Mainos:

Ruotsin uudet säännöt suojelluille lajeille — tässä on se, mikä pätee nyt

Julkaistu 2.11.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Eurooppalainen siili katsoo oikealle sammaleisen puun vieressä lehtien peittämällä metsänpohjalla.
Eurooppalainen siili valokuvattuna Emmerdennenin metsässä Emmenissä, Alankomaissa. Ruotsin tehostettu suojelu kattaa nyt pesimä- ja levähdyspaikat, mutta ei aseta ehdotonta kieltoa kaikelle maankäytölle.

Kansallisesti suojeltuja lajeja koskevat uudet säännöt ovat olleet voimassa marraskuun 1. päivästä alkaen. Siilit ovat nyt suojeltuja myös niiden pesä- ja levähdyspaikkojen tahallista tuhoamista vastaan, kun taas uudet poikkeukset tarkoittavat, etteivät tietyt suojellut kasvit välttämättä ole maatalouden ja metsätalouden esteenä.

Hallituksen muutokset lajinsuojeluasetukseen ovat olleet voimassa 1. marraskuuta alkaen. Kansallisesti suojellut lajit on jaettu neljään tasoon: tiukka, tehostettu, perus- ja rajoitettu suojelu.

Hallitus esitteli muutoksen tänä kesänä, kun se ehdotti siilin lisäämistä lajinsuojeluasetukseen. Siili on nyt luettelossa, ja sille on myönnetty tehostettu suojelu, joka on toiseksi korkein neljästä tasosta. Tämä suojelu kattaa siten itse eläimen lisäksi myös paikat, joissa se synnyttää, kasvattaa poikasensa tai lepää. Tahallinen tappaminen, vahingoittaminen tai pyydystäminen on kiellettyä, kuten myös sen pesien tahallinen poistaminen tai sellaisten paikkojen tuhoaminen. Häiritseminen on kiellettyä, jos sen voidaan odottaa vaikuttavan populaatioon.

Kielto koskee tahallisia tekoja. Lehtikasa ei ole automaattisesti suojeltu vain siksi, että siili saattaa maata siellä.

Mainos:

Orkideat ja maankäyttö

Orkideoilla on yleensä perussuojelu, mikä tarkoittaa, ettei niitä saa poimia tai kaivaa ylös. Jotkut orkideat kuuluvat sen sijaan EU-suojelun tai korkeamman suojelutason piiriin.

Lajeilla, joilla on perus- tai rajoitettu suojelu, kiellot eivät päde, jos on selvää, ettei toiminnan tarkoituksena ole vahingoittaa lajia. Maataloudella ja metsätaloudella katsotaan normaalisti olevan muu tarkoitus, elleivät olosuhteet osoita toisin.

Miksi suojelulla on eri painoarvo

Jopa lajit, joilla on tehostettu suojelu, kuten siili, saattavat joutua väistymään, kun kielto vaikeuttaa merkittävästi kiinteistön käynnissä olevaa maankäyttöä. Tämä ratkaistaan tapauskohtaisesti.

Poikkeus ei koske lajeja, joilla on tiukka suojelu, kuten krookus kääpää (Hapalopilus croceus). Sitä ei saa poimia, kaivaa ylös tai vahingoittaa riippumatta siitä, mihin maata käytetään.

— Uhatuimmat lajit saavat aiempaa vahvemman suojelun, kun taas lajit, joilla on vähemmän suojelun tarvetta, johtavat aiempaa epätodennäköisemmin rajoituksiin metsätalouden toimenpiteissä, sanoo Marianne Karlsson, Ruotsin metsäviraston (Skogsstyrelsen) valvonta-asiantuntija viraston tiedotteessa.

EU:n luonnonsuojeludirektiivien nojalla suojeltuihin lajeihin muutokset eivät vaikuta, ja luonnonpuistojen säännökset ovat edelleen voimassa.

Mainos:
Seuraa keskustelua
Ilmoita minulle
guest

Kun lähetät kommentin, käsittelemme nimimerkkiäsi, sähköpostiosoitettasi (ei julkaista), teknisiä tietoja ja kommentin sisältöä. Kommentti tarkastetaan automaattisesti ja tarvittaessa toimituksellisesti. Lue tietosuojaseloste ja kommentointiperiaatteet.

