetta

Zelenskyi allekirjoitti 13. syyskuuta asetuksen nro 901/2026 henkilökohtaisten pakotteiden asettamisesta. Presidentinkanslia nimeää Mendelin kymmenen venäläisen ja ukrainalaisen henkilön joukossa, jotka Kiovan mukaan levittävät disinformaatiota ja Venäjän propagandaa. Ukrainalaiset ja kansainväliset tiedotusvälineet raportoivat, että rajoitukset pysyvät voimassa kymmenen vuotta ja niihin kuuluvat varojen jäädyttäminen, pääoman maasta siirtämisen kielto ja valtiollisten kunnianosoitusten peruuttaminen. Hän on listan ainoa Ukrainan kansalainen.

Mendel toimi Zelenskyin lehdistösihteerinä vuosina 2019–2021 ja on sittemmin noussut yhdeksi tämän näkyvimmistä kriitikoista. Asetuksen allekirjoituspäivänä hän kirjoitti, että Ukrainan kansalaisiin kohdistuvat pakotteet ovat perustuslain vastaisia ja että Zelenskyi käyttää niitä ketä tahansa vastaan, joka puhuu rauhan puolesta.

Von der Leyen haluaa pitää alle 13-vuotiaat lapset poissa sosiaalisesta mediasta

Digitaalinen vapaus

Julkaistu 16.9.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Euroopan komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen lupasi 13 vuoden ikärajan sosiaaliselle medialle keskiviikon unionin tilaa käsittelevässä puheessaan.

Euroopan komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen teki keskiviikkoisessa unionin tilaa käsittelevässä puheessaan selväksi, että alle 13-vuotiaat lapset tulisi pitää poissa sosiaalisesta mediasta. EU Kids Act -säädös esitellään torstaina, ja se sisältää ikärajoja, iän varmistamista sekä vanhempien valvontatyökaluja.

— Ei sosiaalista mediaa alle 13-vuotiaille lapsille, von der Leyen sanoo.

13–15-vuotiaiden lasten osalta huoltajille annetaan mahdollisuus seurata tilejä. Käyttö rajoitetaan myös enintään yhteen tuntiin päivässä.

Ikärajojen valvomiseksi ehdotus edellyttää iänvarmistusteknologiaa. Hän torjui väitteet siitä, ettei Euroopan unionilla olisi tarpeeksi voimaa haastaa suuria teknologiayhtiöitä.

Mainos:

— Monet sanovat, ettei teknologiajättejä voida rajoittaa. Olen eri mieltä, von der Leyen toteaa.

Ensimmäisten oleskelulupien määrä EU:ssa kasvoi 10 prosentilla

Euroopan siirtolaiskriisi

Julkaistu 15.9.2026 – Kirjoittaja Toimitus
EU-maat myönsivät 3,9 miljoonaa ensimmäistä oleskelulupaa EU:n ulkopuolisille kansalaisille vuonna 2025, mikä on 10,1 % enemmän kuin vuonna 2024.

EU-maat myönsivät 3,9 miljoonaa ensimmäistä oleskelulupaa EU:n ulkopuolisten maiden kansalaisille vuonna 2025, mikä on 10,1 % enemmän kuin vuotta aiemmin. Työllisyys oli suurin yksittäinen syy – ja nopeimmin kasvava kategoria EU:n tilastoviranomaisen mukaan.

Lisäys oli 355 350 lupaa enemmän kuin vuonna 2024. Luvut viittaavat yksinomaan ensimmäisiin oleskelulupiin, eivät kaikkiin vuoden aikana myönnettyihin tai voimassa oleviin lupiin. EU-maiden myöntämä tilapäinen suojelu Venäjän Ukrainan-sotaa pakeneville ihmisille ei sisälly tilastoihin; siitä raportoidaan erikseen.

Työllisyyden perusteella myönnettiin 1,3 miljoonaa lupaa eli 33,6 %, ja perhesyiden perusteella 1,1 miljoonaa eli 28,1 %. Muut syyt, mukaan lukien kansainvälinen suojelu, kattoivat 0,9 miljoonaa eli 22,8 %, kun taas koulutus kattoi 0,6 miljoonaa eli 15,5 %.

Vuoteen 2024 verrattuna työllisyyteen liittyvät ensimmäiset luvat kasvoivat eniten, 16,1 %. Perhesyyt kasvoivat 14,1 % ja koulutus 9,0 %. Muiden syiden kategoria, mukaan lukien kansainvälinen suojelu, laski marginaalisesti 0,9 %.

Mainos:

Ukrainalaiset saivat eniten ensimmäisiä lupia

Ukrainan kansalaiset saivat eniten ensimmäisiä lupia, yhteensä 335 100. Heitä seurasivat Intian kansalaiset 227 600 luvalla ja Marokon kansalaiset 202 100 luvalla. Ukrainan sijoitusta listan kärjessä ei pidä sekoittaa EU:n erillisiin tilastoihin tilapäisestä suojelusta, joka ei sisälly tähän.

Lupakanta on eri mittari. Vuoden 2025 lopussa EU:n ulkopuolisten maiden kansalaisilla oli hallussaan 27,8 miljoonaa voimassa olevaa oleskelulupaa Eurostatin katsauksen mukaan. Perheenyhdistäminen oli yleisin syy 32,4 prosentilla.

Kokonaiskannan sijoitus eroaa myös vuoden aikana myönnettyjen lupien sijoituksesta. Marokon kansalaisilla oli 2,2 miljoonaa voimassa olevaa lupaa, Turkin kansalaisilla 2,0 miljoonaa ja Ukrainan kansalaisilla 1,7 miljoonaa.