Mainos:

Poliisi kertaa eilisen mielenosoituksen kulun Vesalan yläasteen koulun läheisyydessä

Julkaistu 1.6.2017 – Kirjoittaja Toimitus

Suomi Ensin -ryhmittymä järjesti eilen Vesalan yläasteen läheisyydessä mielenosoituksen, jonka rauhanomaisen kulun poliisi turvasi - aivan kuten minkä tahansa muunkin mielenosoituksen. Mielenosoitus kesti hieman yli tunnin ja päättyi iltapäivällä noin puoli kahden aikaan.

Kyseinen mielenosoitus ja poliisin toiminta on herättänyt keskustelua erityisesti sosiaalisessa mediassa, joten poliisi kertaa tässä tiedotteessa tiivistetysti tapahtumien kulun. Tiedotteen lopussa on myös kootusti vastauksia yleisimpiin Twitterissä esiin nousseisiin kysymyksiin.

- Poliisin tietojen mukaan idea tämän mielenosoituksen järjestämiseen oli lähtenyt siitä, kun Vesalan yläasteella oli taannoin aamunavauksessa soitettu arabiankielistä puhelaulua. Teknisestä virheestä johtuen puhe oli kuulunut ulkokaiuttimista myös koulun pihalle ja eräs oppilaista oli ottanut puheesta noin kymmenen sekunnin mittaisen tallenteen. Hän toimitti tallenteen Suomi Ensin -mielenosoitukseen Rautatientorille, ja tämä sai mielenosoittajatahon suunnittelemaan ja järjestämään mielenosoituksen Vesalan koulun läheisyyteen, kertoo komisario Jarmo Heinonen Helsingin poliisilaitokselta.

Mielenosoituksen järjestämiseen ei tarvita lupaa, mutta ilmoitus mielenosoituksesta tulee tehdä poliisille vähintään kuusi tuntia aiemmin. Mielenosoituksen järjestäjät ilmoittivat mielenosoituksesta poliisille edellisenä iltana. Paikaksi he ilmoittivat Vesalan koulun läheisyyden. Koska paikkaa ei ollut ilmoitettu tämän tarkemmin, poliisi linjasi, ettei mielenosoitus saa häiritä yläasteen opetusta, eikä etenkään yläasteen vieressä olevaa ala-astetta ja päiväkotia.

Mainos:

- Tämä tehtiin hyvissä ajoin selväksi mielenosoituksen järjestäjille, ja he ymmärsivätkin tämän. Paikan soveltumisesta mielenosoitukseen kysyttiin näkemystä myös Vesalan yläasteen rehtorilta, joka arvioi paikan sopivaksi, Heinonen kertoo.

Poliisi neuvotteli mielenosoittajien kanssa myös muista yksityiskohdista ja paikalle varattiin riittävästi poliisipartioita varmistamaan mielenosoituksen rauhanomainen kulku. Poliisi antoi järjestämisen osalta mielenosoituksen järjestäjille ohjeita myös äänentoiston voimakkuudesta ja oppilaiden ja koulun henkilökunnan kuvaamisesta.

Mielenosoituksen järjestäjän avoimen Facebook-kutsun siivittämänä paikan päälle tuli iltapäivällä noin kolmisenkymmentä mielenosoittajaa. Mielenosoitus piti sisällään lähinnä puheita, joissa moitittiin koulua siitä, että he pyrkivät edistämään islamin uskon leviämistä Suomessa.

- Poliisi otti etukäteen huomioon sen, että tämän kyseisen mielenosoituksen luonne on sellainen, että se herättää paljon tunteita. Vaikka mielenosoittajien agenda ei olisi kaikkien mieleen, poliisin tehtävä on kuitenkin turvata mielenosoitukset niiden aiheesta riippumatta, eikä mielenosoituksissa ole ennakkosensuuria. Poliisilla ei kuitenkaan ole kynnystä tehdä omatoimisesti rikosilmoitusta mielenosoituksista, mikäli niissä havaitaan laittomuuksia, Heinonen painottaa.