0 Kommentit
Vanhimmat
Uusimmat Äänestetyimmät

Tutkimus: Tuulivoimalat tappaneet miljoonia lepakoita

Julkaistu tänään 10:28 – Kirjoittaja Toimitus
Kuvakooste, jossa on merituuliturbiini vasemmalla ja oksalla roikkuva ruskoelokko oikealla.
Ruskoelokko on yksi tutkimuksen kovimmin koetelluista lajeista; sen yksilöitä arvioidaan kuolleen Yhdysvaltain tuuliturbiineissa 5,8 miljoonaa vuosina 1981–2024. Arkistokuvat; kuvassa näkyvä turbiini on merellä eikä kuulu tutkittuihin laitoksiin.

Tuulivoimaloista on tullut merkittävä lepakoiden kuolinsyy Yhdysvalloissa, ja menetykset ovat kasvaneet jyrkästi tuulivoiman laajentuessa, todetaan aiheesta tehdyssä tähän asti kattavimmassa tutkimuksessa.

Proceedings of the National Academy of Sciences -tiedelehdessä julkaistussa tutkimuksessa tutkijat arvioivat, että tuulivoimalat ovat saattaneet tappaa noin 18,7 miljoonaa lepakkoa Yhdysvalloissa, lukuun ottamatta Alaskaa ja Havaijia, vuosien 1981 ja 2024 välisenä aikana. Vuosina 2021–2024 yli 1,5 miljoonan lepakon arvioidaan kuolleen vuosittain.

Tutkimus perustuu 499 raporttiin 277 tuulipuistosta, joissa toimijat etsivät kuolleita lepakoita voimaloiden ympäriltä. Kaikkia raatoja ei löydetä, koska haaskansyöjät vievät ne ensin tai pitkä ruoho kätkee ne.

Tutkijat käyttivät siksi tilastollisia menetelmiä arvioidakseen, kuinka monta lepakkoa jäi huomaamatta, sekä kuinka monta kuoli tuulipuistoissa, joita ei koskaan tutkittu.

Mainos:

Enemmän kuolemia tuulivoiman laajentuessa

Arvioon sisältyy kymmenen lajia, joista eniten kärsi harmaayökkö (Lasiurus cinereus), jonka kuolemien määräksi arvioitiin 6,7 miljoonaa.

Kuolonuhrien määrä on noussut tuulivoiman laajentuessa. Syy siihen, miksi lepakot lentävät päin voimaloita, on edelleen epäselvä. Ne saattavat houkutella äänen perusteella, luulla torneja puiksi tai niillä on yksinkertaisesti vaikeuksia havaita roottorin lapoja.

Sijoittelulla voidaan vähentää kuolemia

Roottoreiden koko, se kuinka korkealla lavat kulkevat maanpinnan yläpuolella, tuulipuistoa ympäröivä maisema ja etäisyys lähimpään vesistöön vaikuttavat kaikki siihen, kuinka monta lepakkoa kuolee. Tutkijat näkevätkin mahdollisuuksia vähentää menetyksiä voimaloiden suunnittelun ja sijoittelun avulla.

"Kokonaisuudessaan tulokset viittaavat siihen, että kuolleiden lepakoiden määrää voidaan vähentää paikan valinnalla, mutta eri lajit saattavat vaatia erilaisia toimenpiteitä", tutkijat kirjoittavat tutkimuksessa.

Samalla tutkijat kirjoittavat, että riittämätön data rajoittaa edelleen analyysia. He peräänkuuluttavat paremmin koordinoitua seurantaa, datan jakamista tuulipuistojen toimesta ja uusia arvioita siitä, mitä menetykset tarkoittavat lepakkopopulaatioille.

Sukupuuttoon kuolleeksi pelätty kädellinen olikin elänyt naapurissa

Luonnon monimuotoisuus

Julkaistu 27.10.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Suurisilmäinen Bangkan hidaslori takertuu oksiin vihreiden lehtien keskellä.
Pelastettu Bangkan hidaslori vapautetaan saarella. Asukkaat olivat tunteneet lajin jo pitkään, vaikka se puuttui tieteellisistä rekistereistä.

Bangkanhidaslori, myrkyllinen kädellinen, jonka pelättiin kuolleen sukupuuttoon pitkän poissaolon jälkeen tieteellisistä rekistereistä, on elänyt Indonesian Bangkan saarella koko ajan. Asukkaille laji ei ollut koskaan kadonnut.

Lajin pelättiin pitkään kuolleen sukupuuttoon. Tieteelliset merkinnät Bangkalta ulottuvat 1930-luvulle, mutta sen jälkeen hidaslori on esiintynyt tutkimuksissa vain satunnaisesti.

