https://nykysuomi.com/kuolleeksi-luullun-koralliriutan-havaittiin-kuhisevan-elamaa/

Ulkomaat

Kuolleeksi luullun koralliriutan havaittiin kuhisevan elämää

Julkaistu 5.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Yli puolen vuosisadan ajan Beninin edustalla Länsi-Afrikassa sijaitsevaa koralliesiintymää pidettiin kuolleena. Nyt vedenalaiset kamerat ovat paljastaneet jotain aivan muuta.

1960-luvulla tutkijat kartoittivat merenpohjaa Beninin ja Togon edustalla etsiessään lupaavia kalastusalueita. Tutkimusten aikana he tallensivat korallivallin 52–56 metrin syvyydessä, mutta olettivat sen olevan kuollut.

Kysymys korallivallin tilasta jäi vaille vastausta yli 60 vuodeksi. Kun kansainvälinen tutkimusryhmä käynnisti uuden projektin vuonna 2025, sen tavoitteena oli selvittää, esiintyykö Beninin mannerjalustalla eläviä mesofoottisia koralliyhteisöjä, ja luoda ensisijainen kuva elinympäristöstä.

Uutta tutkimusta johti Coffi Gérard Franck Zinzindohoué Beninin kalastus- ja valtameritutkimuslaitoksesta (IRHOB) Cotonousta. Ryhmään kuului myös tutkijoita saksalaisesta Alfred Wegener -instituutista, GEOMAR Helmholtz-keskuksesta, Porton yliopistosta ja National Geographic Societystä.

Mainos:

— Kenttätutkimus ei ollut helppo. Se oli sekoitus pitkiä päiviä merellä, teknisiä ongelmia ja suurta epävarmuutta. Sitten näimme kaikuluotaimessa rakenteita, jotka vaikuttivat riutan tunnusmerkeiltä, mikä antoi meille toivoa siitä, että olimme lähellä, Zinzindohoué kertoo.

Tutkimusryhmä palasi alueelle sivukeilakaikuluotaimen ja vedenalaisten kameroiden kanssa. Tulokset, jotka julkaistiin Frontiers in Marine Science -lehdessä, osoittavat eläviä koralliyhteisöjä kallioisella merenpohjalla noin 54 metrin syvyydessä.

Tutkijat kartoittivat rajoitetun osan alueesta vuoden 2025 aikana. Kaikuluotainmittaukset kattoivat noin seitsemän kilometriä idästä länteen ja osoittivat kaksi vyöhykettä, joissa oli kovempia pohjarakenteita. Valituista kohdista otetut kamerakuvat dokumentoivat elinympäristön koralleja ja kaloja.

— Seuraavaksi tutkimme rakenteita vedenalaisella dronella ja Deep Sea Camera -järjestelmällä. Se oli meille suuri hetki, sillä yhtäkkiä saatoimme todella nähdä merenpohjan. Muistan yhä nuo ensimmäiset kuvat. Se oli sekoitus innostusta ja epäuskoa, sillä kaiken tämän ajan, jonka olimme tätä riuttaa miettineet, edessämme oli vihdoin jotain todellista, sanoo Zinzindohoué.

Monia kysymyksiä on yhä avoinna

Elinympäristö ei ole tyypillinen, yhtenäinen koralliriutta. Sen sijaan tutkijat kuvailevat sitä mesofoottiseksi korallipuutarhaksi: laikuttaisiksi yhteisöiksi, jotka koostuvat pääasiassa pehmytkoralleista vähävaloisessa merenpohjassa.

Kuvissa näkyy koralleja ja kahdeksan kalalajia, mutta fyysisiä näytteitä ei ole vielä kerätty. Siksi ei ole mahdollista vahvistaa, olivatko korallit elossa jo 1960-luvulla vai onko elinympäristö toipunut sen jälkeen.

Löytö on ensimmäinen visuaalinen vahvistus elävästä mesofoottisesta koralliyhteisöstä Guineanlahden mannerjalustalla. Tutkijat haluavat nyt selvittää, jatkuuko vanha korallivalli pidemmälle rannikkoa pitkin ja odottavatko muut unohdetut elinympäristöt löytämistään.

