TEHERAN (Xinhua) -- Iran määräsi torstaina ruotsalaisen diplomaatin poistumaan maasta 48 tunnin kuluessa vastauksena Ruotsin karkotuspäätökselle, joka koski Iranin Tukholman-suurlähetystön virkamiehen karkottamista. Samalla Iran torjui Ruotsin syytökset Teherania vastaan ”perusteettomina”.
Iranin ulkoministeriö totesi lausunnossaan, että ministeriön Länsi-Euroopan osaston pääjohtaja Alireza Yousefi kutsui Ruotsin Iranin-suurlähettilään puhutteluun torstaina aamulla ja esitti jyrkän vastalauseen Ruotsin ”tuhoisalle” politiikalle, erityisesti sen ”sopimattomalle Irania koskevalle retoriikalle sekä Iranin vastaisten terroristiryhmien ja yksilöiden isännöinnille”.
Tapaamisen aikana Ruotsin suurlähettiläälle ilmoitettiin, että ruotsalainen diplomaatti on määrätty poistumaan Iranista 48 tunnin kuluessa ”syistä, jotka selvitettiin suurlähettiläälle”, lausunnossa todettiin.
Ruotsin ulkoministeriö ilmoitti keskiviikkona kutsuneensa Iranin suurlähettilään puhutteluun ja pyytäneensä Iranin suurlähetystön virkamiestä poistumaan maasta toiminnan vuoksi, joka ”ei ole yhteensopivaa diplomaattisia suhteita koskevan Wienin yleissopimuksen kanssa”.
Mainos:
Ruotsin oikeusministeri Gunnar Strömmer kertoi myöhemmin julkisen palvelun yleisradioyhtiö SVT:lle, että päätös tehtiin Iranin epäillyn toiminnan vuoksi, joka kohdistui ”juutalaisiin ja israelilaisiin etuihin” Ruotsissa.
Teheran torjuu syytökset
Iranin ulkoministeriö torjui Ruotsin väitteet sanoen, että Tukholma oli ”oikeuttamattomalla tavalla, joka rikkoo kansainvälistä oikeutta, pakottanut Iranin Tukholman-suurlähetystössä palvelevan diplomaatin poistumaan maasta ilman mitään perusteltua syytä”.
Se lisäsi, että Ruotsin toimi tehtiin Israelin vaikutuksesta ja se on yritys häiritä Iranin Tukholman-suurlähetystön normaalia toimintaa.
Ministeriö ilmoitti, että Iran ryhtyy tarvittaviin toimenpiteisiin suojellakseen kansallisia oikeuksiaan ja etujaan, mukaan lukien vastavuoroiset toimet.
Yhdysvaltain armeijan evakuoitu eversti Douglas Macgregor ei epäile, etteivätkö Yhdysvallat ja Israel hyökkäisi uudelleen Irania vastaan. Hän varoittaa raskaista amerikkalaistappioista, täsmäaseiden nopeasta hupenemisesta ja taloudellisista seurauksista, jotka ulottuvat kauas alueen ulkopuolelle, ja uskoo Yhdysvaltojen lopulta vetäytyvän aivan kuten se teki Vietnamissa.
Macgregor, joka toimii nykyään puolustus- ja ulkopolitiikan analyytikkona, oli Daniel Davisin haastateltavana keskiviikkona julkaistussa haastattelussa. Kysyttäessä, mitä presidentti Donald Trumpin ja ulkoministeri Marco Rubion viimeisimmät lausunnot osoittavat seuraavasta sotilaallisesta siirrosta, hän vastasi suoraan.
— Luulen, että meidän on ymmärrettävä, että hän aikoo hyökätä Iranin kimppuun. Niin tekee myös Israel. Nämä kaksi hyökkäävät, Macgregor sanoo.
Arvio on hänen omansa, eikä se perustu julkisesti annettuihin sotasuunnitelmiin. Hän odottaa massiivista ilmahyökkäystä, johon osallistuvat kaikki pommikoneet, jotka pystyvät kantamaan maksimikuorman, ja uskoo monien kohteiden olevan siviili-infrastruktuuria, kaupunkeja ja kyliä. Koska Euroopan maat eivät hänen mukaansa ole halukkaita antamaan tukikohtiaan käyttöön, eikä Espanja ole enää vaihtoehto, hän odottaa amerikkalaisten pommikoneiden tankkaavan Israelissa.