Bangkan asukkaat ovat kuitenkin tunteneet eläimen jo pitkään ja kohdanneet sitä kotiensa lähellä, puutarhoissa, tienvarsilla ja sähkölinjoilla. Kun he ovat löytäneet apua tarvitsevia hidasloreja, he ovat soittaneet Alobi Wildlife Rescue Centeriin, joka on pelastanut ja hoitanut eläimiä saarella yli kymmenen vuoden ajan.

Laji palasi tieteelliseen huomioon Alobin kautta, ei uuden tutkimusmatkan myötä. Kun Timon Glaw Wienin Haus des Meeres -eläintarhasta vieraili Taman Safari Prigenin kasvatuskeskuksessa Javalla, luonnonsuojelija Jochen Menner kertoi hänelle, että bangkanhidasloria pidettiin kadonneena, mahdollisesti sukupuuttoon kuolleena. Menner saattoi hänet yhteyteen Alobin kanssa, jolla oli jo vuosien dokumentaatio asukkaiden ja viranomaisten puheluiden seurauksena tehdyistä pelastuksista.

Mainos:

Alobi, Haus des Meeres ja Taman Safari Prigen kokosivat materiaalin uuteen tutkimukseen Spixiana-lehdessä. Vuosien 2015 ja 2025 välillä Alobi hoiti yli 90 yksilöä. Niistä 86 toipui ja vapautettiin seitsemään paikkaan Bangkan suuremmilla metsäalueilla. Luonnonsuojelujärjestö Re:wild, joka on kiinnittänyt huomiota työhön, raportoi näistä löydöksistä. Eläimiä on pelastettu saaren kaikilla neljällä hallintoalueella sekä Pangkal Pinangin kaupungissa.

— Bangkanhidaslori ei ole kadonnut, mutta laji on silti hyvin lähellä sukupuuttoa, sanoo Alobin johtaja Langka Sani Re:wildin lehdistötiedotteessa.

Sen elinympäristö on kutistunut laittoman tinakaivostoiminnan ja öljypalmuviljelmien tieltä tehtyjen laajojen raivausten vuoksi. Rakentaminen, tiet ja sähkölinjat aiheuttavat lisäuhkia, ja hidasloriin vaikuttaa myös lemmikkieläinkauppa.

Tutkimuksen kirjoittajat ehdottavat suojeluohjelmaa, joka sisältää elinympäristöjen suojelua ja valvottujen vapautusten jatkamista. Seuraavat vaiheet ovat populaatiotutkimukset, geneettiset tutkimukset ja vapautettujen eläinten metsässä selviytymisen seuranta.

Kasvatettu lohi saa kanan jäänteitä rehussaan

Ympäristö

Julkaistu 26.10.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Meripohjaisia lohenkasvatusaltaita norjalaisessa vuonossa vuorten ympäröimänä.
Lerøy käyttää nykyään siipikarjan sivutuotteita kaikilla merikasvattamoillaan, ja Mowi valmistelee samaa muutosta Norjassa ja Skotlannissa. Arkistokuva.

Euroopan suurimmat lohentuottajat ovat siirtymässä käyttämään siipikarjan sivutuotteita lohen rehussa kustannusten leikkaamiseksi. Sitä, mitä kalat ovat syöneet, ei tarvitse ilmoittaa pakkauksessa.

Lerøy Seafood Group on ottanut käyttöön jalostetut siipikarjan sivutuotteet rehussa kaikilla meripohjaisilla lohiviljelylaitoksillaan, kun taas Mowi valmistautuu tekemään samoin Norjassa ja Skotlannissa, Financial Times raportoi.

Syy on raha. Kalajauhon hinta on lähes kaksinkertaistunut kahdessa vuodessa FT:n mukaan, ja siipikarjaperäiset ainesosat maksavat alle puolet vähemmän tonnilta. Lerøy aloitti kanan sivutuotteiden sisällyttämisen lohen rehuun vuonna 2025. Niitä käytetään nyt yhtiön kaikilla meripohjaisilla lohiviljelylaitoksilla Financial Timesin mukaan.

Toisin kuin elintarvikkeiden ainesosia, kalanrehun sisältöä ei tarvitse ilmoittaa kuluttajapakkauksissa.

