Suomalaisten on ehkä työskenneltävä 70-vuotiaaksi asti ja pienten lasten perheet voivat menettää kotihoidon tuen, jos poliitikot noudattavat valtiovarainministeriön virkamiesten esityksiä. Mitään ei ole vielä päätetty – ehdotukset ovat virkamiesten näkemys seuraavan hallituksen säästötalkoisiin.
Valtiovarainministeriö julkaisi 7. lokakuuta virkamiestensä virkamiespuheenvuoron ”Luottamus tulevaan”. Ministeriön virkamiehet ovat toimittaneet vastaavia asiakirjoja ennen hallitusneuvotteluja vuoden 1991 vaaleista lähtien. Päätökset tekevät vaaleilla valitut edustajat.
Taustalla on parlamentaarisen työryhmän helmikuussa asettama tavoite: julkista taloutta on vahvistettava 8–11 miljardilla eurolla vuoteen 2031 mennessä. Ministeriön mukaan mitään menoja tai veroja ei voida jättää tarkastelun ulkopuolelle, ja päätökset tulisi tehdä heti seuraavan vaalikauden alussa.
Finanssipolitiikan koordinaattori Lauri Kajanoja kirjoittaa, että sopeutus on ”valitettavasti niin laaja, että se vaikuttaa väistämättä monien suomalaisten arkeen”.
Eläkkeelle 70-vuotiaana ja kotihoidon tuen lakkauttaminen
Virkamiehet haluavat nostaa vanhuuseläkkeen alaikärajan asteittain 70 vuoteen siten, että se nousisi kuudella kuukaudella kutakin peräkkäistä ikäluokkaa kohden. Tämän jälkeen eläkeikä sidottaisiin elinajanodotteeseen. Svenska Ylen mukaan muutoksen arvioidaan lisäävän työllisten määrää ajan mittaan 50 000–120 000 hengellä.
Kotihoidon tuki, jota maksetaan perheille, jotka hoitavat pieniä lapsiaan kotona päivähoidon sijaan, poistettaisiin tai sen kestoa lyhennettäisiin merkittävästi ehdotuksen mukaan. Ministeriö haluaa tällä tavoin nostaa ”pienten lasten vanhempien osallistumisastetta työmarkkinoilla”. Toimenpide voisi luoda 10 000 uutta työpaikkaa.
Myös opiskelijat saisivat osansa. Toista samantasoista tutkintoa suorittavilta suomalaisilta perittäisiin ehdotuksen mukaan vuotuiset lukukausimaksut.
Tekoälyä, vähemmän kuntia ja polttopuun verotus
Kuntien ja hyvinvointialueiden määrää on tarkoitus vähentää rajusti. Jos kuntarakennetta ei voida muuttaa, hyvinvointialueet tai valtio voisivat ottaa tehtäviä hoitaakseen. Valtion virastojen yhdistämisen odotetaan tuovan noin 100 miljoonan euron pysyvät säästöt vaalikauden 2031–2035 loppuun mennessä.
Julkisen sektorin on myös tarkoitus ottaa tekoäly laajasti käyttöön, erityisesti verotuksessa ja asiankäsittelyssä. Lainsäädäntöä on tarkoitus muuttaa tämän mahdollistamiseksi.
Tehottomia yritystukia leikattaisiin, ja valtio myisi ehdotuksen mukaan 2–3 miljardin euron arvosta julkisesti noteerattuja osakkeita, joiden tuotot ohjattaisiin sen sijaan listaamattomiin kasvuyrityksiin. Samalla virkamiehet haluavat nostaa fossiilisten polttoaineiden veroja, poistaa turpeen energiaveron huojennukset ja ottaa käyttöön veron lämmöntuotannossa käytettävälle puulle ja polttopuulle.
Ministeriö julkaisee 26. lokakuuta tarkemmat katsaukset menoista, rakenteista ja veroista.
