https://nykysuomi.com/reijo-tossavainen-kepulla-ei-paluuta-entiseen/
Reijo Tossavainen: Kepulla ei paluuta entiseen
https://nykysuomi.com/reijo-tossavainen-kepulla-ei-paluuta-entiseen/
https://nykysuomi.com/lukijan-kynasta-riihelaiset-ja-muut-maalittajat-ovat-joko-ex-narkkareita-tai-sarjaepaonnistujia/
Verkon syövereissä elää laji, joka luulee olevansa totuuden torvi ja sananvapauden viimeinen linnake. Todellisuudessa kyse on usein aivan muusta. Maalittaja, someraivoaja ja häiriköksi ryhtynyt huutelija on harvoin rohkea – useammin katkera. Hän on elämänsä pettymyksissä marinoitunut sielu, joka ei enää jaksa katsoa peiliin, joten alkaa sylkeä sitä kohti.
Moni näistä näppäimistösotureista on joskus kokenut jotakin raskasta: tulleet itse kiusatuiksi, jääneet yksin, ehkä ajautuneet päihteiden, työttömyyden tai epäonnistuneiden ihmissuhteiden loukkuun. Mutta sen sijaan, että he olisivat kääntyneet rakentavan muutoksen tielle, he ovat valinneet helpomman reitin – purkavat oman elämänsä tyhjyyden muihin. Jokainen solvattu, uhkailtu tai maalitettu ihminen on heille hetkellinen helpotus, annos valheellista ylivoiman tunnetta.
Maalittaja ei siis taistele vallanpitäjiä vastaan, vaan omaa mitättömyyden tunnettaan vastaan. Some antaa hänelle sen, mitä elämä ei koskaan antanut: yleisön. Ja yleisö on huume. Jokainen tykkäys, jako ja vihainen kommentti toimii pienenä piikkinä suoraan egon suoneen. Siitä seuraa addiktio, jossa mikään ei riitä. On pakko huutaa kovempaa, loukata rajummin, jotta edes joku huomaisi.
Tätä ei pidä romantisoida, eikä ymmärtää väärin. Häiriköinti ja maalittaminen eivät ole “mielipiteitä” tai “kriittistä keskustelua”. Ne ovat pelkurin keinoja purkaa oma epäonnistuminen muiden niskaan. Jokainen, joka osallistuu siihen, on osa ongelmaa – ei yhteiskunnallista keskustelua.
On aika lakata antamasta häiriköille valtaa. He eivät ole rohkeita totuudenpuhujia, vaan oman elämänsä raunioilla seisovia ihmisiä, jotka eivät osaa muuta kuin huutaa pimeään. Ja mitä enemmän me kuuntelemme, sitä pimeämmäksi tämä maa käy.
https://nykysuomi.com/kirja-arvostelu-jessikka-aro-putinin-usa/
Jessikka Aron Putinin USA pyrkii olemaan paljastuskirja Venäjän vaikutusoperaatioista Yhdysvalloissa, mutta lopputulos on kaikkea muuta kuin paljastava. Kirja on rakennettu vanhentuneiden väitteiden, yksipuolisten lähteiden ja toistettujen teorioiden varaan, joista moni on jo osoitettu kestämättömäksi.
Aro esittää väitteitä ja yhteyksiä, joita ei tue ajantasainen tai todennettava aineisto. Lähteitä ei usein tarkisteta kriittisesti, ja kokonaisuus rakentuu enemmän mielikuvien kuin faktan varaan. Monet kirjassa esitetyt tarinat vaikuttavat peräisin aikaisemmista kiistanalaisista lähteistä, joita tekijä kierrättää ilman uutta todistusaineistoa.
Kerronta on kärjistettyä ja värittynyttä. Aro ei pyri tasapuolisuuteen, vaan rakentaa mustavalkoisen vastakkainasettelun, jossa hän itse esiintyy totuuden puolustajana ja eri mieltä olevat leimataan propagandan uhreiksi. Tämä tekee kirjasta enemmän poliittisen pamfletin kuin tutkivan journalismin työn.
Lukijalle Putinin USA näyttäytyy teoksena, joka yrittää epätoivoisesti toistaa vanhaa narratiivia todellisuuden muuttuessa ympärillä. Kirjasta puuttuu itsearviointi, lähdekritiikki ja analyyttinen etäisyys. Lopputulos on raskas, yksipuolinen ja harhaanjohtava.
Yhteenveto:
Putinin USA ei tarjoa uutta tietoa, ei uskottavia johtopäätöksiä eikä journalistista objektiivisuutta. Se on kokoelma toistettuja väitteitä ja yksipuolisia tulkintoja, jotka eivät kestä kriittistä tarkastelua. Amatöörimäinen sepustus täysin todellisuudesta irrallaan.