Mainos:
Macgregor ei usko hyökkäyksen toimivan. Jos se epäonnistuu ja Yhdysvallat kärsii raskaita tappioita – mitä hän pitää erittäin todellisena mahdollisuutena – hän odottaa hallinnon yrittävän koota maan pitkittyneen, näköpiirissä olevan lopun vailla olevan Iranin vastaisen sodan taakse. Hän ei usko senkään onnistuvan.
Amerikkalainen B-2-pommikone nousee ilmaan Whitemanin lentotukikohdasta Missourissa elokuussa 2025. Kuva: Joshua Hastings/US Air Force.
Kolmesta seitsemään päivää täsmäaseilla
Hän odottaa myös yritystä käyttää merijalkaväkeä ja maavoimien laskuvarjojalkaväkeä. Hänen arvionsa mukaan Iranilla on reservissä droneja ja ohjuksia, jotka on tarkoitettu nimenomaan taisteluun Persianlahden sisällä.
— Aiomme palata ja yrittää läpäistä ne maanalaiset tilat, joihin emme pystyneet koskemaan viime kerralla. Se on aivan varmaa. Kuinka moneen niistä yllämme? Minulla ei ole aavistustakaan, hän sanoo.
Samalla hän uskoo Yhdysvaltojen yrittävän tehdä elämästä mahdollisimman sietämätöntä Iranin väestölle toivoen, että se nousisi hallitustaan vastaan. Macgregorin mukaan tämä ei ole koskaan toiminut — ei serbejä, saksalaisia eikä japanilaisia vastaan.
Davis nosti tämän jälkeen esiin kysymyksen ammuksista. Hän huomautti, että suuri osa risteilyohjusten ja ilmatorjuntaohjusten strategisista varastoista oli jo käytetty sodan kahden edellisen kierroksen aikana, ja kysyi, kuinka kauan uutta hyökkäystä voitaisiin jatkaa parhailla aseilla.
— Luulen, että kenties kolmesta seitsemään päivään maksimissaan, ja useimmat täsmäohjattavat aseet ja ammukset on käytetty loppuun, Macgregor sanoo.
Sen jälkeen lentokoneiden on hänen mukaansa pakko lentää lähemmäs ja mennä Iranin ilmatilaan, missä riskit nousevat jyrkästi.
Nälänhätä, velkakriisi ja ydinriski
Macgregorin mukaan seuraukset ulottuvat kauas alueen ulkopuolelle. Hän viittaa synteettisten lannoitteiden, heliumin ja rikin puutteeseen sekä öljyn ja kaasun virtausten häiriöihin ja uskoo, että suuret osat maailmaa kohtaavat nälänhädän talven ja kevään aikana.
Samalla hän sanoo Yhdysvaltojen olevan matkalla kohti taloudellista katastrofia, ja sota jatkuu, kunnes dollarisysteemi romahtaa ja maa ajautuu lamaan. Macgregor viittaa myös mielipidemittauksiin, jotka hänen mukaansa osoittavat, etteivät amerikkalaiset tue sotaa, eikä hän usko, että tappiot merellä saisivat kansan ryhmittymään presidentin taakse.
Synkin kysymys koskee ydinaseita. Kysyttäessä raporteista, joiden mukaan Trump on hiljaisesti antanut Israelille vihreää valoa ydinaseiden käyttöön, Macgregor sanoo, ettei hänellä ole aavistustakaan. Hän kuitenkin epäilee, onko Trumpilla paljoakaan vaikutusvaltaa Netanjahuun, ja kutsuu hänen alaisuudessaan olevaa Israelia hylkiövaltioksi, jonka hän uskoo kykenevän mihin tahansa, mukaan lukien ydinaseiden käyttöön.
Jos Israel käyttäisi ydinaseita, hän näkee riskin sodan muuttumisesta maailmanlaajuiseksi. Macgregorin mukaan Kiina on tehnyt Iranille selväksi, että sillä on oikeus iskeä ennaltaehkäisevästi uutta sotilaallista keskitystä vastaan.