— Minulle jännittävin osa on riutan historian ymmärtäminen ja se, mitä se voi kertoa meille tämän alueen valtameren muuttumisesta ajan myötä. Tuntuu siltä, että olemme vasta alkaneet lukea arkistoa, joka on ollut siellä hyvin pitkään, sanoo Zinzindohoué.

Toimitus
toimitus@nykysuomi.com

Seuraa keskustelua

Nimimerkki*

Sähköposti (pakollinen, ei julkaista)*

Kun lähetät kommentin, käsittelemme nimimerkkiäsi, sähköpostiosoitettasi (ei julkaista), teknisiä tietoja ja kommentin sisältöä. Kommentti tarkastetaan automaattisesti ja tarvittaessa toimituksellisesti. Lue tietosuojaseloste ja kommentointiperiaatteet.

Nimimerkki*

Sähköposti (pakollinen, ei julkaista)*

Kun lähetät kommentin, käsittelemme nimimerkkiäsi, sähköpostiosoitettasi (ei julkaista), teknisiä tietoja ja kommentin sisältöä. Kommentti tarkastetaan automaattisesti ja tarvittaessa toimituksellisesti. Lue tietosuojaseloste ja kommentointiperiaatteet.

0 Kommentit

Vanhimmat

Uusimmat Äänestetyimmät

https://nykysuomi.com/pentagon-nostaa-usan-tappiolukuja-iranin-sodassa-776-kuollutta-tai-haavoittunutta/

Ulkomaat

Pentagon nostaa USA:n tappiolukuja Iranin sodassa: 776 kuollutta tai haavoittunutta

Julkaistu tänään 16:19 – Kirjoittaja Toimitus

Virallinen Yhdysvaltain tappioluku sodassa Irania vastaan on noussut 18 kuolleeseen ja 758 haavoittuneeseen palvelukseen osallistuneeseen jäseneen. Uusimmassa päivityksessä lisättiin 60 loukkaantumista, mutta dokumentoidut puutteet ja viiveet herättävät kysymyksiä siitä, onko kirjanpito täydellinen.

Pentagonin tilasto kattaa nyt 776 kuollutta tai haavoittunutta siitä lähtien, kun Yhdysvallat aloitti sodan 28. helmikuuta, The Intercept raportoi. Näistä 345:n ilmoitettiin kuolleen tai loukkaantuneen 7. heinäkuuta jälkeen, jolloin toinen tulitauko romahti.

Nimetön Yhdysvaltain hallituksen lähde syytti Pentagonia loukkaantumislukujen osittaisesta tahallisesta salaamisesta Yhdysvaltain tukikohtiin tehtyjen Iranin iskujen jälkeen. Puolustusministeriö ei vastannut kysymyksiin siitä, milloin tai missä 60 vastikään lisättyä loukkaantumista tapahtuivat.

Luvut katosivat tietokannasta

Kirjanpito on muuttunut useita kertoja. Elokuun 19. päivänä CNN laski 18 kuollutta ja 757 haavoittunutta – yksi vähemmän kuin uusimmassa luvussa. Neljä kuolemantapausta ja kymmeniä loukkaantumisia oli aiemmin kadonnut tilapäisesti tietokannasta.

Mainos:

Pentagonin tiedottaja Sean Parnell kuvaili muutoksia teknisiksi häiriöiksi. Ministeriö on myös vedonnut turvallisuussyihin sille, ettei loukkaantumisista raportoida reaaliajassa, minkä lisäksi lääketieteelliset arvioinnit ja hallinnollinen tarkastelu voivat viivästyttää rekisteröintiä.

Tukea kuolleille ja haavoittuneille

Ilmavoimat on hakenut hautauspalveluita Robinsin lentotukikohtaan Georgiassa ja valmiustietoja Avianon lentotukikohtaan Italiassa. Maavoimat on myös hakenut hallinnollista tukea Fort Knoxista kuolemantapausten ja loukkaantumisten käsittelyyn, korvauksiin sekä vainajien kotiuttamiseen.