Arvosana: 0,5 / 5
Kokonaisuus on epäuskottava, ylidramaattinen ja pahasti ajastaan jäljessä.
https://nykysuomi.com/lukijan-kynasta-heitetaanko-suomen-teboil-yrittajat-susille/
Teboil-yrittäjien ahdinko
– miksi syytön kärsii ja miksi autoilijaa vihataan?
Teboilin huoltoasemayrittäjät jotka ovat usein suomalaisia perheyrityksiä ovat ajautuneet sietämättömään tilanteeseen. Yhdysvaltain uudet pakotteet venäläistä Lukoilia vastaan ovat johtaneet Nesteen polttoainetoimitusten keskeytykseen 22.10.2025 ja uhkaavat jäädyttää maksuliikenteen 21.11.2025 mennessä. Tämä vie elinkeinon monelta yrittäjältä, jotka ovat jo valmiiksi kärsineet Venäjän käymän sodan laukaisemista aiemmista pakotteista ja boikoteista.
On väärin, että syyttömät yrittäjät ja jopa Teboililla tankkaavat autoilijat joutuvat kantamaan seuraukset täysin syyttöminä tilanteeseen.
Moni yrittäjä perusti Teboil-asemansa vuosia sitten, osa vasta hiljattain, luottaen vakaaseen franchise-sopimukseen. Esimerkiksi Alajärven Teboilin intialaislähtöinen perheyritys aloitti vain pari vuotta sitten, eikä kukaan osannut ennakoida että pakotteet iskisivät näin rajusti. Vuonna 2022 alkanut sota Ukrainassa johti Teboilin boikotteihin Suomessa, kun kuluttajat alkoivat vältellä asemia venäläisen omistuksen vuoksi. Myynti romahti ja yrittäjät, kuten Kouvolan Teboilin Matti Kulhelm, kertoivat liikevaihdon pudonneen jopa 30–50 % jo tuolloin. Nyt uudet pakotteet ja Nesteen toimituskatkos uhkaavat lopettaa toiminnan kokonaan, kun polttoainevarastot hupenevat viikoissa ja kassavirta tyrehtyy.
Vastustan jyrkästi sitä, että syyttömiä yrittäjiä rangaistaan suurvaltojen päätöksistä. He eivät ole päättäneet Lukoilin omistuksesta vaan tehneet sopimuksen haluamansa brändin kanssa. Aiemmat boikotit ja pakotteet ovat jo kurittaneet heitä, ja nyt tilanne voi johtaa konkurssiin.
Säälin näitä yrittäjiä, jotka ovat investoineet elämänsä huoltoasemille – kahviloihin, autopesuihin ja tankkauspalveluihin – vain huomatakseen, että heitä rangaistaan toisen valtion toimista. Tämä on todella epäoikeudenmukaista koska tässä ei kärsi vain yrittäjä vaan myös perheen toimeentulo on vaakalaudalla. Mistä leipää pöytään tai uusi työpaikka kun tietää nykyisen työttömyystilanteen. Tässä koko perhe joutuu kärsimään.
Lisäksi kun sosiaalista mediaa seuraa niin moni jopa iloitsee kun Teboil yritys kaatuu ja ihmisten toimeentulo on vaakalaudalla.
"siitäs sai kun veikkasi väärää hevosta" kirjoitti joku Teboilin vihaaja. Tällaista ei vaan voi käsittää. Mitään puolustusta tällä tavalla ajattelevalle ei löydy.
Entä miksi tavallinen autoilija, joka tankkaa Teboililla kohtaa vihaa? Vuoden 2022 boikottien aikaan some ja julkinen keskustelu leimasivat Teboilin asiakkaita "Venäjän tukijoiksi" vaikka moni valitsi aseman vain hinnan, sijainnin tai tottumuksen vuoksi. Esimerkiksi somessa nähtiin viestejä, joissa tankkaajia syytettiin "epäisänmaallisuudesta"
Tämä viha on kohtuutonta – autoilija ei ole syyllinen Venäjän politiikkaan sen enempää kuin yrittäjäkään. Moni suomalainen valitsee Teboilin, koska se on lähin asema tai tarjoaa edullisinta polttoainetta ja hyvää ruokaa matkustaville. Silti heitä moralisoidaan vaikka rahat menevät pääosin suomalaiselle yrittäjälle eivät suoraan Venäjälle.
Turhilta tuntuvat pakotteet ja boikotit vievät leivän yrittäjien pöydästä ja leimaavat tavallisia kansalaisia. Ymmärrän pakotteiden tarkoituksen (toisaalta en ymmärrä kun niistä on ongelmia vain niiden asettajille - ei itse kohteelle) mutta miksi hinta lankeaa pienyrittäjille ja autoilijoille? He eivät valinneet sotaa eivätkä omistajaa. Vaadin päättäjiä – Suomessa ja kansainvälisesti – etsimään ratkaisuja, kuten Teboilin myyntiä suomalaiselle toimijalle, jotta yrittäjien elinkeino pelastuu ja autoilijoita ei syyllistetä.
