Mainos:

Suomi osana NATO:n päätöksentekoharjoitusta – Mukana mm. ulko- ja puolustusministeriöt

Julkaistu 6.5.2019 – Kirjoittaja Toimitus
Suomi osallistuu Naton kumppanimaana 9.-15.5. järjestettävään CMX19-kriisinhallintaharjoitukseen (Crisis Management Exercise 2019). CMX on Naton säännöllinen konsultaatio- ja päätöksentekoharjoitus. Harjoitus perustuu kuvitteelliseen skenaarioon, eikä siihen osallistu aseellisia joukkoja.

Suomi on osallistunut CMX-harjoituksiin vuodesta 1998 lähtien aina silloin, kun harjoitus on ollut kumppanimaana Suomelle avoin. Vuonna 2019 Suomi osallistuu harjoitukseen kymmenettä kertaa.

Tänä vuonna harjoitukseen osallistuvat Naton jäsenmaiden lisäksi Suomi ja Ruotsi sekä Euroopan unioni. CMX19-harjoitukseen osallistuu Naton päämajan ja strategisen tason sotilasesikuntien lisäksi siviili- ja sotilashenkilökuntaa harjoitukseen osallistuvien maiden Nato-edustustoista ja pääkaupungeista.

Suomesta harjoitukseen osallistuvat mm. ulkoministeriö, puolustusministeriö ja pääesikunta sekä Suomen Nato-edustusto Brysselissä. Harjoitus tukee Suomen ja Ruotsin Naton kanssa tehtävää kumppanuusyhteistyötä.

NATO-yhteistyö on Suomen osalta vaikuttanut jopa entisestään tiivistyvän, sillä esimerkiksi huhtikuun alussa Nykysuomi kertoi Suomen osallistuvan NATO:n kybersotaharjoitukseen ja maaliskuussa Suomi otti osaa kahteen Ruotsissa järjestettyyn sotaharjoitukseen, joissa molemmissa oli vahva NATO-maiden läsnäolo.

Mainos:

Lähde: Ulkoministeriö

 

Mainos:
Seuraa keskustelua
Ilmoita minulle
guest

Kun lähetät kommentin, käsittelemme nimimerkkiäsi, sähköpostiosoitettasi (ei julkaista), teknisiä tietoja ja kommentin sisältöä. Kommentti tarkastetaan automaattisesti ja tarvittaessa toimituksellisesti. Lue tietosuojaseloste ja kommentointiperiaatteet.

5 Kommentit
Vanhimmat
Uusimmat Äänestetyimmät
Röhkäle
Röhkäle
7

Suomi on ollut kriisissä siitä asti kun Kekkosen pää kallistui ja punikki Mauno Koivisto otti ohjakset käsiin.
Toisekseen Nato ei ole tehnyt yhtään mitään vaarallisten ihmismassojen virralle. Mitä merkitystä on leikkiä sotaharjoituksissa sotaa kun todellinen uhka on jo kaivautunut poteroihin maassamme?

Jos Nato ottaisi ja poistaisi muslimit omiin maihinsa tulisi minusta oitis Nato fani, mutta sellaista ei tapahdu koska Nato on vain ja ainoastaan kansainvälisen eliitin poliisiarmeija.

Suuri onnistunut huijaus
Suuri onnistunut huijaus
7

Suomalaisia äänestäjiä kuseteltu 100-0.

Tuosta harjoituksesta todennäköisesti päättänyt puolustusminiteri Jussi. Vaikka ministeriö saisi päättää vain poliittisesti vähämerkityksellisistä asioista, jota tuo harjoitus ei todellakaan ole. Laittomasti päätetty harjoitus.

Jo se, että Sinisten kannatus romahti siten että se ei saanut edes yhtä ainutta eduskuntapaikkaa, kertoo siitä että Jussin päätökset eivät ole olleet poliittisesti vähämerkityksellisiä. Ennen vaaleja sillä oli 18 kansanedustajaa ja 5 ministerin paikkaa.

