Tucker Carlson: ”Israelin tavoitteena on aina ollut Euroopan tuhoaminen”

Julkaistu 5.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Tucker Carlson väittää, että Lähi-idän sotien jättämä kaaos ei ole epäonnistuminen, vaan strateginen lopputulos, joka heikentää Israelin alueellisia kilpailijoita – vahingoittaen samalla Eurooppaa siirtolaisuuden, energiakriisien ja poliittisen pirstaloitumisen kautta. Lausunto on peräisin hänen laajasta maaliskuisesta monologistaan Iranin sodasta, mutta se on saanut uutta huomiota konfliktin kärjistyessä uudelleen.

X-palvelussa nyt kiertävällä videoklipillä amerikkalainen mediapersoona sanoo, ettei Israelin tavoitteena Iranissa ole ydinohjelman lopettaminen eikä järjestelmällinen vallanvaihto. Sen sijaan Carlson väittää, että tavoitteena on pitkittynyt kaaostila, jossa jokainen potentiaalinen kilpailija on sisäisten ja etnisten konfliktien kourissa.

Video ei ole uusi tallenne. Se on peräisin yli 100-minuuttisesta monologista ”Tucker Carlson Responds to Israel’s War on Iran”, joka julkaistiin Carlsonin virallisella kanavalla 2. maaliskuuta 2026, kaksi päivää sen jälkeen, kun Yhdysvallat ja Israel aloittivat sodan Irania vastaan. Nordic Times on aiemmin käsitellyt ohjelman laajempaa teesiä siitä, että sotaa ajavat pikemminkin Israelin kuin Yhdysvaltojen edut.

Läpi ohjelman Carlson käsittelee neljää kysymystä: miksi sota alkoi, mikä on sen tarkoitus, mihin se johtaa ja miten Yhdysvaltojen tulisi vastata. Hänen lausuntonsa Euroopasta tulee toisessa osiossa, jossa hän pyrkii tunnistamaan sen, mitä hän pitää Israelin strategisena tavoitteena. Tämän jälkeen hän omistaa suurimman osan ohjelmasta sodan seurauksille Iranille, Persianlahden valtioille, energiamarkkinoille ja Yhdysvaltojen asemalle.

Carlsonin keskeinen teesi on, että sota tulisi ymmärtää pyrkimyksenä vakiinnuttaa Israelin dominanssi alueella, ei rajoitettuna iskuna Iranin ydinohjelmaan. Hän lopettaa kehottamalla Yhdysvaltoja julistautumaan voittajaksi, jättämään sodan ja ilmoittamaan Israelin hallitukselle, ettei se hallitse Amerikan ulkopolitiikkaa.

”Todellinen tavoite on kaaos”

Carlson luettelee Syyrian, Libyan, Irakin ja Somalian esimerkkeinä valtioista, jotka on jätetty jakautuneiksi ja heikentyneiksi sodan tai ulkomaisen intervention jälkeen.

Todellinen tavoite on kaaos, toimintahäiriö ja avoin haava, joka kestää sukupolvia. Todellinen tavoite on tuho itsessään, hän sanoo.

Hänen argumenttinsa on, että sisällissodassa itsensä uuvuttava maa ei voi vastustaa naapurivallan sotilaallisia tai alueellisia pyrkimyksiä.

Mikä tahansa potentiaalinen kilpailija vallallesi on niin uppoutunut oman maansa heimojen välisiin ja etnisiin konflikteihin, ettei sillä ole kykyä vastustaa alueellista laajentumistasi, Carlson sanoo.

Donald Trump and Benjamin Netanyahu at the White House.
Donald Trump ja Benjamin Netanjahu Valkoisessa talossa helmikuussa 2025. Kuva: Dan Scavino/White House/Public domain.

Tästä hän vetää johtopäätöksensä Euroopasta. Valtioita tuhoavat sodat ajavat suuria väestöliikkeitä pohjoiseen, kun taas Euroopan energiahuolto ja talous altistuvat uusille sokeille.

Siirtolaiskriisit Euroopassa tuhoavat Eurooppaa entisestään. Se on aina ollut Israelin tavoite: tuhota Eurooppa, Carlson sanoo.

