Poliisi kertaa eilisen mielenosoituksen kulun Vesalan yläasteen koulun läheisyydessä

Julkaistu 1.6.2017 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 4 minuuttia

Suomi Ensin -ryhmittymä järjesti eilen Vesalan yläasteen läheisyydessä mielenosoituksen, jonka rauhanomaisen kulun poliisi turvasi - aivan kuten minkä tahansa muunkin mielenosoituksen. Mielenosoitus kesti hieman yli tunnin ja päättyi iltapäivällä noin puoli kahden aikaan.

Kyseinen mielenosoitus ja poliisin toiminta on herättänyt keskustelua erityisesti sosiaalisessa mediassa, joten poliisi kertaa tässä tiedotteessa tiivistetysti tapahtumien kulun. Tiedotteen lopussa on myös kootusti vastauksia yleisimpiin Twitterissä esiin nousseisiin kysymyksiin.

- Poliisin tietojen mukaan idea tämän mielenosoituksen järjestämiseen oli lähtenyt siitä, kun Vesalan yläasteella oli taannoin aamunavauksessa soitettu arabiankielistä puhelaulua. Teknisestä virheestä johtuen puhe oli kuulunut ulkokaiuttimista myös koulun pihalle ja eräs oppilaista oli ottanut puheesta noin kymmenen sekunnin mittaisen tallenteen. Hän toimitti tallenteen Suomi Ensin -mielenosoitukseen Rautatientorille, ja tämä sai mielenosoittajatahon suunnittelemaan ja järjestämään mielenosoituksen Vesalan koulun läheisyyteen, kertoo komisario Jarmo Heinonen Helsingin poliisilaitokselta.

Mielenosoituksen järjestämiseen ei tarvita lupaa, mutta ilmoitus mielenosoituksesta tulee tehdä poliisille vähintään kuusi tuntia aiemmin. Mielenosoituksen järjestäjät ilmoittivat mielenosoituksesta poliisille edellisenä iltana. Paikaksi he ilmoittivat Vesalan koulun läheisyyden. Koska paikkaa ei ollut ilmoitettu tämän tarkemmin, poliisi linjasi, ettei mielenosoitus saa häiritä yläasteen opetusta, eikä etenkään yläasteen vieressä olevaa ala-astetta ja päiväkotia.

- Tämä tehtiin hyvissä ajoin selväksi mielenosoituksen järjestäjille, ja he ymmärsivätkin tämän. Paikan soveltumisesta mielenosoitukseen kysyttiin näkemystä myös Vesalan yläasteen rehtorilta, joka arvioi paikan sopivaksi, Heinonen kertoo.

Poliisi neuvotteli mielenosoittajien kanssa myös muista yksityiskohdista ja paikalle varattiin riittävästi poliisipartioita varmistamaan mielenosoituksen rauhanomainen kulku. Poliisi antoi järjestämisen osalta mielenosoituksen järjestäjille ohjeita myös äänentoiston voimakkuudesta ja oppilaiden ja koulun henkilökunnan kuvaamisesta.

Mielenosoituksen järjestäjän avoimen Facebook-kutsun siivittämänä paikan päälle tuli iltapäivällä noin kolmisenkymmentä mielenosoittajaa. Mielenosoitus piti sisällään lähinnä puheita, joissa moitittiin koulua siitä, että he pyrkivät edistämään islamin uskon leviämistä Suomessa.

- Poliisi otti etukäteen huomioon sen, että tämän kyseisen mielenosoituksen luonne on sellainen, että se herättää paljon tunteita. Vaikka mielenosoittajien agenda ei olisi kaikkien mieleen, poliisin tehtävä on kuitenkin turvata mielenosoitukset niiden aiheesta riippumatta, eikä mielenosoituksissa ole ennakkosensuuria. Poliisilla ei kuitenkaan ole kynnystä tehdä omatoimisesti rikosilmoitusta mielenosoituksista, mikäli niissä havaitaan laittomuuksia, Heinonen painottaa.