Perheyritysten toimeentulo ja suomalaisten arki ansaitsevat parempaa kuin pakotteiden ja vihapuheen varjon.
Toivon kuitenkin että tilanne ratkeaa vielä positiivisella tavalla että yrittäjät voivat huokaista ja jatkaa taas normaalia elämää.
Ollaan toistemme puolella ei vastaan. Rakennetaan ei tuhota.
Marjaana Virtanen
https://nykysuomi.com/pelastakaa-sotamies-pekka-toveri-satu-seta-ei-tiia-mita-tekee/
Suomalainen media on onnistunut yhdessä asiassa täydellisesti: tekemään valheesta arkea. Päivästä toiseen televisioruuduissa ja lehtien sivuilla marssii esiin sama mies – Pekka Toveri – kuin jokin valtion virallinen satu-setä. Toveri on saanut vapaalipun sepittää tarinoita, jotka eivät ole kertaakaan osuneet oikeaan sitten vuoden 2022. Mutta eihän totuudella ole väliä, kunhan propaganda pyörii.
Miksi media edelleen nojaa mieheen, jonka jokainen lausunto hajoaa kuin korttitalo pienimmästäkin todellisuuden tuulahduksesta? Kyse ei ole enää erehdyksistä, kyse on järjestelmällisestä sumutuksesta. Toveri ei puhu vahingossa ohi, hän puhuu tarkoituksella ohi. Hän on propagandisti isolla P:llä.
Mutta missä on Supon rooli? Onko kansallisen turvallisuuden kannalta vähemmän vaarallista, että kansa elää valheessa, kuin että joku alkaisi kyseenalaistaa median kulisseissa pyörivän sotakoneiston? Onko Supon tehtävä todella tarkkailla kansalaisia samalla kun se antaa Toverin kaltaisten levittää mitä tahansa valhetta kansan päänmenoksi? Jos Supo ei tiedä, se on täydellisen kyvytön. Jos se tietää, se on osa samaa propagandaverkostoa. Molemmat vaihtoehdot ovat yhtä lohduttomia.
Kun professori Heikki Patomäki rohkeni sanoa ääneen jotain, mikä haiskahti edes etäisesti totuudelta, kuka nousi ensimmäisenä barrikadeille? Ei suinkaan media, ei poliitikot, vaan Pekka Toveri – Suomi-propagandan itseoikeutettu kenraali. Ja jälleen sama kaava: ei faktoja, ei rehellisyyttä, vain loputonta sepitystä.
On toki lohdullista, että kasvava osa kansasta jo naureskelee Toverin horinoille. Mutta yhtä huolestuttavaa on se toinen joukko – ne, jotka nielevät jokaisen valheen ja kohauttavat olkapäitään, kun valhe paljastuu: ”Ai jaa.” Juuri tämä välinpitämättömyys on se myrkky, jonka varaan propaganda rakennetaan.
Tulevaisuudessa tilinteon hetki vielä koittaa. Kansallista turvallisuutta vaarantavat propagandistit eivät voi loputtomiin piiloutua median kulisseihin. On täysin perusteltua kysyä: istuuko syytettyjen penkillä silloin myös suojelupoliisin virkamiehiä?
Sillä kansan vihollinen ei aina ole vieraan vallan agentti. Usein se on se hymyilevä, vakavasti otettava asiantuntija, joka kertoo sinulle sadun – ja pyytää sinua kutsumaan sitä totuudeksi.
Kun maaseutu autioituu ja maatilat eivät kannata, ei Keskustallakaan ole äänestäjiä. Kun Keskustan kannatus laskee, kuihtuu myös maanviljelijöiden asioita perinteisesti ajanut puolue. Tai oikeastaan, miten sen nyt ottaa, Sipilän aikanahan Keskustasta tuli lähinnä kamelinkasvattajien ja khatin viljelijöiden äänenkannattaja.
Vähäjärkinenkin näkee että tämä on kaikki teatteria.
Keskustan alas ajaminen ja tialle nostetaan isompi vihreä puolue.
Ennalta sovittu käsikirjoitus.
Eikä kepu reagoi vaikka vihreät sylkee sen päälle hallituksessa!
”KOTIMAISESTA NAUDASTA ei saa ilmastotekoa, vaikka kuinka yrittäisi. Toissa viikolla julkaistu kansainvälisen IPCC-ilmastopanellin maankäyttöraportti kannusti vähentämään lihansyöntiä.”
Lainaus vihreiden propagandatuutista.