Osia Al Udeidin lentotukikohdasta Qatarissa valokuvattuna vuonna 2004. Kuva: Scott Reed/US Air Force.
Haastattelu alkoi raportilla, jonka mukaan Pentagon on evännyt senaattori Chris Murphylta mahdollisuuden nähdä omin silmin Yhdysvaltain Al Udeidin lentotukikohdan vauriot Qatarissa.
— Olen käynyt Lähi-idässä luultavasti ainakin tusinan kertaa kongressin jäsenenä ollessani. Minulta ei ole koskaan ennen evätty pääsyä sotilastiloihin, Murphy sanoo ohjelmassa näytetyssä pätkässä.
Murphy kutsuu päätöstä osaksi puolustusministeriön koordinoitua kampanjaa sodan todellisten kustannusten piilottamiseksi. Macgregor ei kuitenkaan usko, että paljoakaan voidaan piilottaa.
— Suurin osa vaurioista on nähtävissä kaupallisilla satelliiteilla... kenties siellä on todisteita useammista uhreista kuin on raportoitu. Se on varmasti mahdollista, Macgregor sanoo.
Hän kuvailee puolustusministeri Pete Hegsethiä "mini-Trumpiksi", joka kohtelee kaikkia kysymyksiä esittäviä vihollisina, ja tekee yksinkertaisen johtopäätöksen: oleta, että jotain pahaa on meneillään, kunnes toisin todistetaan. Hän kutsuu Trumpia itseään suoraan "patologiseksi valehtelijaksi".
Kerskumista maailman vahvimmalla armeijalla
Davis näytti myös videopätkän, jossa Trump sanoo Yhdysvalloilla olevan maailman vahvin armeija, olevan 15 vuotta Venäjää edellä sukellusveneiden kehityksessä ja ylläpitävän yhtä historian läpäisemättömimmistä saarroista. Kysymys oli, valehteleeko presidentti vai uskooko hän todella siihen.
— Luulen hänen tietävän, että olemme erittäin vaikeassa asemassa. Hän on asettanut itsensä ja meidät kestämättömään tilanteeseen. Emme voi helposti sotilaallisesti kukistaa Iranin puolustusta, Macgregor sanoo.
Iranilla on hänen mukaansa suurempi ulottuvuus kuin koskaan. Hän vertaa tilannetta Douglas MacArthuriin Filippiineillä ennen toista maailmansotaa; MacArthur puhui julkisesti voittamattomasta puolustuksesta, mutta myönsi yksityisissä viesteissään Franklin D. Rooseveltille, ettei saaria voitu puolustaa. Samalla tavoin Macgregor uskoo, ettei Trump halua antaa iranilaisille sellaista vaikutelmaa, että heillä on yliote, vaikka heillä hänen mielestään on.
Rubio sanoo toisessa pätkässä, että Iranin talous on suuntaamassa tilanteeseen, jollaista harvat maat maailmassa ovat kokeneet. Davis huomautti, että valtiovarainministeri Scott Bessent oli kaksi viikkoa aiemmin sanonut Iranin romahtavan noin kahdessa viikossa.
Macgregor sanoo Rubion toistavan Benjamin Netanjahun viestiä; lupauksesta kolmen tai neljän päivän sodasta, jossa hallinto kaatuu ja kansa nousee kapinaan, hän sanoo: "Sillä ei ole mitään tekemistä todellisuuden kanssa."
Vetäytyminen päätepisteenä
Iranin tavoitteena on Macgregorin mukaan ajaa Yhdysvallat pois sen tukikohdista Persianlahden ympäriltä, koska rauha amerikkalaisten joukkojen ollessa edelleen sen rajalla tarkoittaisi vain uutta sotaa muutaman vuoden kuluttua. Hän sanoo Yhdysvaltojen jo suurelta osin vetäytyneen useista näistä tukikohdista ja että se oli viisasta.
Davis uskoo Trumpin todennäköisesti johtavan maan uuteen sotaan Lähi-idässä. Macgregor jakaa tämän arvion, mutta näkee myös, miten se päättyy.