Asiakirjat ovat aitoja, mutta niistä ei käy ilmi, että nämä tarpeet olisivat syntyneet nimenomaan Iranin sodan vuoksi. Yhdysvaltain tappiot ovat vain osa inhimillisistä kustannuksista: Maailman terveysjärjestö WHO raportoi 3 375 kuollutta ja 33 806 loukkaantunutta Iranissa aikavälillä 28. helmikuuta – 6. huhtikuuta.

https://nykysuomi.com/satoja-kadoksissa-nepalin-maanvyorymien-jaljilta/

Ulkomaat

Satoja kadoksissa Nepalin maanvyörymien jäljiltä

Julkaistu tänään 15:26 – Kirjoittaja Toimitus

Ainakin 17 ihmisen kerrotaan kuolleen ja 384 matkailijan olevan kadoksissa vakavien tulvien ja maanvyörymien jälkeen Pohjois-Nepalin Tiibetin vastaisella rajalla.

Katastrofi iski keskiviikkoaamuna, kun Bhote Koshi -joki nousi nopeasti ja tulvavedet pyyhkivät Rasuwan ja Nuwakotin piirikuntien läpi. Koteja, teitä ja siltoja tuhoutui, ja myös Tiibetin rajalla sijaitseva Gyirong kärsi laajoja vaurioita.

Nepalin matkailuviranomaisen mukaan 384 matkailijaa on ilmoitettu kadonneeksi: heistä 291 on ulkomaan kansalaisia ja 93 nepalilaisia. Viranomainen korostaa, että luvut ovat alustavia ja niitä tarkistetaan parhaillaan matkayhtiöiltä ja paikallisilta viranomaisilta, BBC raportoi.

Reuters raportoi aiemmin yhdeksästä kuolonuhrista ja totesi uhrien määrän pelättävän nousevan. Pelastustöitä ovat vaikeuttaneet tuhoutuneet tiet ja katkenneet viestintäyhteydet, ja helikopterit eivät ole pystyneet laskeutumaan useisiin pahiten kärsineisiin paikkoihin.

Mainos:

Tarkkaa syytä ei ole vielä vahvistettu. Nepalin ulkoministeri on antanut alustavia tietoja, joiden mukaan maanjäristys on saattanut laukaista lumivyöryn ja siitä seuranneet tulvat. Viranomaiset ovat myös tutkineet, onko kyseessä jäätikköjärven ylivuoto. Etsintä- ja pelastusoperaatiot jatkuvat sekä Nepalissa että Tiibetissä.

https://nykysuomi.com/uudet-eu-saannot-siirtavat-pankkivaltaa-ja-maarittavat-mita-pankkeja-asukkaat-voivat-kayttaa/

Ulkomaat

Uudet EU-säännöt siirtävät pankkivaltaa – ja määrittävät, mitä pankkeja asukkaat voivat käyttää

Julkaistu tänään 12:37 – Kirjoittaja Toimitus

EU:n uusi pankkidirektiivi, CRD VI, antaa jäsenvaltioille vähemmän liikkumavaraa päättää itse siitä, miten unionin ulkopuoliset pankit saavat toimia niiden markkinoilla. Samaan aikaan eurooppalaista valvontakoneistoa laajennetaan yhteisten sääntöjen, raportoinnin ja EU-elinten suorittaman valvonnan kautta. Kyseessä ei ole täydellinen vallansiirto Brysseliin. Suunta on kuitenkin selvä: pankkivalvonta siirtyy askel askeleelta kansallisesta harkintavallasta kohti yhteistä eurooppalaista järjestelmää.

Tammikuun 11. päivästä 2027 alkaen EU-maiden on CRD VI -direktiivin mukaisesti vaadittava kolmansien maiden kattamilta pankeilta ja yrityksiltä valtuutetun sivuliikkeen perustamista, jos ne haluavat aloittaa tai jatkaa tiettyjen ydinputkien tarjoamista maassa. Näihin kuuluvat talletukset, luotonanto ja takaukset.

