Ihmisillä, jotka joivat eniten kahvia, oli vähemmän kehon rasvaa, vähemmän rasvaa sisäelinten ympärillä ja suurempi lihasmassa kuin ihmisillä, jotka kuluttivat kahvia vähän tai eivät lainkaan. Tämä selviää uudesta suomalaistutkimuksesta, vaikka tutkijat korostavat, etteivät tulokset todista kahvin aiheuttaneen eroja.
Tutkimuksen suorittivat Oulun yliopiston tutkijat, ja siihen osallistui 2 264 Pohjois-Suomessa vuonna 1966 syntynyttä henkilöä. Ryhmä on osa pitkäaikaista väestötutkimusta, jossa seurataan heidän terveyttään ajan mittaan. Osallistujat olivat 46-vuotiaita aineiston keruuhetkellä. Tutkijat jakoivat heidät itse ilmoitetun kulutuksen mukaan: ei kahvia, yhdestä kahteen kuppia, kolmesta neljään kuppia tai viisi tai useampia kuppeja päivässä.
Vaikka osallistujilla oli suunnilleen sama painoindeksi (BMI), heidän kehon koostumuksensa erosi ryhmien välillä. Niillä, jotka joivat enemmän kahvia, oli pienempi osuus kehon kokonaisrasvasta ja vähemmän viskeraalista rasvaa, kun taas heidän luustolihasmassansa oli suurempi heinäkuussa European Journal of Nutrition -lehdessä julkaistun tutkimuksen mukaan.
Tutkijat analysoivat myös 164 aineenvaihduntamarkkeria sekä verensokeri-, insuliini- ja sukupuolihormonimarkkereita. Osallistujat olivat paastonneet ja pidättäytyneet kahvista ja tupakoinnista ennen näytteiden ottoa. 2 264 osallistujasta 2 194 joi kahvia ja vain 70 ei.
Eroja insuliinimarkkereissa ja hormoneissa
Sekä miehillä että naisilla suurempi kahvin kulutus oli yhteydessä veren haarautuvaketjuisten aminohappojen alhaisempiin pitoisuuksiin. Aiemmat tutkimukset ovat yhdistäneet näiden aminohappojen jatkuvasti kohonneet tasot insuliiniresistenssiin ja suurempaan tyypin 2 diabeteksen riskiin.
Miesten keskuudessa suurempi kahvin kulutus oli yhteydessä myös suotuisampaan glukoosi-insuliiniprofiiliin. Hormonaalinen kuva oli monimutkaisempi: kokonais- ja biosaatava testosteroni sekä sukupuolihormoneja sitova globuliini (SHBG) olivat korkeampia, kun taas vapaa testosteroni ja vapaa androgeeni-indeksi olivat hieman alhaisempia. Naisten kohdalla yhteyksiä oli vähemmän, ja ne koostuivat pääasiassa korkeammasta SHBG:stä ja alhaisemmista vapaiden androgeenien arvoista.
— Miljoonat ihmiset kuluttavat kahvia joka päivä, mutta silti tiedämme yllättävän vähän siitä, miten se liittyy aineenvaihduntaamme ja hormoneihimme. Tuloksissamme korostui selvä hormonaalinen allekirjoitus, joka ei hävinnyt, vaikka otimme huomioon painoindeksin ja elintapatekijät. Useat näistä yhteyksistä erosivat miesten ja naisten välillä, sanoo tutkimuksen pääkirjoittaja ja Oulun yliopiston väitöskirjatutkija Luca Verroest yliopiston tiedotteessa.
Oulun yliopisto korostaa myös, etteivät tulokset voi vielä muodostaa perustaa uusille ravintosuosituksille.
Osoittaa yhteyden, ei syy-seuraussuhdetta
Tutkimus on poikkileikkaustutkimus, mikä tarkoittaa, että kahvitottumukset ja fyysiset markkerit mitattiin samanaikaisesti. Se ei voi määrittää, vaikuttiko kahvi kehon koostumukseen, joivatko tietynlaiset elämäntavat omaavat ihmiset enemmän kahvia vai olivatko muut tekijät molempien taustalla.
Kulutus oli myös itse ilmoitettua, kahvia juomattomien ryhmä oli pieni, ja kaikki osallistujat tulivat suhteellisen homogeenisesta suomalaisesta syntymäkohortista. Muut elintavat ovat voineet vaikuttaa sekä siihen, kuinka paljon osallistujat joivat kahvia, että heidän kehon koostumukseensa, kuten News Medical toteaa arviossaan tutkimuksesta.
Tutkijat tekevät parhaillaan kokeita selvittääkseen, aiheuttaako kahvi itsessään muutokset ja mitkä juoman monista bioaktiivisista yhdisteistä saattavat olla vastuussa. Vasta sitten ihmisillä tehtävät interventiotutkimukset voivat osoittaa, onko yhteyksillä käytännön merkitystä.
Suomi on ollut kriisissä siitä asti kun Kekkosen pää kallistui ja punikki Mauno Koivisto otti ohjakset käsiin.
Toisekseen Nato ei ole tehnyt yhtään mitään vaarallisten ihmismassojen virralle. Mitä merkitystä on leikkiä sotaharjoituksissa sotaa kun todellinen uhka on jo kaivautunut poteroihin maassamme?
Jos Nato ottaisi ja poistaisi muslimit omiin maihinsa tulisi minusta oitis Nato fani, mutta sellaista ei tapahdu koska Nato on vain ja ainoastaan kansainvälisen eliitin poliisiarmeija.
Suomalaisia äänestäjiä kuseteltu 100-0.
