Joensuun poliisi tutkii lauantain 20.10. ja sunnuntain 21.10. välisenä yönä tapahtunutta epäiltyä tapon yritystä Joensuun keskustassa. Tarkempi tapahtumapaikka on Torikadulla Sokoksen parkkihallin rappukäytävässä. Kyseiseen rappukäytävään on käynti parkkihallista.
Tämän hetken tietojen perusteella epäilty teko on tapahtunut aamuyöllä klo 03-04 aikaan.
Tapahtumassa 24-vuotias joensuulainen mies on saanut teräaseella aiheutetun vakavan vamman kehoonsa. Tekijästä ei tässä vaiheessa ole tietoa.
Poliisi pyytää kansalaisilta havaintoja Joensuun keskustasta kyseisen parkkihallin rappukäytävästä ja sen lähistöltä, jotka voivat liittyä kuvattuun tapahtumaan.
Havainnot ja vihjeet voi ilmoittaa suoraan tapausta tutkivalle rikostutkijalle numeroon 029 545 5868 tai sähköpostilla vihjeet.ita-suomi@poliisi.fi
Kylläpäs Itä-Suomessa on alkanut tapahtua.
Kalergi-suunnitelman synnytyskipuja lupsakoiden karjalaisten tanhuvilla?
Samu
7 years ago
Asta voisi harjoitella vielä uutisen kirjoittamista.
acc
7 years ago
Mies oli saanut teräaseella aiheutetun vamman, mutta tekijästä ei poliisilla ole tietoa. Oliko tekijä mies vai nainen? Ei tietoa. Oliko 7-vuotias ekaluokkalainen tai viehättävä blondi. Oliko 80-vuotias harmaahapsinen isoäiti. Ei tietoa? Oliko uhri tajuttomana tai unessa teon tapahtuessa.
Nyt on mahdollista, että teko menee avaruusaivokirurgien piikkiin suuren yleisen mielikuvissa.
juha.
7 years ago
Eikös Joensuukin ole täynnä matuja ja somaleita. En tunne niin hyvin Itä-Suomea, mutta suvaitsevaisuuden rutto on levinnyt kautta Suomen sinne missä vain sosialistit ja vihreät vaikuttavat, eikä bisnes nenäiset kokoomuslaisetkaan hankaa vastaan, puhumalltakaan keskustapuoluelaisista, jotka ovat ”syrjäytyneet” liberalismin tielle unohtaen alkiolaisen Santeri Alkio (1862-1930) Maalaisliiton perustaja ja ideologi ja sanomalehti Ilkan perustaja ja päätoimittaja vuodesta 1906-29. – alkuperäisen maalaisliittolaisen ja sittemmin keskutapuolueen aatteelliset ja henkiset ihanteet isänmaallisuudesta ja suomalaisen kulttuurin ja sivistyksen säilyttämisestä ja vaalimisesta.
Joku voi muistaa vain sloganin ”kepu pettää aina” ja niin edespäin, mutta eipä sosiaalidemokraatitkaan jääneet soittelemaan lehdellä 1970-1980-lukujen nk. ”punamulta hallituksissa”, jossa silloisen keskustapuolueen johtoon tunnettiin hyvin vähää tyytyväisyyttä omien kannattajien eli sen ”perusleipä -porukan” keskuudessa tarkoitan maanviljelijöitä, sillä tuolloinen 1960-luvun lopun murrosaika oli myrkkyä maaseudulle ja paskassa rypeviä maanviljelijöitä pidettiin suorastaan vahinkoeläiminä tuottaessaan voivuoria, viljavuoria ja munavuoria, joista ruuan suureen määrään kyllääntyneet kaupunkilaiset pitivät pahimpana luonnonkatastrofina kun esim. itäisen rajan takana ei sikäläisten kolhoosien tarvinnut painia samojen ongelmien kanssa.