Direktiivi on muodollisesti osoitettu jäsenvaltioille. Sen sanamuoto on kuitenkin sitova: kansalliset viranomaiset eivät enää voi vapaasti päättää, saako kolmannen maan pankki myydä tällaisia palveluja suoraan rajojen yli. Niiden on sovellettava EU:n määräämää kynnystä paikalliselle sijoittautumiselle ja toimiluvallle.

Kansallisista viranomaisista tulee toimeenpanijoita

Kansallisen valvonnan ja kansallisen päätöksentekovallan välillä on tärkeä ero. Finanssivalvontaviranomaiset ja kansalliset keskuspankit hoitavat jatkossakin suuren osan päivittäisestä valvonnasta. Mutta CRD VI asettaa puitteet sille, mitä niiden on vaadittava EU:n ulkopuolisilta pankeilta, mitä poikkeuksia on olemassa ja miten rajat ylittävä toiminta on luokiteltava.

Mainos:

Artikla 21c edellyttää sivuliikettä ja toimilupaa kyseisessä jäsenvaltiossa. Poikkeuksia on olemassa silloin, kun asiakas aloittaa yhteydenoton pankkiin, pankkien välisissä ja konsernin sisäisissä liiketoimissa sekä tietyssä sijoitustoiminnassa. Kansallinen valvontaviranomainen ei kuitenkaan voi jättää noudattamatta pääsääntöä poliittisista tai kilpailullisista syistä. Siitä tulee sen sijaan paikallinen viranomainen, joka toimeenpanee yhteisesti päätettyä eurooppalaista markkinoillepääsyä koskevaa politiikkaa.

Tämä tarkoittaa, että maalla, joka haluaisi säilyttää avoimemman mallin esimerkiksi sveitsiläisille, brittiläisille tai yhdysvaltalaisille pankeille, jotka palvelevat paikallisia asiakkaita, on huomattavasti vähemmän liikkumavaraa. Pankin vaihtoehdot ovat käytännössä sivuliikkeen perustaminen, EU:ssa sijaitsevan tytäryhtiön käyttäminen tai vetäytyminen osasta markkinoita.

Kasvava eurooppalainen valvontarakenne

CRD VI on nähtävä laajemmassa kontekstissa. EU:n pankkiunioni on jo rakennettu integroidulle arkkitehtuurille, jossa Euroopan keskuspankki (EKP) ja kansalliset valvontaviranomaiset toimivat yhteisten sääntöjen alaisina. EU-neuvoston mukaan EKP valvoo kansallisten viranomaisten suorittamaa pienempien pankkien valvontaa ja valvoo suoraan merkittäviä pankkeja euroalueella.

EKP:n oma kuvaus on selvä: kansalliset viranomaiset tarkastavat pienemmät pankit suoraan EKP:n valvonnassa, kun taas merkittävät pankit ovat EKP:n suoran valvonnan alaisia. EKP:llä on myös yksinoikeus myöntää pankkitoimilupia maissa, jotka osallistuvat yhteiseen valvontamekanismiin.

Euroopan pankkiviranomaisen (EBA) tehtävänä on puolestaan kehittää ja turvata yhtenäinen sääntökirja. Heinäkuussa 2025 EBA raportoi, ettei se nähnyt syytä suositella muutoksia artiklaan 21c, vaikka viranomainen myönsi, että kolmansista maista tapahtuvan suoran palvelutarjonnan kiellon vaikutuksia on vaikea mitata.

Tämä paljastus ansaitsee tulla otetuksi vakavasti. EU on ottamassa käyttöön rakenteen, joka voi vaikuttaa kilpailuun, luoton saantiin ja kansainvälisten pankkipalvelujen valikoimaan, samalla kun sen oma pankkiviranomainen sanoo vaikutusten olevan vaikeasti kvantifioitavissa. Kun epävarmuus on huomattavaa, kohtuullinen jatkokysymys kuuluu, miksi markkinoillepääsyn kynnystä silti nostetaan unionin tasolla.