Kylläpäs Itä-Suomessa on alkanut tapahtua.
Kalergi-suunnitelman synnytyskipuja lupsakoiden karjalaisten tanhuvilla?
Asta voisi harjoitella vielä uutisen kirjoittamista.
Mies oli saanut teräaseella aiheutetun vamman, mutta tekijästä ei poliisilla ole tietoa. Oliko tekijä mies vai nainen? Ei tietoa. Oliko 7-vuotias ekaluokkalainen tai viehättävä blondi. Oliko 80-vuotias harmaahapsinen isoäiti. Ei tietoa? Oliko uhri tajuttomana tai unessa teon tapahtuessa.
Nyt on mahdollista, että teko menee avaruusaivokirurgien piikkiin suuren yleisen mielikuvissa.
Eikös Joensuukin ole täynnä matuja ja somaleita. En tunne niin hyvin Itä-Suomea, mutta suvaitsevaisuuden rutto on levinnyt kautta Suomen sinne missä vain sosialistit ja vihreät vaikuttavat, eikä bisnes nenäiset kokoomuslaisetkaan hankaa vastaan, puhumalltakaan keskustapuoluelaisista, jotka ovat ”syrjäytyneet” liberalismin tielle unohtaen alkiolaisen Santeri Alkio (1862-1930) Maalaisliiton perustaja ja ideologi ja sanomalehti Ilkan perustaja ja päätoimittaja vuodesta 1906-29. – alkuperäisen maalaisliittolaisen ja sittemmin keskutapuolueen aatteelliset ja henkiset ihanteet isänmaallisuudesta ja suomalaisen kulttuurin ja sivistyksen säilyttämisestä ja vaalimisesta.
Joku voi muistaa vain sloganin ”kepu pettää aina” ja niin edespäin, mutta eipä sosiaalidemokraatitkaan jääneet soittelemaan lehdellä 1970-1980-lukujen nk. ”punamulta hallituksissa”, jossa silloisen keskustapuolueen johtoon tunnettiin hyvin vähää tyytyväisyyttä omien kannattajien eli sen ”perusleipä -porukan” keskuudessa tarkoitan maanviljelijöitä, sillä tuolloinen 1960-luvun lopun murrosaika oli myrkkyä maaseudulle ja paskassa rypeviä maanviljelijöitä pidettiin suorastaan vahinkoeläiminä tuottaessaan voivuoria, viljavuoria ja munavuoria, joista ruuan suureen määrään kyllääntyneet kaupunkilaiset pitivät pahimpana luonnonkatastrofina kun esim. itäisen rajan takana ei sikäläisten kolhoosien tarvinnut painia samojen ongelmien kanssa.
Yhtä kaikki, kaikki puolueet vihreitä lukuunottamatta ovat nyt EU-aikana hyljänneet alkuperäisen aatteeliset ”kotinsa” ja lyöneet laudat ristikolle ovien ja ikkunoiden eteen ja lähteneet EU:n kelkkaan kunnioittamaan globalismin ja rahamaailman isänmaattomia guruja, joille euroopan kansakunnat ovat vain ongelmajätettä, josta on päästävä eroon mitä pikimmin murehtimatta sen enempää ihmiskohtaloita, vaan eurooppaa hallitseva eliitti on sitä mieltä, että wanhat mööpelit on aika heittää somaleittain kerrostalon ikkunasta ulos
– huolta kantamatta siitä, jääkö joku suomi-huora tai vääräuskoinen orjakansan edustaja niiden alle – ja vaihtaa ne ”parempiin”, joita on helpompi käsitellä ja jotka näyttävät niin ”monikulttuurisilta”, ja siksi tulevat ”halvemmiksi” ja ”helpommiksi” käsitellä, sillä jo lahoavaa ja irvistävää ränkkyä voi huoletta potkaista pelkäämättä sitä, että se siitä ”kärsii” tai muutoinkaan ”naarmuuntuu”.