Yhtä kaikki, kaikki puolueet vihreitä lukuunottamatta ovat nyt EU-aikana hyljänneet alkuperäisen aatteeliset ”kotinsa” ja lyöneet laudat ristikolle ovien ja ikkunoiden eteen ja lähteneet EU:n kelkkaan kunnioittamaan globalismin ja rahamaailman isänmaattomia guruja, joille euroopan kansakunnat ovat vain ongelmajätettä, josta on päästävä eroon mitä pikimmin murehtimatta sen enempää ihmiskohtaloita, vaan eurooppaa hallitseva eliitti on sitä mieltä, että wanhat mööpelit on aika heittää somaleittain kerrostalon ikkunasta ulos
– huolta kantamatta siitä, jääkö joku suomi-huora tai vääräuskoinen orjakansan edustaja niiden alle – ja vaihtaa ne ”parempiin”, joita on helpompi käsitellä ja jotka näyttävät niin ”monikulttuurisilta”, ja siksi tulevat ”halvemmiksi” ja ”helpommiksi” käsitellä, sillä jo lahoavaa ja irvistävää ränkkyä voi huoletta potkaista pelkäämättä sitä, että se siitä ”kärsii” tai muutoinkaan ”naarmuuntuu”.
Googlen suomalainen tytäryhtiö Tuike Finland raivasi Muhoksella noin 330 hehtaaria metsää suunniteltua datakeskusta varten ilman Suomen lain edellyttämää ympäristövaikutusten arviointia. Hakkuut jatkuivat elokuuhun asti, vaikka viranomainen oli jo toukokuussa päättänyt, että arviointi on välttämätön.
Tiedot perustuvat suomalaiseen Helsingin Sanomat -lehteen, joka sai haltuunsa asiakirjoja Lupa- ja valvontavirastolta (LVV).
Suomen laki edellyttää ympäristövaikutusten arviointia (YVA), kun metsää poistetaan pysyvästi yhtenäiseltä alueelta, jonka koko ylittää 200 hehtaaria.
Tuike toteaa asiakirjoissa, että hakkuut ja valmistelutyöt Muhoksella kattavat 330 hehtaaria.
Mainos:
Hakkuut alkoivat tämän vuoden maaliskuussa. Huhtikuun lopulla Tuike pyysi LVV:tä määrittelemään, tarvitaanko arviointia lainkaan.
Yhtiö ja konsulttiyhtiö Ramboll väittivät, ettei säännös soveltunut, koska se esiintyy luonnonvarojen hyödyntämistä koskevan otsikon alla, kun taas metsää raivattiin rakentamista varten.
LVV vastasi 22. toukokuuta, että hanke kuuluu suoraan YVA-velvoitteen piiriin lain hankeluettelon kohdan 2(f) perusteella. Viranomaisen mukaan metsäelinympäristöihin kuuluvat koskemattomien metsien lisäksi myös talousmetsät.
Satelliittitietojen mukaan hakkuut jatkuivat tästä huolimatta elokuuhun saakka. LVV tutkii parhaillaan, toimiko Tuike lainmukaisesti.
Koosteotos, jossa näkyy avohakkuualue ja tiheää metsää (arkistokuva). Kuva: PxHere/Tero Laakso (CC BY 2.0)
Yhtiö: täysin laillista
Tuikkeen vastaus saatiin maanantaina.
Yhtiö kirjoittaa, että "Tuike Finland Oy kantaa täyden vastuun omasta toiminnastaan" ja että se suoritti ennen töiden aloittamista "perusteellisen selvityksen yhteistyössä kaikkien asiaankuuluvien sidosryhmien ja oikeudellisten neuvonantajien kanssa".
Yhtiön mukaan johtopäätös oli, että sen toimintatapa oli "täysin laillinen ja asianmukainen". Itse puiden kaatamisen osalta yhtiö sanoet Googlen noudattaneen metsälakia.
Google suunnittelee datakeskusta myös Kajaaniin. Siellä Tuike sanoo hakkuiden kattavan "hieman alle 200 hehtaaria", mikä jää juuri arviointia edellyttävän kynnyksen alapuolelle.
Hankkeita tulisi tarkastella sitä taustaa vasten, että Google ilmoitti vain päiviä aiemmin – Helsinki Timesin mukaan – 13 miljardin euron investoinneista suomalaisiin datakeskuksiin.
HS kysyi LVV:n yksikönpäälliköltä, oliko yhtiö toteuttanut hakkuut ilman YVA-prosessia LVV:n päätöksestä huolimatta.
— Siltähän se vähän näyttää, LVV:n yksikönpäällikkö Sari Myllyoja sanoo HS:lle.