Lisää valvontaa, muttei täydellistä vallanottoa

Olisi väärin väittää, että jäsenvaltiot olisivat menettäneet kaiken hallinnan pankkeihinsa. Kansalliset valvontaviranomaiset hoitavat jatkossakin monia päivittäisiä tehtäviä ja säilyttävät erityisen roolin muun muassa pienempien pankkien ja kolmansien maiden sivuliikkeiden osalta. CRD VI on myös direktiivi, mikä tarkoittaa, että säännöt pannaan täytäntöön kansallisen lainsäädännön kautta.

Kansallinen täytäntöönpano tapahtuu kuitenkin yhä tihenevän EU-kehyksen sisällä. EU päättää keskeisistä vaatimuksista, EKP voi harjoittaa suoraa valvontaa tai seurantaa, ja EBA muotoilee yhteisen sääntökirjan ja raportointijärjestelmän. Kansallisesta tasosta tulee siten enemmänkin toimeenpaneva kerros ylikansallisessa rakenteessa kuin riippumaton sääntelijä, jolla on täysi vapaus suunnitella markkinoillepääsyä.

Kuka maksaa uudesta rajasta?

Kannattajat korostavat rahoitusvakautta ja yhdenmukaisempaa sääntökirjaa. Nämä tavoitteet ovat todellisia, erityisesti euroalueen pankkikriisien jälkeen. Mutta jokainen uusi toimilupakynnys tuo mukanaan myös kustannuksia: ulkomainen pankki, joka ei halua rakentaa paikallista organisaatiota ja täyttää uusia vaatimuksia, saattaa poistua markkinoilta. Tämä vähentää kotitalouksien, yritysten ja sijoittajien vaihtoehtoja – silloinkin, kun väärinkäytöksistä ei ole epäilyjä.

CRD VI ei kiellä yksityishenkilöitä pitämästä tilejä muissa maissa. Säännöt kuitenkin antavat EU-instituutioille suuremman vallan niistä ehdoista, jotka määrittävät, mitkä pankit saavat tarjota tiettyjä palveluja unionin asukkaille. EU ei valitse yksittäisen asiakkaan pankkia, mutta sivuliikevaatimusten ja yhteisten toimilupakehysten kautta se voi sulkea pois pankit, jotka eivät hyväksy eurooppalaista mallia. Asiakkaalle, jonka pankki päättää poistua markkinoilta, käytännön seuraus on silti sama: vähemmän valinnanvaraa, korkeammat kynnykset ja vähemmän kansallista vaikutusvaltaa kotimaisiin pankkimarkkinoihin.

https://nykysuomi.com/tutkimus-maailma-on-saattanut-ylittaa-historiallisen-lapsiluvun-kynnyksen/

Ulkomaat

Tutkimus: Maailma on saattanut ylittää historiallisen lapsiluvun kynnyksen

Julkaistu tänään 11:19 – Kirjoittaja Toimitus

Globaali lapsiluku on saattanut ensimmäistä kertaa ihmiskunnan historiassa laskea alle tason, joka vaaditaan sukupolven uusiutumiseen. Uusi tutkimus viittaa siihen, että väestöhuippu saavutetaan jo vuoden 2056 tienoilla, jolloin yhä harvemmat työntekijät kantavat nopeasti ikääntyvän maailman kustannukset.

Tutkimuksen suorittivat Pennsylvanian yliopiston taloustieteen professori Jesús Fernández-Villaverde ja Northwestern-yliopiston tutkija Patrick Norrick. Ihmiskunta on todennäköisesti jo globaalin uusiutumistason alapuolella, he kirjoittavat tutkimuksessaan Terra Incognita: The Economics of a Shrinking World.

Tämä ei tarkoita, että ihmismäärä alkaisi laskea välittömästi. Aiempina vuosikymmeninä syntyneet suuret sukupolvet saavat edelleen lapsia, samalla kun heidän vanhempiensa sukupolvi elää pidempään. Tutkijoiden mukaan tämä väestöllinen momentum voi pitää globaalin kasvun käynnissä vielä noin 30 vuotta.