Antti Kaikkonen ilmeisesti kaikkoaa kohta poliittiselta näyttämöltä.
Ja tilalle nostetaan dildolla ratsastavia feministiutareita.
Tarvittiin kuitenkin kaksi talousrikollista, jotta suomeliaan saatiin hullutus eiku hallitus
Satoja vilppiepäilyjä – Juovuspäissään olevia vaalivirkailijoita – Pienempien puolueiden listoja ei ollut nähtävillä
Ruotsin vaalivastaava sanoo:
”Meillä ei ole mitään järjestelmää vaalivilpin kontrolloimiseksi. Viranomaisten mielestä siihen ei ole tarvetta.”
http://valeuutisia.fi/ruotsin-vaalitulos-epailyttava-vaalivilppiin-ei-oltu-varauduttu-satoja-vilppiepailyja/
Kepu on kuin kuolleen huoran vittu. Ei sillä enää kukaan mitään tee.
Olen miettinyt tätä KEPUa puolueena ja sitä miten se kerta toisensa jälkeen toistaa itseään. Kerta toisensa jälkeen se sylkee tukijoidensa aj äänestäjiensä kasvoille tuhoten tulevaisuutensa. Mutta kerta toisensa jälkeen löytyy tyhmiä jotka nostavat puolueen suosta ja äänestävät sitä uskollisesti kunnes tulee taas yksi idiootti joka käytännössä tuhoaa puolueen.
Oman elämäni aikana ensimmäinen suuri tuhoaja oli Esko Aho, joka samalla melkein tuhosi koko Suomen. Niin taloudellisesti mutta varsinkin itsemääräämisoikeudeltaan. Eskon aikana allekirjoitettiin lukuisa kasa salaisia sopimuksia jotka olivat ehtona EU:hun liittymiseksi. Esim. euron tulo ja haja-asutusalueiden vesien sekä jätevesien saattaminen keskitettyyn vesihuoltoon. Mutta vielä on toteutumatta se että ne pitää saattaa lyhyellä aikataululla yksityiseen omistukseen. Eli suomeksi: Ulkomaalaisille yhtiöille.
No, toinen suuri munaus oli valita idiooteista idiootein: Matti Vanhanen. Joka mm. lausuin että ”pääministerin virka on paska virka”. Lähti käymään oikeudenkäyntiä htä useista naisystävistään vastaan vaikka samaan aikaan valtion tehtävät olisivat vaatineet paljon suurempia ponnistuksia ja huomiota.
Ja nyt viimeisenä: Juha Sipilä. mies joka ei edes tietä että häneltä on peruutettu lentolupakirja vaikka se on yleisessä tiedossa. Mies joka valehtelee ja jättää kertomatta suurimman osan totuudesta. Ja joka alkaa käskyttämään lehdistön edustajia kun ne kertovat sisäpiirikaupoista lestaadiolais-sukulasiten kanssa. Kiukuttelee kuin itku-potku-raivarin saanut lapsi vaikka oma yrotystoiminta tai osakekaupat eivät koskaan ole kestäneet päivänvaloa. Näin uskovainen ja rehellinen mies on ollut syytteissä sisäpiirikaupoista ja sen firmat ovat olleet verottajan erityistilintarkastuksen kohteina usein.
Tässä meillä kerpulasia johtajia ja muutamia heidän edesottamuksistaan. Mitä se kertoo kepulaisista äänestäjistä?
Hyvin kuvasit Kepun alamäen sen ala-arvoisten puoluejohtajien kautta. Ihan hävettää jo edesmenneen isoisäni puolesta, joka oli yksi tolkullisimpia ihmisiä maan päällä ja vankkumaton Keskustapuolueen kannattaja. Se oli Kekkosen aika toki. Puolueen aito maanläheinen henki kadotettiin 1980-luvulla ja Esko Aho aloitti puolueessa uusliberalisoinnin, urbanisoinnin ja globalismin ihailun, jonka sipilät ja bernerit vetivät sitten huippuunsa.
Kepu voisi yrittää täyttää suomalaisen puoluekentän ammottavaa aukkoa olemalla keskusta-vasemmistolainen, arvokonservatiivinen ja terveen mamu-kriittinen puolue. Toisaalta näin suuntautunut Väyrynen ajettiin ulos puolueesta. Eikö sen voisi ottaa takaisin?
Niin tai näin, nyky-kepu ajaa itseään umpikujaan ja yrittää kilpailla jo olemassaolevien puolueiden kanssa, vaikka aukko olisi tarjolla. Globalismiin ehdollistetut broilerit eivät tätä vain ymmärrä.
Persut ovat mielestäni liian oikealla mm. talous- ja sosiaalipolitiikassa ja vähän hakoteillä myös ulkopolitiikassa. Toiselle kans. mieliselle puolueelle oli nyt tilausta.