Suomen eduskunnalle luovutettiin pari viikkoa sitten 50 000 allekirjoitusta sisältävä adressi, jolla vastustetaan suuren mittakaavan datakeskuksia.
Allekirjoittajien suurimmat huolenaiheet liittyvät vaikutuksiin sähkömarkkinoilla ja paikalliseen ympäristöön.
Harvinainen Muumimuki on myyty 46 023 eurolla. Muumimukit rahaksi -verkkokaupan mukaan kyseessä on korkein tunnettu summa, joka Muumimukista on koskaan maksettu.
Kauppa kertoi keskiviikkona, että huutokauppa alkoi viime vuoden lopulla ja viisi huutajaa tarjosi yli 40 000 euroa. Ostaja on liikkeen mukaan pitkäaikainen keräilijä Pohjoismaista. Kauppa viimeisteltiin huhtikuussa.
Muki on nimeltään Uimahyppy simpukoilla, ruotsiksi Simhopp med snäckskal. Tavallinen Uimahyppy-muki oli sarjan ensimmäinen kesämuki ja se ilmestyi vuonna 2006. Simpukkaversio oli Arabian koesarja, joka ei koskaan tullut myyntiin. Se annettiin tehtaan henkilökunnalle. Kauppa arvioi, että mukeja on jäljellä noin kymmenen kappaletta.
Ennätys on kaupan oma, ei riippumaton rekisteri
Muumimukit rahaksi -yrityksen toimitusjohtaja Rasmus Rantanen kertoi ruotsinkieliselle Ylelle odottaneensa ennätystä, sillä vastaava muki myytiin edellisen kerran julkisesti viisi vuotta sitten noin 23 000 euron vastaavalla summalla ruotsalaisessa huutokaupassa.
Mainos:
Hän myöntää myös, että vielä korkeampi summa on saatettu maksaa yksityisesti. Piirit ovat kuitenkin pienet, ja hänen mukaansa tällainen kauppa olisi todennäköisesti tullut tietoon.
Kauppa viittaa myös vuoden 2004 Fazer-mukiin, jota valmistettiin 400 numeroitua kappaletta, toisena erittäin arvostettuna painoksena. Kauppa arvioi sen arvoksi 15 000 euroa.
Google kertoo investoivansa vähintään 13 miljardia euroa suomalaisiin datakeskuksiin vuosina 2027 ja 2028 – yhtiön mukaan kyseessä on sen suurin yksittäinen investointi Euroopassa. Samalla Google on allekirjoittanut Fortumin kanssa sähkönostosopimuksen, joka varaa vuodesta 2030 vuoteen 2049 asti jopa puolet Suomen Loviisan ydinvoimalan kapasiteetista.
Ilmoitus tehtiin 9. syyskuuta. 13 miljardia euroa on Googlen oma kaksivuotinen investointikehys, ei laskelma täysin uusista projekteista.
Pääministeri Petteri Orpo (kok.) kutsui päätöstä osoitukseksi Suomen vahvuuksista ja sanoi lehdistötilaisuudessa:
— Tämä tarkoittaa työpaikkoja, paljon työpaikkoja suomalaisille ympäri Suomen. Investointien odotetaan tuovan kunnille merkittäviä verotuloja.
Mainos:
Puolet voimalasta varattu – uusi ydinvoima vasta paperilla
Paketin konkreettinen osa on sähkö. Google ja Fortum ovat allekirjoittaneet 22-vuotisen sopimuksen, joka kattaa 50 prosenttia Loviisan kapasiteetista vuosina 2030–2049. Kyse on verkossa jo olevasta energiasta, ei uudesta voimalasta. Reaktorit otettiin käyttöön vuosina 1977 ja 1980, ja ne vastaavat noin 10 prosentista Suomen sähkönntuotannosta. Puolet tästä on noin 4 terawattituntia vuodessa – suunnilleen saman verran kuin kaksi miljoonaa pientä kerrostaloasuntoa kuluttaa vuodessa.