Jos suuntaus jatkuu, he arvioivat maailman väkiluvun nousevan noin 9 miljardiin vuonna 2056 ja alkavan sen jälkeen laskea – aluksi hitaasti ja sitten nopeammin. Tämä olisi huomattavasti aikaisempi käännekohta kuin YK:n nykyisessä keskeisessä ennusteessa.

Mainos:

Lasku 219 maassa 236:sta

Tutkijat mallinsivat hedelmällisyyslukuja 236 maassa ja alueella vuosina 1950–2023. Niistä 219:ssä pitkän aikavälin suuntaus on laskeva. Keskimääräiseksi laskuksi arvioidaan 0,062 lasta naista kohti vuodessa, eikä aineistossa ole selviä merkkejä siitä, että kehitys olisi tasaantunut.

Lasku ei rajoitu enää vain varakkaisiin länsimaihin. Tutkimus arvioi vuoden 2025 hedelmällisyydeksi 0,87 lasta naista kohti Thaimaassa, 1,01 Kolumbiassa, 1,35 Iranissa ja 1,52 Brasiliassa. Kirjoittajat korostavat, että lasku on ollut erityisen nopeaa viime vuosina matalan ja keskitulotason maissa, joissa se on usein tapahtunut aiemmin kuin väestötieteilijät odottivat.

Asuntojen hinnat, epävarmat työolot, ehkäisyn saatavuus, lastenhoito ja muuttuvat sosiaaliset normit voivat kaikki vaikuttaa asiaan. Tutkijat kuitenkin argumentoivat, ettei mikään näistä selityksistä yksinään selitä, miksi hedelmällisyys laskee samanaikaisesti niin monissa eri yhteiskunnissa. Heidän oma teesinsä on, että nyky-yhteiskunnan organisoituminen tekee suurista perheistä kalliita ja lapsettomasta elämästä helpompaa, vaikka he korostavat tämänkin selityksen pysyvän epävarmana.

Harvemmat työntekijät kantavat suuremmat kustannukset

Taloudellinen seuraus on se, että pienemmät sukupolvet tulevat työmarkkinoille samalla kun ikääntyneiden osuus kasvaa. Tämä pienentää eläkkeiden, terveydenhuollon ja julkisen talouden rahoituspohjaa, samalla kun yleinen talouskasvu hidastuu.

Yhdysvaltoja koskevassa laskelmassa vuoden 2050 tienoilla tutkijat olettavat, että tuottavuus kasvaa edelleen 2 prosenttia vuodessa, kun taas työvoima kutistuu puoli prosenttia. Tällöin pitkän aikavälin kasvu putoaa noin 1,5 prosenttiin. Tällaista muutosta ei voida ratkaista tilapäisellä rahapoliittisella tai finanssipoliittisella elvytyksellä, koska se johtuu siitä, että vähemmän ihmisiä on työssä.

YK:n tuorein väestöennuste on varovaisempi. Järjestö arvioi, että maailman väkiluku jatkaa kasvuaan noin 10,3 miljardiin 2080-luvun puolivälissä ja laskee sitten hieman noin 10,2 miljardiin vuoteen 2100 mennessä. YK arvioi globaalin hedelmällisyyden olleen 2,25 lasta naista kohti vuonna 2024 ja odottaa luvun saavuttavan noin 2,1 tason vasta 2040-luvun jälkipuoliskolla.

Ero osoittaa, kuinka herkkiä pitkän aikavälin ennusteet ovat nykyisille hedelmällisyysluvuille ja tulevaisuuden suuntauksia koskeville oletuksille. Fernández-Villaverde ja Norrick itse varoittavat, että syitä ei vieläkään ymmärretä riittävästi. Heidän pääjohtopäätöksensä ei siksi ole se, että tietty väestönkehityksen polku olisi väistämätön, vaan se, ettei ole olemassa mitään ilmeistä taloudellista mekanismia, joka palauttaisi hedelmällisyyden uusiutumistasolle.