— Luulen, että tapahtuu niin, että me lopulta vetäydymme. Irrottaudumme. ... Mitä teimme Vietnamin konfliktin lopussa? Lähdimme. Palasimmeko koskaan takaisin? Emme, Macgregor sanoo.
Hän kuvailee sotaa viimeiseksi epätoivoiseksi yritykseksi pitää Yhdysvallat mukana muiden maiden sodissa. Hänen näkemyksensä mukaan liberaali kansainvälinen järjestys on vain vallan valepuku.
— Nyt olemme kohdanneet jonkun, jota emme voi kiusata. Se on nimeltään Iran, hän sanoo.
Iranin lisäksi Macgregor käsittelee haastattelussa myös Ukrainan sotaa, Saudi-Arabian ja Jemenin välistä konfliktia sekä Euroopan taloudellista tilannetta.
Composite: The Nordic Times. Photos: The White House, David B. Gleason (CC BY-SA 2.0).
Axiosin mukaan Pentagon on ohjeistanut CENTCOMia viimeistelemään valmistelut uudistettuja laajamittaisia iskuja varten Iraniin, mutta Donald Trump ei ole vielä tehnyt lopullista päätöstä.
Pentagon on määrännyt Yhdysvaltain asevoimat valmistautumaan laajamittaisten hyökkäysten jatkamiseen Iraniin. Amerikkalaisten ja israelilaisten lähteiden mukaan tämä voi tapahtua jopa ennen marraskuun välivaaleja, mutta päätöstä hyökkäyksestä ei ole vielä tehty.
Määräys Lähi-idässä toimivista Yhdysvaltain joukoista vastaavalle keskushallinnolle eli CENTCOMille annettiin useita päiviä sitten. Tiedot perustuvat yhdysvaltalaisviranomaisten lausuntoihin, Axios raportoi. Direktiivissä ei aseteta päivämäärää, eikä presidentti Donald Trump ole tehnyt lopullista päätöstä.
Vielä 30. syyskuuta uutisoitiin, että uusien iskujen kanssa odotettaisiin välivaalien yli. Nyt amerikkalaiset ja israelilaiset lähteet kertovat Axiosille, että ne voisivat tapahtua aikaisemmin, jopa ennen välivaaleja.
Energia-, infrastruktuuri- ja ydinvoimakohteet
Mikäli taistelut jatkuvat, niiden odotetaan sisältävän massiivisia pommituksia Iranin energia-, infrastruktuuri- ja ydinvoimakohteisiin Axioisin anonyymien lähteiden mukaan. Siinä tapauksessa Yhdysvaltojen ja Israelin odotetaan iskevän yhdessä.
Mainos:
— Ministeriön tehtävänä on kehittää ja esitellä sotilaallisia vaihtoehtoja presidentille, Pentagonin virkamies kertoo Axiosille.
Valkoisen talon virkamies sanoo, että Trumpilla on kaikki vaihtoehdot käytettävissään.
— Iran on moukaroitu, ja asiat etenevät jomallakummalla tavalla: helposti tai vaikeasti, virkamies sanoo.
Eräs israelilaisviranomainen arvioi, että iskujen todennäköisyys ennen vaaleja on pieni, mutta sitä ei voida sulkea pois, ja että todennäköisyys kasvaa merkittävästi välivaalien jälkeen. Axioisin mukaan sodan jatkuminen voisi vaikuttaa Yhdysvaltain vaaleihin muun muassa öljyn hinnan nousun kautta, ja uusi eskalaatio voisi hyödyttää Benjamin Netanjahua poliittisesti Israelissa.
Vance vaatii rikastamisen vähentämistä
Neuvottelut ovat pysähdyksissä. Qatarilaiset välittäjät odottavat yhä Iranin vastausta Yhdysvaltain vastaehdotukseen, joka vaatii myönnytyksiä sen ydinohjelmaan.
Varapresidentti JD Vance sanoo Reutersin haastattelussa, että Iranin on vähennettävä rikastuskapasiteettiaan merkittävästi, jotta sota päättyisi, eikä vain luvattava tulevia leikkauksia.