Poliisin lakisääteisen tehtävän eli mielenosoituksen turvaamisen näkökulmasta iltapäivä sujui rauhallisesti: Yksittäiset koulun oppilaat ilmaisivat mielipiteensä mielenosoituksen sisällöstä muun muassa näyttämällä keskisormea mielenosoittajille ja jotkut oppilaista olisivat halunneet tavalla tai toisella osallistua mielenosoitukseen, mutta opettajat hakivat heidät oppitunnille. Mielenosoituksen lopuksi yksi koulun oppilaista tuli puhumaan mielenosoitukseen.

- Poliisin tehtävä mielenosoituksissa on turvata mielenosoituksen rauhanomainen kulku. Poliisin näkökulmasta kyseessä oli kaiken kaikkiaan varsin tavanomainen mielenosoitus, jossa ei ollut merkittäviä järjestyshäiriöitä, Heinonen jatkaa.

Twitterissä useita kysymyksiä mielenosoitukseen liittyen

Pikaviestinpalvelu Twitterissä on käyty tiivistä keskustelua aiheesta, ja poliisi on vastaillut kysyjille aiheeseen liittyen. Vastaukset eivät vaikuta kuitenkaan tavoittaneen kaikkia kysyjiä, joten seuraavaksi kootaan vastaukset yleisimpiin Twitterissä esille nousseisiin kysymyksiin:

Kuinka on mahdollista, että poliisi on sallinut tällaisen mielenosoituksen koulun lähistöllä? Miksi poliisi ei estä joitakin mielenosoituksia ennalta?

Mielenosoittaminen on perusoikeus, joka on turvattu laissa. Kokoontumislain mukaan julkisen vallan tehtävä on edistää mielenosoitusoikeuden toteutumista. Mielenosoitusten kieltäminen ennalta on äärimmäinen keino, johon tässä tapauksessa ei poliisin arvion mukaan ollut tarvetta.

Onko poliisi ottanut mielenosoittajia poliisiauton kyytiin? Miksi?

Poliisi kävi yhdessä mielenosoituksen järjestäjän kanssa poliisiautolla katsomassa mielenosoituspaikan. Kun paikka todettiin sopivaksi, jäi mielenosoituksen järjestäjä paikalle. Eli ketään ei varsinaisesti kyyditty paikalle poliisiautolla, vaan poliisiauton kyydissä oleminen liittyi neuvotteluun mielenosoituspaikasta.

Onko poliisi estänyt oppilaita tulemaan mielenosoitukseen? Miksi?

Poliisi ei ole estänyt nuoria tulemasta mielenosoitukseen. Paikalla oli muutamia nuoria, joiden asenne mielenosoitukseen oli kielteinen, ja jotka puheen tasolla olivat menossa "hakkaamaan" mielenosoittajia. Näiden nuorten pääsyn mielenosoituspaikalle poliisi esti keskustelemalla nuorten kanssa. Lisäksi koulun henkilökuntaan kuuluva opettaja kävi hakemassa muutamia nuoria mielenosoituksen lähistöltä takaisin oppitunnille.

Onko koulurauha häiriintynyt?

Poliisin arvion mukaan koulurauha ei merkittävästi häiriintynyt mielenosoituksesta. Paremman arvion asiasta saa koulun henkilökunnalta. Mielenosoituksen jälkeen koulun rehtori kertoi olleensa tyytyväinen poliisin toimintaan.

Onko poliisin tietoon tullut vihapuheita tai muita laittomuuksia tämän kyseisen mielenosoituksen osalta?

Poliisi oli paikalla turvaamassa mielenosoituksen rauhanomaisen toteutumisen. Poliisi ei erityisesti kuunnellut tai arvioinut puheiden lainmukaisuutta paikan päällä. Järjestäjä on videoinut koko mielenosoituksen ja se on katsottavissa sosiaalisen median palveluista.

Mikäli joku katsoo, että mielenosoituksessa on rikottu lakia, hän voi tehdä asiasta rikosilmoituksen poliisille. Poliisi ei havainnut turvaamistehtävän ohessa asioita, joista poliisi olisi tehnyt omatoimisesti rikosilmoituksen.