Fortumilla on jo käynnissä miljardiohjelma voimalan toiminnan jatkamiseksi vuoteen 2050 asti. Noin 700 miljoonaa euroa odottaa vielä investointipäätöksiä. Googlen sopimuksen on Fortumin mukaan tarkoitus tuoda jatkamiseen tarvittavaa tulovirran varmuutta. Sitä vastoin uusi ydinvoima Loviisassa on vasta selvityskumppanuus, ei rakentamispäätös.
Google arvioi rakennusvaiheen tukevan yli 37 000 työpaikkaa Suomessa. Luku on yhtiön ennuste koko toimitusketjulle ja paikallisille kerrannaisvaikutuksille – ei Googlen omia palkkauksia. Seuraavat ratkaisevat päätökset tehdään Fortumin hallituksessa niiden satojen miljoonien eurojen osalta, joita ei ole vielä hyväksytty.
EU:n oma pankki, Euroopan investointipankki (EIP), sijoittaa jopa 40 miljoonaa euroa suomalaiseen Steady Energy -yhtiöön. Rahalla edistetään pientä modulaarista reaktoria (SMR), joka ei tuota lainkaan sähköä, vaan ainoastaan kuumaa vettä kaukolämpöverkkoihin – kyseessä on pankin historian ensimmäinen sijoitus SMR-teknologiaan.
Ilmoitus tehtiin 15. syyskuuta, ja summa on osa laajempaa rahoituspakettia, jossa on mukana institutionaalisia, strategisia ja yksityisiä sijoittajia. EIP:n lehdistötiedotteen mukaan varat käytetään tutkimukseen ja kehitykseen, testaukseen sekä lisensointiin Suomessa vuosina 2026–2028 – työhön, joka edeltää ensimmäistä kaupallista laitosta. Yhtään reaktoria ei ole vielä toiminnassa.
Rahoitus on etuoikeutettu vakuudeton laina, joka voidaan vaihtaa osakkeiksi, jos yhtiö listautuu pörssiin. Pankki kuvailee sitä pitkäaikaiseksi kärsivälliseksi pääomaksi – käytännössä asemana, joka antaa EIP:lle mahdollisuuden tulla osakkeenomistajaksi, jos hanke onnistuu. Toimintaa tukee EU:n InvestEU-ohjelma.
Lämpöä sähkön sijaan
Steady Energyn LDR-50-reaktorikonseptin teho on 50 MW, ja se käyttää vettä sekä hidastimena että jäähdytysaineena, mikä on sama perusteknologia kuin nykyisissä kevytvesireaktoreissa. Ero on paineessa ja lopputuotteessa: matalamman paineen muotoilu tuottaa ensisijaisena tuotteenaan lämpöä, joka voidaan syöttää suoraan kaukolämpöjärjestelmiin – putkistoihin, jotka jakelevat kuumaa vettä koteihin, toimistoihin ja muihin rakennuksiin.
Mainos:
Koska lämpöä ei tarvitse ensin muuntaa sähköksi, huomattavasti suurempi osa reaktorin lämpötehosta voidaan hyödyntää EIP:n mukaan. Laitos on myös tarkoitus rakentaa maan alle, minkä pankki sanoo parantavan turvallisuutta ja suojausta.
Yhtiön toimitusjohtaja viittaa siihen, missä suurin osa energian kysynnästä todellisuudessa on.
— Yli 40 prosenttia lopullisesta energian kysynnästä on lämpöä. Suurin osa kuluttamastamme lämmöstä tulee fossiilisista polttoaineista., sanoo Tommi Nyman.
Hän sanoo yhtiön ratkaisun mahdollistavan "riippuvuutemme vähentämisen tuontipolttoaineista entisestään".
VTT:n spin-offista suunniteltuun listautumiseen
Steady Energy eriytettiin Suomen valtion tutkimuslaitos VTT:stä vuonna 2023. Helsinkiin rakennetaan parhaillaan ei-ydinkäyttöistä pilottilaitosta, jossa keskeisiä turvajärjestelmiä testataan ennen lisensointiprosessia.
EIP:n mukaan 3North Partners ja Steady Energy ovat ilmoittaneet suunnitellusta fuusiosta, jonka myötä yhdistynyt yhtiö listautuisi Nasdaq First North -markkinapaikalle Suomessa.