— Jos ette halua ydinasetta, mihin tarvitsette 60-prosenttisesti rikastettua polttoainetta? Vance kysyy.
Vancen mukaan Yhdysvallat pysyy avoimena sopimukselle, mutta lupaukset eivät riitä. Washington vaatii Iranilta konkreettisia myönnytyksiä sen ydinohjelmaan.
— Emme aio vaihtaa sanoja tekoihin, hän sanoo.
Eräs epäsuorissa neuvotteluissa mukana oleva korkea-arvoinen iranilaismies kertoo Reutersille, että se, että Yhdysvallat tunnustaa Iranin oikeuden rikastamiseen, on punainen viiva, jossa Teheran ei osoita joustavuutta.
— Amerikkalaiset voivat vapaasti esittää pyyntöjä ja ideoita, mutta ne ovat ristiriidassa Iranin vaatimusten kanssa, virkamies sanoo.
Yhdysvallat, Israel ja muut länsimaat ovat pitkään syyttäneet Irania ydinaseiden tavoittelusta. Iran kiistää tavoittelevansa ydinaseita.
Sota on jatkunut seitsemän kuukautta ja maksaa Reutersin mukaan noin 3 miljardia dollaria kuukaudessa. Trump on hylännyt Teheranin viimeisimmän tarjouksen ja varoittanut, että sotilasoperaatioita voidaan eskalloida välivaalien jälkeen.
Teheranissa esiteltiin torstaina uusia pelastusajoneuvoja, jolloin Punaisen Puolikuun johtaja kertoi, että yli 7 250 ihmistä on pelastettu elävänä raunioista sodan aikana.
TEHERAN, 2. lokakuuta (Xinhua) -- Yli 7 250 ihmistä on vedetty elävänä raunioista Iranissa Yhdysvaltojen ja Israelin aloittaman 40 päivää kestäneen sodan aikana, kertoi iranilainen pelastusviranomainen.
Iranin Punaisen Puolikuun (IRCS) johtaja Pirhossein Kolivand esitti lausunnon torstaina Teheranissa pidetyssä tilaisuudessa, jossa järjestölle luovutettiin uusia pelastus- ja avustusajoneuvoja sekä laitteita, kertoi Iranian Labour News Agency.
Kolivand katsoi pelastussaavutuksen olevan nykyaikaisten laitteiden käytön ansiota operaatioissa.
Hän kuvaili IRCS:n kaluston ja laitteiston kehitystä viime vuosina "ennennäkemättömäksi" ja lisäsi, että järjestöllä on yli kuusi miljoonaa vapaaehtoisjäsentä valtakunnallisesti.
Mainos:
Israel ja Yhdysvallat käynnistivät 28. helmikuuta yhteisiä ilmaiskuja Teheraniin ja muihin Iranin kaupunkeihin. Iran vastasi ohjus- ja lennokki-iskujen aalloilla, jotka kohdistuivat Israeliin sekä Yhdysvaltojen tukikohtiin ja kohteisiin alueella, ja tiukensi otettaan Hormuzinsalmesta.
Tilapäinen tulitauko saavutettiin huhtikuussa, vaikka Yhdysvallat ja Iran vaihtoivat useita iskuja sen jälkeen.
Puhuessaan lehdistötilaisuudessa New Yorkissa viime kuun lopulla Iranin ulkoministeri Seyed Abbas Araghchi sanoi, että yli 5 000 ihmistä, mukaan lukien satoja naisia ja lapsia, sai surmansa Yhdysvaltojen ja Israelin "aggressiossa" Irania vastaan.
Qatarin välitystoiminta Yhdysvaltojen ja Iranin välillä on Axioksen mukaan pysähtynyt. Sivusto raportoi, että Yhdysvaltain viranomaiset uskovat Donald Trumpin voivan määrätä paluun laajoihin taisteluihin Irania vastaan välivaalien jälkeen.
Axios väittää kolmeen neuvottelut tuntevaan lähteeseen viitaten, ettei kumpikaan osapuoli ole valmis joustamaan. Sivusto kirjoittaa, että Qatarin tämänviikkoiset yritykset saavuttaa diplomaattinen läpimurto ovat tuottaneet laihoja tuloksia. Raportin mukaan umpikuja vahvistaa molempien osapuolten näkemystä siitä, että uusi sotilaallinen konflikti on käymässä yhä todennäköisemmäksi.
