Robotiikka nopeuttaa tuottavuuden kasvua ja lisää yritysten kilpailukykyä. Robotiikan ansiosta kansantuote voi nousta 6 prosenttia perusuraa enemmän vuoteen 2030 mennessä, mikä vastaa puolen prosentin lisäystä kansantuotteen vuosikasvuun.
Robotisaation ja automaation vaikutukset Suomen kansantalouteen 2030 -raportissa painotetaan robotiikan, automaation ja tekoälyn merkitystä Suomelle tärkeinä kansallisen kilpailukyvyn tekijöinä. Kansantuotteeseen kasvu syntyy siitä, että robotiikka ja automatiikka nostavat työn tuottavuutta, uudistavat perinteisiä aloja ja yrityksiä sekä mahdollistavat yrityksille uusia aloja.
Eniten kasvupotentiaalia teollisuudessa
Kasvupotentiaali on raportin mukaan suurinta teollisuudessa, yli neljä prosenttia perusuran kansantuotteesta vuonna 2030. Teollisuudessa lisäkasvua syntyy sekä tuottavuuden paranemisesta että lisäinvestoinneista.
Sosiaali- ja terveydenhoidon toimialoilla robotiikan kasvupotentiaali on myös merkittävä, noin kaksi ja puoli prosenttia. Se liittyy enemmän tuotannontekijöiden pääomavaltaistumiseen, kun ihmistyötä korvataan roboteilla ja automaatiolla, mikä helpottaa sote-alojen työvoiman kasvupainetta.
Myös logistiikassa syntyy kasvupotentiaalia noin puoli prosenttia vuoteen 2030 mennessä. Sen lähteenä on muita sektoreita selvemmin juuri tuottavuuden kasvu, mikä on noin puolet kokonaisvaikutuksesta logistiikkasektoreilla. Robotisaation ja automaation kokonaisvaikutus kansantalouteen on arvioitu raportissa tarkasteltujen keskeisten toimialojen kasvuarvioiden pohjalta.
Automaatio vaikuttaa myös merkittävästi työtehtävien sisältöön. Useita asiantuntijatehtäviä voidaan automatisoida ainakin osittain. Työpaikat eivät kuitenkaan välttämättä vähene, vaikka työtehtävänimikkeitä poistuu, kun automaatio auttaa ylläpitämään kilpailukykyä ja kasvua.
Lupaavia kehitys- ja soveltamisalueita autonomisessa liikenteessä
Robotiikkaa ja automaatiota on Suomessa pitkään sovellettu teollisuuden tuotannossa, kuluttajatuotteissa, terveydenhoidossa, työkoneissa ja liikenteessä. Lupaavina kehitys- ja soveltamisalueina Suomessa nähdään muun muassa autonomisen liikenteen kehitys niin maalla, merellä kuin ilmassa.
Raportin mukaan teollisuuden palveluliiketoiminta on kasvava mahdollisuus globaalien etäyhteyksien yleistyessä. Esimerkiksi 5G-tekniikka yleistyy muutamassa vuodessa, mikä tuo parannuksia tiedonsiirron nopeuteen, viiveiden lyhenemiseen ja tietoturvaan.
Kaupassa tuottavuuden kasvu perustuu pääosin verkkokaupan nopeaan lisääntymiseen.
Suomelle laadittava automaatio- ja robotisaatiostrategia
Raportti ehdottaa, että Suomelle tulisi laatia erillinen automaatio- ja robotisaatiostrategia, jonka avulla vauhditettaisiin alan kehitystä. Suomalaisen insinööri- ja peruskoulutuksen nykyisestä tasosta on huolehdittava. Erityisesti raportissa painotetaan tohtorikoulutuksen merkitystä, mikä varmistaa teollisuuden säilymisen maailman kärjessä.
Tulevaisuuden ammateissa painottuu psykologian ja vuorovaikutuksen osaaminen tekniikan ja inhimillisen vuovaikutuksen kohdatessa. Raportissa ehdotetaan teknisten oppiaineiden mukaanottoa jo peruskoulun ala-asteelta lähtien, sillä teknologian merkitys tulevaisuudessa kasvaa.
Raportti on osa valtioneuvoston tutkimus- ja selvitystoimintaa (www.tietokayttoon.fi) ja sen on toteuttanut VTT.
Niin tarvitaan ja se tarkoittaa mm. sitä, että tuontityövoimaa ei massoittain tarvita.
Pyramidien ja Machu Picchun rakentajien jälkeläiset menevät tähtiin ilman meitä.
Suomi on kohta pullollaan erilaisia toisilleen ristiriitaisia ohjelmia ja ”kärkihankkeita”. Sekavan lopputuloksen takaa se, että vallanpitäjinä ovat keskustapuolueen kaltaiset 1800-luvun yhteiskuntamalleihin uskovat friikit. Kyllä hyvä tulee.
Vuoden 2007 jälkeen on kadonnut reilu 100 000 teollisuuden työpaikkaa. Kilometritehdas pitenee koko ajan. Silti EK ja kokoomus karjuu työvoimapulasta ja maahamme rahdataan rajattomasti kehitysmaalaisia, joiden ainoa osaaminen on rakentaa karjanlanta majoja.
Meillähän on jo hallinto täynnä Bilderbergin kokouksissa ohjelmoituja robotteja jotka hokevat ”Kyllä Herra, Kyllä Herra” kun ulkomailta tulee käskyjä.
Japanin robottiosaatin ja väestön vähenemisen linja on 100% järkevä.
Kehittämis-suunittelu alalla tarvitaan työvoimaa samoin koodaamisessa, mutta mielummin joko kotimaista työvoimaa tai jos ulkolaista, niin etä-työnä. Ottkaa huomioon ilmaston muutos, jokainen etelästä
tänne muuttava tarvitsee mm. kolmen eri kelin vaatetuksen.