Ministeriön valtaoikeudet:

Perustuslakivaliokunta on katsonut lausunnoissaan ( PeVL 7/2005 vp, HE 1/1998 vp, s. 132/II,
PeVL 27/2004 vp, s. 3, PeVL 33/2004 vp, s. 6/I), että ministeriölle voidaan osoittaa asetuksenantovaltaa
lähinnä teknisluonteisissa sekä yhteiskunnalliselta ja poliittiselta merkitykseltään vähäisehköissä asioissa.

Lainkirjoittajan opas

Valtioneuvoston ja ministeriön välistä
toimivallan jakoa on kuvattu hyvin voimassa olevassa lainkirjoittajan
oppaassa. Sen mukaan ministeriölle voidaan osoittaa asetuksenantovaltaa
yhteiskunnalliselta ja poliittiselta merkitykseltään vähäisemmissä
asioissa sekä selvästi teknisluonteisissa ja toimeenpanoa koskevissa
asioissa.

Lainkirjoittajan opas

http://lainkirjoittaja.finlex.fi/13-saadosten-lajit-ja-saadostaso/13-4/

Ministerivaliokunta:

Julkisen vallan käytön tulee perustua lakiin ( PL 2 ) .Ei ole mitään lakia olemassa, jonka nojalla ministerivaliokunta
voisi tehdä määrämuotoisia päätöksiä. Joten se ei voi tehdä
määrämuotoisia päätöksiä lainkaan, koska ei ole olemassa lakia, jonka
nojalla se voisi niitä tehdä. Se on vain valmisteleva elin. ( Asetus:
Valtioneuvoston ohjesääntö 25 §, laki Valtioneuvostosta 25 ja Perustuslaki 67 § )

Minä Vain
Minä Vain
7
juha.
juha.
7

”Päätöksentekoharjoitus!?!?!?”

Ensinnäkin Sipilän edellinen hallitus olisi ollut tuollaisen harjoituksen tarpeessa kipeämmin kuin mikään ja kukaan!

Suomiko tekee Natossa joitain päätöksiä? Ei varmasti tee sen enempää kuin EU:ssakaan. Päinvastoin Suomi kurkistelee päättävässsä pöydässä istuvien olan takaa mitä päätetään ja sen jälkeen huutaa kannattavansa kaikkea ja etenkin sitä, mikä on eniten Suomelle raskauttavinta ja vahingollista niin rahallisesti kuin sotilaallisesti.

YYA-sopimusta neuvoteltaessa v. 1948 Neuvostoliiton kanssa pelättiin syystä, että Suomen täytyy osallistua Suomen rajojen ulkopuolella Neuvostoliiton sotiin. Esim. v. 1960-luvun lopussa Neuvostoliiton ja Kiinan välisten poliittisten suhteiden ollessa jäätävän huonot, rajakonflikteihin.

Sopimuksessa painotettiin J. K. Paasikiven vaatimuksesta ja paljolti hänen sopimusluonnoksensa mukaisesti sitä, että Suomi on yhteistoiminnassa sotilaallisessa kriisitilanteessa Neuvostoliiton kanssa ainoastaan Suomen rajojen sisäpuolella ja vain silloin kun Suomi sitä pyytää tai on suostuvainen sallimaan neuvostojoukkojen saapumisen Suomeen. Eli sopimus ei sisältänyt mitään automatiikkaa sille, että Neuvostoliitto saapastelee tänne silloin kun se itse katsoo sen ajankohtaiseksi.

Naton isäntämaasopimus sen sijaan on annettu avoin valtakirja Natolle käyttää Suomen maa-aluetta vapaasti kaikkeen sotilaalliseen toimintaan mahdollisesti aina ydinaseita myöten. Tälläinen sopimus USA:n kanssa on täysin vastuuton ja Suomelle itselleen täysin hyödytön paperi, joka tuo Suomen niskaan vain ja ainoastaan kaikki ne negatiiviset vaikutukset ilman mitään takeita siitä, että Suomen joutuessa mahdollisen Venäjän hyökkäyksen kohteeksi, se (Suomi) saisi mitään sotilaallista tukea Natolta.