Pysyi väitteensä takana Bloombergin tentissä

Väite ei ollut kertaluonteinen huomautus, josta Carlson olisi myöhemmin sanoutunut irti. Bloombergin 17. heinäkuuta julkaisemassa haastattelussa Mishal Husain palasi lausuntoon ja kysyi, tarkoittiko hän todella, että Israelin tavoitteena oli Euroopan tuhoaminen.

Netanjahu tarkoittaa sitä. Hän on sanonut sen, Carlson vastasi.

Kun Husain kysyi, missä Israelin pääministeri oli sanonut sellaista, Carlson viittasi ”Roomaan” ja tulkitsi sen viittaukseksi kristilliseen Eurooppaan. Hän näyttää viitanneen marraskuussa 2025 julkaistuun lausuntoon, jossa Benjamin Netanjahu sanoo lukevansa historioitsija Barry Straussin kirjaa Jews vs. Rome. Kysyttäessä miksi hän valitsi sen, Netanjahu vastaa: ”Hävisimme sen kerran, luulen, että meidän on voitettava seuraava.”

Netanjahu ei suoraan sano, että nyky-Eurooppa olisi vihollinen. Carlson kuitenkin tulkitsee huomautuksen nykyaikaiseksi poliittiseksi signaaliksi ja kysyy, miksi sota Roomaa vastaan vuonna 70 jKr. olisi muuten merkityksellinen nykyiselle valtionpäämiehelle.

Argumentin takana olevat strategia-asiakirjat

Carlsonin kauaskantoinen johtopäätös Euroopasta ei esiinny missään julkisessa Israelin doktriinissa. On kuitenkin olemassa dokumentoituja esimerkkejä strategioista, joissa pirstoutuneita tai vakavasti heikentyneitä naapurivaltioita on pidetty Israelille edullisina.

Tunnetuin esimerkki on strategiapaperi A Clean Break vuodelta 1996, jonka ryhmä amerikkalaisia neokonservatiiveja kirjoitti tulevalle Netanjahun hallitukselle. Siinä Saddam Husseinin poistamista kuvattiin tärkeäksi Israelin strategiseksi tavoitteeksi, kun taas Syyriaa oli tarkoitus heikentää ja painostaa alueellisten liittoutumien ja sijaissotijoiden kautta.

Savua Teheranin yllä Israelin iskujen jälkeen Iranin ja Israelin välisen sodan aikana.
Savua nousee Teheranin yllä Israelin iskujen jälkeen kesäkuussa 2025. Kuva: Mohammadjavad Alikhani/Mehr News Agency/CC BY 4.0.

Tällä lähestymistavalla on myös nykyajan rinnakkaisilmiöitä. Reuters raportoi helmikuussa 2025, että Israel yritti suostutella Yhdysvaltoja pitämään Syyrian ”heikkona ja hajautettuna”. Kyiv Independent uutisoi Reutersin selonteosta. Lähteiden mukaan strategian tarkoituksena oli vastustaa Turkin kasvavaa vaikutusvaltaa Bashar al-Assadin lankeamisen jälkeen.

Israelin sekaantuminen Syyrian tilanteeseen ei rajoittunut diplomaattiseen painostukseen. Israelin entinen armeijan komentaja Gadi Eisenkot vahvisti vuonna 2019, että Israel oli toimittanut aseita Syyrian kapinallisryhmille. Myönnytys antoi tukea aiemmille raporteille salaisesta ohjelmasta, joka tarjosi rahaa, aseita ja tarvikkeita ryhmille Etelä-Syyriassa.

Netanjahu itse argumentoi saman lähestymistavan puolesta Yhdysvaltain kongressille vuonna 2002. Virallisen pöytäkirjan mukaan hän sanoi, että Saddam Hussein oli kiistatta poistettava. Hän ennusti, että vallanvaihdolla olisi ”valtavia positiivisia jälkivaikutuksia” koko alueella.

Lopputulos oli toinen. Irakin sotaa seurasi valtion romahdus, uskonnollisten ryhmien välinen väkivalta ja suuret pakolaisvirrat. Syyrian ja Libyan sodat voimistivat sitten painetta Eurooppaa kohtaan. Vuonna 2015 yli miljoona pakolaista ja siirtolaista saapui Eurooppaan ja lähes 4 000 ihmistä kuoli matkalla, kuten UNHCR raportoi. Suurimmat ryhmät tulivat Syyriasta, Afganistanista ja Irakista – kolmesta maasta, joita leimasivat sota, ulkomaiset interventiot ja valtion romahdus.