Lähde: Helsingin poliisi

Suomi hylkää valtaosan ulkomaisten marjanpoimijoiden viisumeista

Julkaistu eilen 12:44 – Kirjoittaja Toimitus
Lukuaika 2 minuuttia

Suomen ulkoministeriö on tähän mennessä hylännyt noin 1 400 kaikkiaan 1 600 käsitellystä ulkomaisten luonnonmarjanpoimijoiden kausityöviisumihakemuksesta. Syynä ovat työvoiman hyväksikäytön riskit ja epäilyt siitä, pystyvätkö useat työnantajat täyttämään lakisääteiset velvoitteensa.

Yhteensä noin 2 200 henkilöä on hakenut viisumia luonnonmarjanpoimintaan Suomessa tämän vuoden sesongin aikana. Suurin osa hakemuksista jätettiin Suomen Bangkokin-suurlähetystöön. Pienempiä määriä hakemuksia tuli myös Kazakstanista, Keniasta, Vietnamista, Nepalista ja Intiasta, kertoo ulkoministeriö.

Taustalla on se, että helmikuusta 2025 lähtien luonnonmarjanpoiminta on kuulunut Suomen kausityölain piiriin. Ulkomaisten marjanpoimijoiden on tarkoitus saapua maahan työntekijöinä, jolloin he kuuluvat työ lainsäädännön, työsuojelusääntöjen ja viranomaisvalvonnan piiriin.

Ulkoministeriön viisumiyksikön päällikkö Katja Luopajärvi sanoo, että edustustot eivät ole yleisesti ottaen voineet varmistua siitä, että työnantajat pystyvät täyttämään velvoitteensa.

Ensisijainen syy hylkäämiseen on se, ettei hakemusta käsittelevä edustusto ole vakuuttunut siitä, että työnantaja kykenee huolehtimaan työnantajavelvoitteistaan, Luopajärvi totesi ministeriön tiedotteessa.

Rikosepäilyt painoivat vaakakupissa

Ministeriön mukaan viranomaiset ovat ottaneet huomioon myös viime vuosina ilmi tulleet epäilyt vakavista rikoksista ja oikeudenkäynnit luonnonmarja-alalla. Yle raportoi uutistoimisto STT:hen viitaten, että osa mahdollisista työnantajista on tuomittu ihmiskaupasta tai he ovat olleet osallisina muissa rikostutkinnoissa.

Luopajärvi kertoi Ylelle, että ongelmiin voi kuulua puutteellinen majoitus, maksamattomat palkat tai se, että työntekijöille on annettu työstä todellisuudesta poikkeava kuva verrattuna työsopimukseen.

Ulkoministeriö korostaa, että lain mukaan viranomaisten on torjuttava työvoiman hyväksikäyttöä ja ihmiskauppaa, kun olosuhteet viittaavat tällaisiin riskeihin.

Lain mukaan ulkoministeriöllä ja Suomen ulkomaanedustustoilla on velvollisuus torjua työvoiman hyväksikäyttöä ja ihmiskauppaa aina, kun on viitteitä tällaisesta toiminnasta, Luopajärvi sanoi.

Työnantajat varoittavat marjapulasta

Alan yrityksiä edustava Maaseudun Työnantajaliitto on arvostellut hylkäysten suurta määrää. Liiton toimitusjohtaja Kristel Nybondas kertoi STT:lle, että yritykset saattavat jäädä ilman elintarviketeollisuuden ensi syksynä tarvitsemia marjamääriä.

Hänen mukaansa ala ei hyväksy hyväksikäyttöä ja yritykset ovat tehneet töitä epäkohtien korjaamiseksi. Samalla hän väitti, että menneet ongelmat vaikuttavat nyt tämän vuoden viisumipäätöksiin, ja lisäsi, että monista hylkäyksistä on valitettu.