Mainos:

Kuluttajat ovat skeptisiä. Elintarviketutkimuslaitos Nofiman Ranskan ja Yhdistyneen kuningaskunnan kuluttajien keskuudessa tekemässä tutkimuksessa kana arvioitiin ylivoimaisesti negatiivisimmin viidestä rehutyypistä. Osallistujat arvioivat lohen myönteisemmin, kun heille ei kerrottu, mitä rehu sisälsi.

— Kana herättää voimakasta skeptisyyttä, ja se yhdistetään luonnottomuuteen ja inhoon, sanoo tutkija Florent Govaerts.

Ruotsalainen hanke etsii keinoja elää rinnakkain suurpetojen kanssa

Luonnon monimuotoisuus

Julkaistu 23.10.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Ruskeakarhu metsässä.
Karhut kuuluvat ruotsalaisen Living Side By Side -projektin kattamiin suurpetoihin.

Ruotsalainen hanke Living Side By Side kerää ja jakaa käytännön ratkaisuja eri puolilta Eurooppaa auttaakseen ihmisiä elämään suurpetojen läheisyydessä.

Hankkeen käynnistivät noin vuosi sitten ruotsalaiset luontokuvaajat Staffan Widstrand ja Magnus Lundgren. Sen jälkeen he ovat matkustaneet paikkoihin, joissa rinnakkaiselo petojen kanssa toimii.

Molemmilla on taustaa uudelleenvilliintymishankkeista (rewilding), ja he ovat aiemmin johtaneet "Sweden's Big Five" -hanketta, joka tarjoaa faktoja, kuvia ja tarinoita Ruotsin suurpedoista medialle ja päättäjille sekä korostaa rinnakkaiseloa. Ihminen lasketaan viidenneksi pedoksi karhun, suden, ilveksen ja ahman ohella. Tuon työn kautta he kohtasivat muissa Euroopan maissa voimakasta kiinnostusta näitä petoja kohtaan sekä kysymystä siitä, miten niiden läheisyydessä voi elää.

Uusi hanke keskittyy mahdollisuuksiin konfliktien sijaan. Natursidanin haastattelussa Magnus Lundgren kuvailee tavoitteena olevan näyttää, mitä pedot voivat merkitä yhteisölle ja miten ihmiset siellä elävät niiden rinnalla.

Mainos:

— Emme halua keskustelun koskevan vain ongelmia, hän sanoo.

Living Side By Side kattaa sudet, karhut, ilvekset, pantteri-ilvekset, kultasakaalit ja ahmat.

Aidauksista luontomatkailuun

Esimerkit, joita hanke on tähän mennessä nostanut esiin, sisältävät olemassa olevia paikallisia ratkaisuja useissa maissa. Kaksi niistä liittyy karjan suojeluun, ja yksi on kotona Ruotsissa. Siellä Living Side By Siden mukaan ruotsalaiset lampaanomistajat voivat saada taloudellista tukea WWF:ltä ja apua Svenska Rovdjursföreningeniltä petoaitojen asentamiseen.

Italiassa maremmano-abruzzese-laumanvartijakoiria käytetään menestyksekkäästi. Living Side By Siden mukaan karhuista ja susista on tullut siellä osa arkipäivää ja voimavara paikallisille yhteisöille.

Lundgrenin mukaan hanke kohtaa monilla alueilla paikallisia asukkaita, jotka pitävät sopeutumista omana vastuunaan, esimerkiksi pitämällä lampaita sisällä öisin tai antamalla koiran vartioida niitä.

— Se on hieman erilainen asenne kuin se, että ainoana ratkaisuna pidetään aseeseen tarttumista ja eläinten ampumista, sanoo Magnus Lundgren.

Toinen suunta on luontomatkailu. Bulgariassa kylä, jossa on suljettu kaivos, on alkanut ottaa vastaan vierailijoita, jotka tulevat luonnon ja kultasakaalin vuoksi. Lundgren on itse ottanut kuvia alueella.

— Heillä on siellä korppikotkia, susia, kotkia ja kultasakaaleja, hän sanoo.

Työn jatkuessa Widstrand ja Lundgren tapaavat maanviljelijöitä, maanomistajia, metsästäjiä, mehiläishoitajia, poronhoitajia, koirankasvattajia ja luontomatkailuyrittäjiä vähintään kahdeksassa Euroopan maassa hankkeen verkkosivuston mukaan.

Hankkeen tavoitteena on myös yhdistää järjestöjä ja verkostoja eri maissa, jotta paikalliset ratkaisut voivat levitä muihin paikkoihin. He haluavat tavoittaa myös median ja päättäjät.