Carlsonin kuvaama ketju – sota, valtion romahdus ja siirtolaisuus kohti Eurooppaa – on siis dokumentoitu. Hänen kauaskantoisempi johtopäätöksensä siitä, että Euroopan heikentäminen itsessään on perimmäinen tavoite, on hänen oma geopoliittinen tulkintansa. Samaan aikaan EU on edelleen Israelin suurin kauppakumppani ja sen osuus Israelin tavarakaupasta oli 31,7 prosenttia vuonna 2025 Euroopan komission mukaan.

Sota, joka on levinnyt

Carlsonin varoitus on saanut uutta merkitystä monologin jälkeisen kehityksen myötä. Yhdysvaltojen ja Israelin 28. helmikuuta aloittama sota on viiden kuukauden aikana vetänyt mukaansa Iranin, Libanonin, Irakin ja useita Persianlahden valtioita. Kuten Associated Press raportoi, taisteluihin on kuulunut iskuja merenkulkua vastaan ja häiriöitä Hormuzinsalmessa, millä on vaikutuksia energian ja hyödykkeiden hintoihin kauas alueen ulkopuolelle.

Hyväksyipä Carlsonin johtopäätöksen tarkoituksesta tai ei, hänen argumenttinsa osoittaa toistuvaan malliin: kun valtioita Lähi-idässä tuhotaan, kustannukset eivät jää sinne. Ne siirtyvät pakolaisvirtojen, energiapulan, inflaation ja poliittisten konfliktien kautta – ja Eurooppa on toistuvasti kantanut niistä suuren osan.

Seuraa keskustelua
Ilmoita minulle
guest

Kun lähetät kommentin, käsittelemme nimimerkkiäsi, sähköpostiosoitettasi (ei julkaista), teknisiä tietoja ja kommentin sisältöä. Kommentti tarkastetaan automaattisesti ja tarvittaessa toimituksellisesti. Lue tietosuojaseloste ja kommentointiperiaatteet.

0 Kommentit
Vanhimmat
Uusimmat Äänestetyimmät

Tanska puuttuu tekoälyhuijauksiin

Julkaistu eilen 08:33 – Kirjoittaja Toimitus

Tanskan hallitus haluaa lukioiden valvovan opiskelijoiden näyttöjä kirjallisten kokeiden aikana ja teettävän enemmän tehtäviä koulun tiloissa. Toimenpiteillä pyritään hillitsemään tekoälyhuijauksia ja antamaan opettajille luotettavampi pohja arvioinnille.

Tanskan lapsi- ja opetusministeri Magnus Heunicke esitteli 6. elokuuta toimenpidepaketin sitä vastaan, mitä hallitus kuvailee tekoälyn luvattomaksi käytöksi toisen asteen koulutuksessa. Paketti sisältää ohjelmistoja, jotka on suunniteltu valvomaan opiskelijoiden tietokoneiden toimintaa kirjallisten kokeiden aikana, sekä verkkosuodattimia.

Lukioita kehotetaan myös teettämään opiskelijoilla enemmän tehtäviä valvotuissa olosuhteissa. Higher Preparatory Examination -ohjelman (hf) opiskelijoille suuri kirjallinen tehtävä, joka tunnetaan nimellä SSO, on jatkossa myös puolustettava suullisesti. Noin 9 000 opiskelijaa suorittaa kyseisen tehtävän vuosittain.

Valitettavasti meillä on ongelma tekoälyhuijausten kanssa lukioissa. Toimenpiteitä tarvitaan nyt, Heunicke sanoi Tanskan ministeriön mukaan.

Ei kansallista vaatimusta

Toistaiseksi näytön valvonta on suositus eikä sitova kansallinen vaatimus. Opettajien ammattiliitto GL ja Danske Gymnasier -järjestö suhtautuvat aloitteisiin myönteisesti ja uskovat ammattilehti Gymnasieskolenin mukaan, että yhteisestä standardista tulisi lopulta tulla pakollinen. Muutoin opiskelijat riskivät tulla arvioiduiksi eri ehdoilla riippuen siitä, mitä koulua he käyvät.