Sen sijaan Suomi on asemoinut itsensä avoimesti Venäjän viholliseksi antamalla arvokkaan geopoliittisen ja sotilaallisen maantieteellisen asemansa Naton käyttöön maana, jolla on 1400 kilometriä pitkä maaraja Venäjän kanssa, joka muutoinkin on ärsytetty ulkorajoillaan, kuten Ukrainan kriisi on osoittanut, sillä presidentti Vladimir Putinin johtama Venäjä ei ole aina ”juovuksissa” kuten nyt EU on. Viitaten Venäjän edelliseen presidenttiin sinänsä sankarilliseen Boris Jeltsiniin (1931-2007).

Elke Hari
Elke Hari
7

Suomi näyttää kaikin puolin natomaan oloiselta ja toimii niin kuin se olisi jo natossa.

Venäjä on toistuvasti ilmoittanut, että mikäli Suomi liittyisi natoon, sillä olisi seurauksia.

Ilmeisesti Venäjällä ei sitten ole käytettävissä mitään seurauksia muistuttavaa Suomen natomaan kaltaisuuteen.

Suomi harkitsee rikosoikeudellisen vastuuiän alentamista

Julkaistu tänään 10:34 – Kirjoittaja Toimitus

Suomen oikeusministeriö selvittää, pitäisikö rikosoikeudellisen vastuun ikärajaa alentaa. Asia on noussut valokeilaan Ruotsin parlamentin tekemän merkittävän nuorisorikollisuutta koskevan päätöksen myötä.

Elokuussa Ruotsin valtiopäivät äänesti rikosoikeudellisen vastuuiän alentamisesta 14 vuoteen erityisen vakavien rikosten osalta. Tämä tarkoittaa, että 14 vuotta täyttäneet lapset voitaisiin tuomita vankeuteen rikoksista, kuten murhasta, törkeästä raiskauksesta ja törkeistä aserikoksista. Äänestys päättyi lukemin 281 puolesta ja 66 vastaan.

Ehdotus on kohdannut voimakasta kritiikkiä viranomaisilta, lastenoikeusjärjestöiltä ja tutkijoilta. Ruotsin hallitus on perustellut sitä rikoksen uhrien oikeusturvalla ja tarpeella suojautua vaarallisilta yksilöiltä. Uudistus ei ole vielä astunut voimaan. Oikeusministeri Gunnar Strömmer on todennut, että laki voisi tulla voimaan vasta seuraavan vaalikauden loppupuolella, edellyttäen että Tidö-puolueet säilyttävät valtansa.

Suomen nykyinen oikeudellinen kynnys

Suomen rikoslain mukaan henkilön on oltava täyttänyt 15 vuotta ollakseen rikosoikeudellisesti vastuussa. Suomen oikeusministeri Leena Meri haluaa nyt tarkastella ikärajan alentamista.

Mainos:

”Pyynnöstäni myös Suomessa on käynnissä selvitys rikosoikeudellisen vastuun ikärajan alentamisesta alle 15-vuotiaiden osalta. Hanke käynnistyi oikeusministeriössä kesän 2026 aikana ja valmistuu tämän vuoden aikana. Toivon, että Suomessa seurattaisiin Ruotsin keinoja nuorisorikollisuuden torjumiseksi ja laskettaisiin ikärajaa, kuten perussuomalaisten vuoden 2022 kriminaalipoliittisessa ohjelmassa esitettiin,” kirjoittaa Leena Meri X-palvelussa.

Selvityksen on määrä valmistua ennen vuoden loppua. Vasta sen jälkeen selviää, eteneekö Suomen hallitus lainsäädäntötoimiin ja mitä rikoksia tai rangaistuksia se mahdollisesti koskisi.