Tuosta harjoituksesta todennäköisesti päättänyt puolustusminiteri Jussi. Vaikka ministeriö saisi päättää vain poliittisesti vähämerkityksellisistä asioista, jota tuo harjoitus ei todellakaan ole. Laittomasti päätetty harjoitus.
Jo se, että Sinisten kannatus romahti siten että se ei saanut edes yhtä ainutta eduskuntapaikkaa, kertoo siitä että Jussin päätökset eivät ole olleet poliittisesti vähämerkityksellisiä. Ennen vaaleja sillä oli 18 kansanedustajaa ja 5 ministerin paikkaa.
Ministeriön valtaoikeudet:
Perustuslakivaliokunta on katsonut lausunnoissaan ( PeVL 7/2005 vp, HE 1/1998 vp, s. 132/II,
PeVL 27/2004 vp, s. 3, PeVL 33/2004 vp, s. 6/I), että ministeriölle voidaan osoittaa asetuksenantovaltaa
lähinnä teknisluonteisissa sekä yhteiskunnalliselta ja poliittiselta merkitykseltään vähäisehköissä asioissa.
Lainkirjoittajan opas
Valtioneuvoston ja ministeriön välistä
toimivallan jakoa on kuvattu hyvin voimassa olevassa lainkirjoittajan
oppaassa. Sen mukaan ministeriölle voidaan osoittaa asetuksenantovaltaa
yhteiskunnalliselta ja poliittiselta merkitykseltään vähäisemmissä
asioissa sekä selvästi teknisluonteisissa ja toimeenpanoa koskevissa
asioissa.
Lainkirjoittajan opas
http://lainkirjoittaja.finlex.fi/13-saadosten-lajit-ja-saadostaso/13-4/
Ministerivaliokunta:
Julkisen vallan käytön tulee perustua lakiin ( PL 2 ) .Ei ole mitään lakia olemassa, jonka nojalla ministerivaliokunta
voisi tehdä määrämuotoisia päätöksiä. Joten se ei voi tehdä
määrämuotoisia päätöksiä lainkaan, koska ei ole olemassa lakia, jonka
nojalla se voisi niitä tehdä. Se on vain valmisteleva elin. ( Asetus:
Valtioneuvoston ohjesääntö 25 §, laki Valtioneuvostosta 25 ja Perustuslaki 67 § )
https://www.youtube.com/watch?v=a2akvbZrnkQ
”Päätöksentekoharjoitus!?!?!?”
Ensinnäkin Sipilän edellinen hallitus olisi ollut tuollaisen harjoituksen tarpeessa kipeämmin kuin mikään ja kukaan!
Suomiko tekee Natossa joitain päätöksiä? Ei varmasti tee sen enempää kuin EU:ssakaan. Päinvastoin Suomi kurkistelee päättävässsä pöydässä istuvien olan takaa mitä päätetään ja sen jälkeen huutaa kannattavansa kaikkea ja etenkin sitä, mikä on eniten Suomelle raskauttavinta ja vahingollista niin rahallisesti kuin sotilaallisesti.
YYA-sopimusta neuvoteltaessa v. 1948 Neuvostoliiton kanssa pelättiin syystä, että Suomen täytyy osallistua Suomen rajojen ulkopuolella Neuvostoliiton sotiin. Esim. v. 1960-luvun lopussa Neuvostoliiton ja Kiinan välisten poliittisten suhteiden ollessa jäätävän huonot, rajakonflikteihin.
Sopimuksessa painotettiin J. K. Paasikiven vaatimuksesta ja paljolti hänen sopimusluonnoksensa mukaisesti sitä, että Suomi on yhteistoiminnassa sotilaallisessa kriisitilanteessa Neuvostoliiton kanssa ainoastaan Suomen rajojen sisäpuolella ja vain silloin kun Suomi sitä pyytää tai on suostuvainen sallimaan neuvostojoukkojen saapumisen Suomeen. Eli sopimus ei sisältänyt mitään automatiikkaa sille, että Neuvostoliitto saapastelee tänne silloin kun se itse katsoo sen ajankohtaiseksi.
Naton isäntämaasopimus sen sijaan on annettu avoin valtakirja Natolle käyttää Suomen maa-aluetta vapaasti kaikkeen sotilaalliseen toimintaan mahdollisesti aina ydinaseita myöten. Tälläinen sopimus USA:n kanssa on täysin vastuuton ja Suomelle itselleen täysin hyödytön paperi, joka tuo Suomen niskaan vain ja ainoastaan kaikki ne negatiiviset vaikutukset ilman mitään takeita siitä, että Suomen joutuessa mahdollisen Venäjän hyökkäyksen kohteeksi, se (Suomi) saisi mitään sotilaallista tukea Natolta.
Sen sijaan Suomi on asemoinut itsensä avoimesti Venäjän viholliseksi antamalla arvokkaan geopoliittisen ja sotilaallisen maantieteellisen asemansa Naton käyttöön maana, jolla on 1400 kilometriä pitkä maaraja Venäjän kanssa, joka muutoinkin on ärsytetty ulkorajoillaan, kuten Ukrainan kriisi on osoittanut, sillä presidentti Vladimir Putinin johtama Venäjä ei ole aina ”juovuksissa” kuten nyt EU on. Viitaten Venäjän edelliseen presidenttiin sinänsä sankarilliseen Boris Jeltsiniin (1931-2007).
Suomi näyttää kaikin puolin natomaan oloiselta ja toimii niin kuin se olisi jo natossa.
Venäjä on toistuvasti ilmoittanut, että mikäli Suomi liittyisi natoon, sillä olisi seurauksia.
Ilmeisesti Venäjällä ei sitten ole käytettävissä mitään seurauksia muistuttavaa Suomen natomaan kaltaisuuteen.