Järjestöt peräänkuuluttavat myös resursseja, mikäli suullisten puolustusten lisääminen vaatii enemmän opettajien ja ulkopuolisten tarkastajien työtunteja. GL on myös ehdottanut, että opiskelijat ilmoittaisivat, onko tekoälyä käytetty ja miten sitä on hyödynnetty suurissa tehtävissä, sen sijaan että oletettaisiin teknologian pysyvän kokonaan ulkopuolella.

Asia on ajankohtainen myös Ruotsissa. Ruotsin opetushallitus (Skolverket) kertoo, että jotkut opettajat ovat jo mukauttaneet opetustaan ja arviointiaan tekoälyn vuoksi.

Tekoälyn heijastelematon käyttö koulutuksessa voi vaikuttaa haitallisesti sekä opiskelijoiden oppimiseen että heidän kykyynsä arvioida tekoälyn tuottaman materiaalin laatua. Siksi on tärkeää seurata, miten opiskelijoiden tekoälyn käyttö vaikuttaa heidän pitkäaikaiseen oppimiseensa ja varmistaa, että heillä on oikeat taidot, Ruotsin opetushallituksen opetusneuvos Niklas Leide sanoi toukokuussa.

Puola ja Yhdysvallat neuvottelevat pysyvistä sotilastukikohdista

Julkaistu 6.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Puola ja Yhdysvallat neuvottelevat pysyvien yhdysvaltalaisten sotilastukikohtien perustamisesta Puolaan, Puolan apulaispuolustusministeri Pawel Zalewski kertoi valtiolliselle TVP-yleisradioyhtiölle keskiviikkona.

Neuvottelujen esivaihe on jo saatu päätökseen Zalewskin mukaan, joka totesi poliittisen tahdon tulleen ilmaistuksi jo kauan sitten.

Olemme jo saattaneet prosessin esivaiheen päätökseen, puhumattakaan poliittisesta tahdosta, joka ilmaistiin jo kauan sitten, hän sanoi.

Hän lisäsi, että Yhdysvallat on muodostanut ryhmän neuvotteluja varten.

Yhdysvallat tarkastelee läsnäoloaan Euroopassa

Neuvottelut käydään sen jälkeen, kun Yhdysvallat käynnisti viime viikolla virallisen arvion sotilaallisesta läsnäolostaan Euroopassa.

Arvion tarkoituksena on painostaa Eurooppaa ottamaan ”ensisijainen vastuu tavanomaisesta puolustuksestaan”.

Yhdysvaltalaisen Council on Foreign Relations -ajatushautomon kokoamien tietojen mukaan kymmeniä tuhansia Yhdysvaltain sotilaita on sijoitettuna Saksaan, Puolaan, Italiaan ja muihin Euroopan maihin.

Neljää 15-vuotiasta vastaan nostettu syytteet SiS-laitoksen mellakan jälkeen

Julkaistu 6.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Neljää 15-vuotiasta vastaan on nostettu syytteet väkivaltaisen mellakan jälkeen, joka tapahtui Ruotsin valtion laitoshoidosta vastaavan viraston (Statens institutionsstyrelse, SiS) yksikössä Hässleholmin kunnassa syksyllä 2025. Henkilökunta joutui hakeutumaan turvaan, kun nuoret tutkinnan mukaan pirstaloivat osaston ja uhkailivat työntekijöitä.

Välikohtaus tapahtui myöhään illalla 26. marraskuuta 2025.

Esitutkinnan mukaan, josta ruotsalaislehti Expressen uutisoi, levottomuudet alkoivat, kun yksi pojista suuttui siitä, ettei hän saanut oleskella tietyssä huoneessa laitoksessa.

Kolmen nuoren väitetään tämän jälkeen kommunikoineen keskenään viemäriputkien kautta ja sopineen ”kaaoksen aloittamisesta”. 15-vuotiaat irrottivat pöydistä metallijalat ja alkoivat hakata rikki huonekaluja, ovia, valvontakameroita, televisioita ja vahvistettua lasia.