Opettajiin kohdistuva väkivalta on lisääntynyt voimakkaasti Suomen kouluissa

Julkaistu eilen 08:29 – Kirjoittaja Toimitus

Joka viides peruskoulun opettaja Suomessa kertoo joutuneensa oppilaan väkivallan kohteeksi. Opetusalan ammattijärjestö OAJ varoittaa suuntauksen pahentuneen kahden vuoden aikana ja vaatii valtakunnallisia toimenpiteitä.

Opetusalan ammattijärjestö OAJ raportoi vuoden 2026 työolobarometrissaan, että 14 prosenttia vastaajista oli joutunut työpaikkaväkivallan kohteeksi edellisen vuoden aikana. Edellisessä, vuonna 2024 tehdyssä kyselyssä vastaava luku oli 10 prosenttia.

Kasvu on erityisen selvää peruskouluissa. Siellä 21 prosenttia ilmoitti joutuneensa oppilaan väkivallan kohteeksi, kun vuonna 2024 luku oli 17 prosenttia. Varhaiskasvatuksessa kolmasosa vastaajista sanoi joutuneensa lasten tekemän väkivallan kohteeksi.

Väkivalta oli lähes täysin oppilassidonnaista. 99 prosentissa tapauksista, joissa opettajat ilmoittivat joutuneensa väkivallan kohteeksi, tekijänä oli lapsi tai oppilas.

Mainos:

Erityisopettajat erityisen alttiina

Erot ovat huomattavia. OAJ nimeää erityisopettajat ja erityisluokanopettajat ryhmiksi, jotka joutuvat useimmin väkivallan kohteeksi. Väkivalta on yleisintä varhaiskasvatuksessa, mutta se on lisääntynyt eniten peruskouluissa viimeisen kahden vuoden aikana.

Sitä vastoin lukioissa työskentelevillä ei barometrin mukaan ollut kokemuksia väkivallasta. Tilanne eroaa siis selvästi eri koulutusmuotojen välillä.

Oppimis- ja työympäristöjen turvattomuuteen on puututtava. Nykyinen suuntaus on erittäin huolestuttava, sanoo OAJ:n puheenjohtaja Katarina Murto.

Monet harkitsevat alanvaihtoa

Seuraukset voivat olla vakavia kohteeksi joutuneelle henkilöstölle: kuudessa prosentissa tapauksista väkivalta oli johtanut sairauslomaan.

Vastaajista 42 prosenttia oli harkinnut alanvaihtoa edellisen vuoden aikana. Alle 51-vuotiaiden keskuudessa luku oli noin puolet.

Väkivalta ei ole ainoa syy, miksi opettajat harkitsevat ammatin jättämistä. Samalla 75 prosenttia kertoi kokevansa vähintään toisinaan työperäistä stressiä.

OAJ vaatii valtakunnallisia toimintamalleja väkivallan ja uhkatilanteiden ehkäisemiseksi kouluissa ja päiväkodeissa. Järjestö haluaa myös opetusalalle suunnatun erillisen työsuojeluohjelman.

Jäsenemme ovat peräänkuuluttaneet valtakunnallisia toimintamalleja, joilla voidaan ehkäistä väkivaltaa ja uhkatilanteita, sanoo Katarina Murto.

Poikiin kohdistuva väkivalta lisääntyy Suomessa

Päivitetty 14.8.2026, Julkaistu 14.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Yhä useammat alaikäiset pojat Suomessa joutuvat läheistensä tekemän väkivallan kohteeksi. Useimmissa tapauksissa epäiltynä tekijänä on vanhempi.

Luvut ovat peräisin Tilastokeskukselta ja ne koskevat viranomaisten tietoon vuonna 2025 tullutta pari- ja lähisuhdeväkivaltaa.