Qatar aikoo jatkaa yrittämistä, mutta Axioksen mukaan se on yhä turhautuneempi sekä Washingtoniin että Teheraniin.
Ilmoitus, joka tuli qatarilaisten ollessa vielä paikalla
Qatarilainen välittäjä Ali al-Thawadi tapasi Iranin ulkoministerin Abbas Araghchin ja tämän valtuuskunnan New Yorkissa useiden tuntien ajan maanantaina. Erään lähteen mukaan he keskustelivat Qatarin kaksisivuisesta kompromissiehdotuksesta.
Mainos:
Kahden muun lähteen mukaan ehdotus käsittelisi sekä Iranin vaatimusta, että Yhdysvallat purkaa merisaartonsa, että Yhdysvaltojen vaatimusta Iranin myönnytyksistä ydinohjelmakysymyksessä.
Samana iltana al-Thawadi tapasi Trumpin lähettilään Jared Kushnerin ja muita Yhdysvaltain viranomaisia Washingtonissa. Varapresidentti JD Vance liittyi seuraan hetkeksi. Valkoinen talo kieltäytyi kommentoimasta.
Samana aamuna sävy Valkoisesta talosta oli ollut hyvin erilainen. Yhdysvaltain viranomaiset kertoivat useille medioille, mukaan lukien Axio Selle, että keskustelut olivat positiivisia ja rakentavia ja että Iran oli osoittanut joustavuutta ydinkysymyksissä. Heidän mukaansa Trump oli valmis tarjoamaan pakotteiden lieventämistä ja jäädytettyjen varojen vapauttamista vastineeksi konkreettisista askeleista ydinohjelman supistamiseksi.
Muutamaa tuntia myöhemmin, Qatarin viranomaisten ollessa yhä Valkoisessa talossa, Trump kirjoitti Truth Socialissa, ettei hän ollut tarjonnut Iranille mitään.
Molemmat osapuolet odottavat toistensa liikkeitä
Yksi lähteistä sanoo, etteivät maanantain keskustelut tuottaneet merkittävää edistystä. Lähteen mukaan tilanne on umpikujassa: Iran esittää vaatimuksia, joita Yhdysvallat ei voi hyväksyä, kun taas Yhdysvallat uskoo olevansa voitolla eikä siksi näe tarvetta kompromisseille.
Axiosin mukaan myös Pakistan ja Egypti, jotka toimivat myös välittäjinä alueella, ovat kehottaneet Irania tekemään myönnytyksiä ydinohjelmansa suhteen. Toinen lähde kertoo iranilaisten vastanneen, että he voisivat harkita sitä vasta sen jälkeen, kun Yhdysvallat palaisi kesäkuun yhteisymmärryspöytäkirjaan.
Iranin korkeimman kansallisen turvallisuusneuvoston sihteeri Mohsen Rezaei sanoi tiistaina Iranin lehdistön mukaan, että Iran oli esittänyt ehtonsa Yhdysvalloille, mutta Trump oli kykenemätön tekemään päätöstä. Rezaein mukaan presidentti on juuttunut suohon, kykenemättömänä joko neuvottelemaan tai taistelemaan.
Trump itse sanoi toimittajille samana päivänä, että iranilaisilla menee erittäin huonosti. Hän ei tiennyt, olivatko he vielä valmiita antamaan periksi, mutta sanoi heidän tekevän niin. Trumpin mukaan kyse on Iranin estämisestä hankkimasta ydinasetta, jollaista sille ei saa sallia.
Axios raportoi 27. syyskuuta, että Trump oli hylännyt Iranin ehdotuksen Hormuzinsalmen avaamisesta ja ydinkeskustelujen jatkamisesta, jos Yhdysvallat purkaisi saarron, poistaisi öljynmyyntiin kohdistuvat pakotteet ja palauttaisi tulitauon. Kysyttäessä, harkitseeko hän iskujen jatkamista Irania vastaan, Trump vastasi ajattelevansa sitä jatkuvasti.