Henkilökunta hakeutui turvaan rakennuksen ulkopuolelle ja hälytti poliisin. Kun partio saapui paikalle, sisältä kuului kovia pamahduksia, ja poliisit menivät sisään kilpien kanssa suojautuakseen heitetyiltä esineiltä ja iskuilta.

Eräs työntekijä kertoi kuulusteluissa, että häntä oli puskettu päällä ja hänen päälleen oli syljetty.

Syytteet törkeästä vahingonteosta

Neljää poikaa vastaan on nyt nostettu syytteet törkeästä vahingonteosta. Yhtä heistä syytetään myös virkamiehen vastustamisesta, virkamiehen pahoinpitelystä ja virkamieheen kohdistuneesta väkivallasta.

Expressenin mukaan saman pojan väitetään uhkailleen poliiseja sanomalla, että hän lähettäisi Foxtrot- ja Dalen-rikosverkostot heidän peräänsä.

Syyttäjä vaatii yli 90 000 kruunun korvauksia vahingoista. Tuhoutunut osasto jouduttiin pitämään suljettuna kaksi viikkoa. Aluksi epäiltynä oli viisi nuorta, mutta syyte nostettiin neljää 15-vuotiasta vastaan.

SiS ylläpitää erityisiä nuorisokoteja nuorille, jotka on määrätty pakkohoitoon tai tuomittu suljettuun nuorisohuoltoon.

Se, että henkilökunta joutui poistumaan osastolta ja poliisi saapui paikalle suojavarusteissa, nostaa suljettujen laitosten turvallisuustilanteen keskiöön.

Yli 1 000 saksalaista oikeusalan ammattilaista vaatii AfD:n kieltämistä

Julkaistu 6.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Yli 1 000 saksalaista oikeusalan ammattilaista on liittynyt vetoomukseen, jolla vaaditaan menettelyn aloittamista Vaihtoehto Saksalle (AfD) -puolueen kieltämiseksi. Saksan perustuslakituomioistuin – ei hallitus tai parlamentti – päättää viime kädessä siitä, voidaanko puolue kieltää.

Avoimen kirjeen järjesti tasavaltalainen lakimiesliitto (Republikanischer Anwältinnen- und Anwälteverein, RAV).

Järjestö ilmoitti 3. elokuuta, että 1 051 henkilöä oli allekirjoittanut vetoomuksen, mukaan lukien asianajajia, tuomareita, syyttäjiä ja muita oikeusalan ammattilaisia. Vetoomus on osoitettu liittohallitukselle ja liittopäiville (Bundestag).

Allekirjoittajat haluavat, että Saksan perustuslakituomioistuin harkitsee AfD:n kieltämistä, ja he viittaavat kansalaisoikeusjärjestön (Gesellschaft für Freiheitsrechte, GFF) oikeudelliseen lausuntoon.

Lausunnossa todetaan, että kieltämismenettelyllä olisi todennäköisesti mahdollisuuksia menestyä.

Vaihtoehto Saksalle saa kannatusta useissa saksalaisissa mielipidemittauksissa.
Vaihtoehto Saksalle saa kannatusta useissa saksalaisissa mielipidemittauksissa (arkistokuva). Montaasi. Kuva: Tino Chrupalla/Facebook.

Korkea kynnys puolueen kieltämiselle

Lausunto ei kuitenkaan ole tuomioistuimen ratkaisu. RAV ei voi itse hakea kieltoa.

Perustuslakituomioistuimen sääntöjen mukaan vain liittopäivät, liittoneuvosto tai liittohallitus voivat hakea valtakunnallisen poliittisen puolueen kieltämistä.

Tuomioistuin asettaa korkean kynnyksen puolueen kieltämiselle. Pelkät perustuslain vastaiset ajatukset eivät riitä; puolueen on muun muassa pyrittävä aktiivisesti ja hyökkäävästi poistamaan vapaa demokraattinen perusjärjestys.

Lisäksi on oltava konkreettisia viitteitä siitä, että puolue voisi saavuttaa tällaiset tavoitteet. Mitään virallista kieltämismenettelyä AfD:tä vastaan ei ole vielä aloitettu.

Vetoomus onkin tällä hetkellä kehotus niille toimielimille, joilla on oikeus hakea oikeudellista uudelleentarkastelua.