Luopajärvi puolestaan painotti, että päätösten on perustuttava viranomaisten käytettävissä oleviin tietoihin, mukaan lukien vuoden 2025 tarkastusraportit. Hänen mukaansa lupaukset tulevista parannuksista eivät voi syrjäyttää aiempia tarkastushavaintoja.

Suomen talous kasvaa nopeinta vauhtia viiteen vuoteen

Päivitetty 7.7.2026, Julkaistu 7.7.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Lukuaika 1 minuutti

Suomen talouden odotetaan kasvavan nopeinta vauhtia viiteen vuoteen, mutta elpymistä hidastavat korkea työttömyys, konkurssit ja jatkuva epävarmuus ulkomailla.

Tämä käy ilmi Suomen Hypoteekkiyhdistys Hypon uudesta ennusteesta, josta raportoi myös Yle. Ennusteen mukaan Suomen BKT kasvaa tänä vuonna 1,5 prosenttia ja ensi vuonna 1,7 prosenttia.

Hypo huomauttaa, että kotitalouksien ja yritysten luottamus on vahvistunut ja on nyt korkeimmalla tasollaan sitten vuoden 2022. Samaan aikaan sota, kauppakiistat ja korkoepävarmuus jarruttavat elpymistä.

Epävarmuus ei ole kadonnut: loikkaava työttömyys ja suuri konkurssien määrä varjostavat sekä kotitalouksien että yritysten näkymiä, sanoi Hypon pääekonomisti Juho Keskinen tiedotteessa.

Työttömyys pysyy sitkeänä

Keskisen mukaan työttömyyden odotetaan olevan Suomessa tänä vuonna keskimäärin 10,8 prosenttia ja laskevan ensi vuonna 10 prosenttiin. Hypo kuvailee tasoa korkeimmaksi sitten 1990-luvun lopun.

Ostovoima paranee niillä, joilla on töitä, mutta nuorten on entistä vaikeampi päästä työmarkkinoille. Työttömyysjaksot ovat myös pidentyneet, ja osa-aikatyötä kuvaillaan uudeksi normaaliksi.

Samaan aikaan Tilastokeskuksen ennakkotiedot osoittavat, että Suomen EU-yhdenmukaistettu inflaatio laski hieman kesäkuussa, 2,8 prosentista 2,7 prosenttiin.

Suurimmat hinnannousut kirjattiin koulutuspalveluissa, jotka nousivat 11,5 prosenttia vuodentakaisesta, ja seuraavaksi eniten liikenteessä, 6,4 prosenttia. Elintarvikkeiden ja alkoholittomien juomien hinnat nousivat noin prosentilla.

Medvedev: Suomesta on tullut Venäjän ydinaseiden kohde

Päivitetty 7.7.2026, Julkaistu 4.7.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Lukuaika 2 minuuttia

Venäjän entinen presidentti Dmitri Medvedev sanoo, että Suomi on nyt Venäjän ydinasekohteiden listalla sen jälkeen, kun maa lievensi aiempaa ydinasekieltoaan.

Lausunto annettiin X-viestissä sen jälkeen, kun Suomen eduskunta äänesti kesäkuussa maan ydinasesääntöjen muuttamisesta. Päätös tarkoittaa, että ydinaseita voidaan tuoda Suomeen, kuljettaa maan läpi ja pitää hallussa, jos maan maanpuolustus sitä vaatii.

"Suomi on poistanut ydinaseiden isännöintiä koskevan kieltonsa. Mitä se muuttaa suomalaisten kannalta? Vain yhden pienen asian: heidän maansa on nyt Venäjän ydinasekohteiden listalla. Iloitse, Suomi, olet saavuttanut turvallisuuden huipun", Medvedev kirjoitti.

https://x.com/MedvedevRussiaE/status/2072763644144730172

Medvedev on Venäjän turvallisuusneuvoston varapuheenjohtaja, ja hänen varoituksensa tarkoittaa, että Suomi on nimetty nimenomaisesti Venäjän ydinaseiden mahdolliseksi kohteeksi. Lausunto tulee sen jälkeen, kun Suomi liittyi Natoon vuonna 2023 Venäjän Ukrainan-hyökkäyksen jälkeen, ja on sittemmin vähitellen sopeuttanut puolustuspolitiikkaansa allianssin ydinasestrategiaan.