World Nuclear News raportoi, että yhtiö on allekirjoittanut sopimuksia 15 reaktorista Suomessa ja tavoittelee ensimmäisen rakentamisen aloittamista vuonna 2029. Vuonna 2025 Suomen Säteilyturvakeskus (STUK) totesi alustavassa konseptiarviossaan, että ratkaisut voitaisiin suunnitella täyttämään turvallisuusvaatimukset. Arvio ei ollut varsinainen lupa.
Kylläpäs Itä-Suomessa on alkanut tapahtua.
Kalergi-suunnitelman synnytyskipuja lupsakoiden karjalaisten tanhuvilla?
Asta voisi harjoitella vielä uutisen kirjoittamista.
Mies oli saanut teräaseella aiheutetun vamman, mutta tekijästä ei poliisilla ole tietoa. Oliko tekijä mies vai nainen? Ei tietoa. Oliko 7-vuotias ekaluokkalainen tai viehättävä blondi. Oliko 80-vuotias harmaahapsinen isoäiti. Ei tietoa? Oliko uhri tajuttomana tai unessa teon tapahtuessa.
Nyt on mahdollista, että teko menee avaruusaivokirurgien piikkiin suuren yleisen mielikuvissa.
Eikös Joensuukin ole täynnä matuja ja somaleita. En tunne niin hyvin Itä-Suomea, mutta suvaitsevaisuuden rutto on levinnyt kautta Suomen sinne missä vain sosialistit ja vihreät vaikuttavat, eikä bisnes nenäiset kokoomuslaisetkaan hankaa vastaan, puhumalltakaan keskustapuoluelaisista, jotka ovat ”syrjäytyneet” liberalismin tielle unohtaen alkiolaisen Santeri Alkio (1862-1930) Maalaisliiton perustaja ja ideologi ja sanomalehti Ilkan perustaja ja päätoimittaja vuodesta 1906-29. – alkuperäisen maalaisliittolaisen ja sittemmin keskutapuolueen aatteelliset ja henkiset ihanteet isänmaallisuudesta ja suomalaisen kulttuurin ja sivistyksen säilyttämisestä ja vaalimisesta.
Joku voi muistaa vain sloganin ”kepu pettää aina” ja niin edespäin, mutta eipä sosiaalidemokraatitkaan jääneet soittelemaan lehdellä 1970-1980-lukujen nk. ”punamulta hallituksissa”, jossa silloisen keskustapuolueen johtoon tunnettiin hyvin vähää tyytyväisyyttä omien kannattajien eli sen ”perusleipä -porukan” keskuudessa tarkoitan maanviljelijöitä, sillä tuolloinen 1960-luvun lopun murrosaika oli myrkkyä maaseudulle ja paskassa rypeviä maanviljelijöitä pidettiin suorastaan vahinkoeläiminä tuottaessaan voivuoria, viljavuoria ja munavuoria, joista ruuan suureen määrään kyllääntyneet kaupunkilaiset pitivät pahimpana luonnonkatastrofina kun esim. itäisen rajan takana ei sikäläisten kolhoosien tarvinnut painia samojen ongelmien kanssa.
Yhtä kaikki, kaikki puolueet vihreitä lukuunottamatta ovat nyt EU-aikana hyljänneet alkuperäisen aatteeliset ”kotinsa” ja lyöneet laudat ristikolle ovien ja ikkunoiden eteen ja lähteneet EU:n kelkkaan kunnioittamaan globalismin ja rahamaailman isänmaattomia guruja, joille euroopan kansakunnat ovat vain ongelmajätettä, josta on päästävä eroon mitä pikimmin murehtimatta sen enempää ihmiskohtaloita, vaan eurooppaa hallitseva eliitti on sitä mieltä, että wanhat mööpelit on aika heittää somaleittain kerrostalon ikkunasta ulos
– huolta kantamatta siitä, jääkö joku suomi-huora tai vääräuskoinen orjakansan edustaja niiden alle – ja vaihtaa ne ”parempiin”, joita on helpompi käsitellä ja jotka näyttävät niin ”monikulttuurisilta”, ja siksi tulevat ”halvemmiksi” ja ”helpommiksi” käsitellä, sillä jo lahoavaa ja irvistävää ränkkyä voi huoletta potkaista pelkäämättä sitä, että se siitä ”kärsii” tai muutoinkaan ”naarmuuntuu”.