Tilastojen mukaan pari- ja lähisuhdeväkivallan uhrien määrä kasvoi 20 prosenttia vuonna 2025. Alaikäisten poikien kohdalla kasvu oli 13,8 prosenttia. Yhdeksässä kymmenestä tapauksesta epäilty tekijä oli vanhempi.

Pia Sundell on Barnavårdsföreningenin (Lastensuojeluliitto) toiminnanjohtaja ja työskentelee lasten oikeuksien puolustamiseksi yhteiskunnassa. Hän sanoo, ettei ole yllättynyt väkivallan lisääntymisestä.

Mainos:

Onnistuimme vähentämään lapsiin kohdistuvaa kuritusväkivaltaa Suomessa, mutta viime vuosina suunta on kääntynyt. Nyt näemme sen käytännössä, ja se on vakavaa, Sundell kertoo Ylelle.

Sundell kritisoi lapsiperheiden tukiin vuosina 2024 ja 2025 tehtyjä leikkauksia. Laskelmien mukaan leikkaukset ovat lisänneet pienituloisten perheiden määrää ja siten taloudellista painetta kodeissa.

Kun epätoivo lisääntyy, myös kotiväkivalta lisääntyy, Sundell sanoo.

Ministeri torjuu yhteyden leikkauksiin

Sosiaali- ja turvaministeri Karoliina Partanen (kok.) sanoo, että nousevat luvut voivat osittain johtua siitä, että yhä useammat tapaukset tulevat viranomaisten tietoon. Samalla hän torjuu ajatuksen, että hallituksen lapsiperheiden tukiin tekemät leikkaukset olisivat ensisijainen selitys.

Partasen mukaan ei voida sanoa, että pelkkä taloudellinen stressi johtaisi väkivaltaiseen käytökseen. Sen sijaan hän viittaa hallituksen pitkän aikavälin politiikkaan talouskasvun ja perheiden taloudellisen turvan parantamiseksi.

Kun talous kasvaa, voimme parantaa perheiden taloudellista turvaa, Partanen sanoo.

Uusi junayhteys Suomen ja Ruotsin välillä

Julkaistu 10.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Uusi junayhteys Oulun ja Ruotsin Haaparannan välillä on avattu. Matka kestää tunnin ja 40 minuuttia, palauttaen matkustajajunaliikenteen rajan yli useiden vuosikymmenten tauon jälkeen.

Ensimmäinen juna lähti Oulusta maanantaina hieman kello viiden jälkeen ja saapui Haaparannalle noin kello seitsemän Suomen aikaa. Juna oli hieman yli 15 minuuttia myöhässä ratatöiden vuoksi, raportoi Svenska Yle.

Juna pysähtyy Kemissä ja Torniossa. Yhteys linkittää Suomen rataverkon Ruotsin puoleiseen Tornionlaaksoon ja mahdollistaa matkan jatkamisen Haaparannalta eteenpäin Ruotsin rataverkkoa pitkin.

Ensimmäinen matkustajaliikenne sitten vuoden 1988

Suomen ja Ruotsin välillä on aiemmin liikennöinyt kiskobusseja, mutta vastaavaa matkustajaliikennettä ei ole ollut sitten vuoden 1988.

Mainos:

Olemme odottaneet junayhteyttä siitä lähtien, sanoo Tornion kaupunginjohtaja Jukka Kujala.

Pohjoismaiden kansalaisiin ei normaalisti kohdistu passintarkastuksia Suomen ja Ruotsin välillä. Tulli, poliisi ja Rajavartiolaitos muistuttavat kuitenkin matkustajia siitä, että heidän on aina pystyttävä todistamaan henkilöllisyytensä.

Haaparannalta matkustajat voivat jatkaa junalla Ruotsin sisällä ja edelleen muualle Eurooppaan. VR:n mukaan jatkoyhteydet Haaparannalta ovat vielä rajalliset, mutta aikataulujen odotetaan paranevan ensi vuonna vastaamaan paremmin Suomesta saapuvia junia.