Suomen eduskunta äänesti lakimuutoksen puolesta äänin 125–61. Suomen puolustusministeri Antti Häkkänen on kuvaillut päätöstä välttämättömäksi maan turvallisuuden kannalta ja jotta Suomi olisi täysin Naton pelotteen piirissä.

Suomen presidentti Alexander Stubb on puolestaan sanonut, ettei maalla ole aikomusta sijoittaa ydinaseita Suomen alueelle rauhan aikana. Stars and Stripes -lehden mukaan lakimuutosta on sen sijaan perusteltu sillä, että Suomen on voitava osallistua allianssin puolustussuunnitteluun, jos turvallisuustilanne sitä vaatii. Medvedevin varoitus kuitenkin osoittaa, että päätös on saattanut myös tehdä Suomesta alttiimman Venäjän ja Naton välisessä ydinkonfliktissa.

Ulosottovelallisten määrä ennätystasolla Suomessa – uusi ennätys voi rikkoutua jo tänä vuonna

Julkaistu 25.6.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Kuva velkaantumista ja tyhjää lompakkoa käsittelevään uutiseen.
Lukuaika 2 minuuttia

Yhä useamman suomalaisen velat päätyvät viranomaisperintään. Ulosottolaitoksen mukaan viime vuonna rikottiin jo historiallinen raja, kun velallisia oli ensimmäistä kertaa yli 600 000. Tämän vuoden kehitys näyttää siltä, että määrä voi nousta vieläkin korkeammaksi.

Taustalla on usean tekijän summa. Pitkään jatkunut nollakorkojen aika, maksuvapaiden kuukausien käyttö ja sittemmin nousseet korot ovat kiristäneet kotitalouksien taloutta. Kun samaan aikaan työttömyys on lisääntynyt ja yleinen taloustilanne on pysynyt vaikeana, monen maksukyky on heikentynyt.

Länsi-Suomen alueella työskentelevä kihlakunnanvouti Barbara Heinonen arvioi Ylelle, että velkaongelmat näkyvät ulosotossa usein viiveellä. Ennen kuin velka voidaan periä ulosoton kautta, velkojan on käytävä läpi oikeudellinen prosessi. Siksi tämän hetken luvut kertovat osin jo pidempään kyteneistä maksuvaikeuksista.

Yleisin ulosoton keino on edelleen palkan tai eläkkeen ulosmittaus. Viime vuonna nähtiin kuitenkin myös poikkeuksellisen paljon asuntojen ja kiinteistöjen myyntejä, mikä kertoo ongelmien vakavuudesta osalla velallisista.

Velasta voi silti päästä eroon

Tilastoissa on myös valoisampi puoli. Viime vuonna 38 prosenttia ulosoton velallisista sai velkansa maksettua pois. Keskimääräinen ulosottovelka on noin 28 000 euroa, mutta yksittäisten ihmisten tilanteet vaihtelevat suuresti.

Heinosen mukaan velkaantuminen ei koske vain yhtä ihmisryhmää. Ulosottoon voi päätyä esimerkiksi työttömyyden, avioeron, sairastumisen tai yritystoiminnan vaikeuksien vuoksi. Olennaista on hakea apua ajoissa eikä jäädä yksin ongelman kanssa.

Erityisesti nuoria varoitetaan pikavippien ja kalliiden kulutusluottojen seurauksista. Maksuhäiriömerkintä voi vaikeuttaa myöhemmin esimerkiksi opintolainan, vakuutuksen tai puhelinliittymän saamista.

Ulosottolaitoksen viesti on selvä: velkoja ei kannata piilotella. Mitä aikaisemmin tilanteeseen puututaan, sitä paremmat mahdollisuudet on löytää ratkaisu.

Lähteet: The Nordic Times / Yle