Poliisin lakisääteisen tehtävän eli mielenosoituksen turvaamisen näkökulmasta iltapäivä sujui rauhallisesti: Yksittäiset koulun oppilaat ilmaisivat mielipiteensä mielenosoituksen sisällöstä muun muassa näyttämällä keskisormea mielenosoittajille ja jotkut oppilaista olisivat halunneet tavalla tai toisella osallistua mielenosoitukseen, mutta opettajat hakivat heidät oppitunnille. Mielenosoituksen lopuksi yksi koulun oppilaista tuli puhumaan mielenosoitukseen.

- Poliisin tehtävä mielenosoituksissa on turvata mielenosoituksen rauhanomainen kulku. Poliisin näkökulmasta kyseessä oli kaiken kaikkiaan varsin tavanomainen mielenosoitus, jossa ei ollut merkittäviä järjestyshäiriöitä, Heinonen jatkaa.

Twitterissä useita kysymyksiä mielenosoitukseen liittyen

Pikaviestinpalvelu Twitterissä on käyty tiivistä keskustelua aiheesta, ja poliisi on vastaillut kysyjille aiheeseen liittyen. Vastaukset eivät vaikuta kuitenkaan tavoittaneen kaikkia kysyjiä, joten seuraavaksi kootaan vastaukset yleisimpiin Twitterissä esille nousseisiin kysymyksiin:

Kuinka on mahdollista, että poliisi on sallinut tällaisen mielenosoituksen koulun lähistöllä? Miksi poliisi ei estä joitakin mielenosoituksia ennalta?

Mielenosoittaminen on perusoikeus, joka on turvattu laissa. Kokoontumislain mukaan julkisen vallan tehtävä on edistää mielenosoitusoikeuden toteutumista. Mielenosoitusten kieltäminen ennalta on äärimmäinen keino, johon tässä tapauksessa ei poliisin arvion mukaan ollut tarvetta.

Onko poliisi ottanut mielenosoittajia poliisiauton kyytiin? Miksi?

Poliisi kävi yhdessä mielenosoituksen järjestäjän kanssa poliisiautolla katsomassa mielenosoituspaikan. Kun paikka todettiin sopivaksi, jäi mielenosoituksen järjestäjä paikalle. Eli ketään ei varsinaisesti kyyditty paikalle poliisiautolla, vaan poliisiauton kyydissä oleminen liittyi neuvotteluun mielenosoituspaikasta.

Onko poliisi estänyt oppilaita tulemaan mielenosoitukseen? Miksi?

Poliisi ei ole estänyt nuoria tulemasta mielenosoitukseen. Paikalla oli muutamia nuoria, joiden asenne mielenosoitukseen oli kielteinen, ja jotka puheen tasolla olivat menossa "hakkaamaan" mielenosoittajia. Näiden nuorten pääsyn mielenosoituspaikalle poliisi esti keskustelemalla nuorten kanssa. Lisäksi koulun henkilökuntaan kuuluva opettaja kävi hakemassa muutamia nuoria mielenosoituksen lähistöltä takaisin oppitunnille.

Onko koulurauha häiriintynyt?

Poliisin arvion mukaan koulurauha ei merkittävästi häiriintynyt mielenosoituksesta. Paremman arvion asiasta saa koulun henkilökunnalta. Mielenosoituksen jälkeen koulun rehtori kertoi olleensa tyytyväinen poliisin toimintaan.

Onko poliisin tietoon tullut vihapuheita tai muita laittomuuksia tämän kyseisen mielenosoituksen osalta?

Poliisi oli paikalla turvaamassa mielenosoituksen rauhanomaisen toteutumisen. Poliisi ei erityisesti kuunnellut tai arvioinut puheiden lainmukaisuutta paikan päällä. Järjestäjä on videoinut koko mielenosoituksen ja se on katsottavissa sosiaalisen median palveluista.

Mikäli joku katsoo, että mielenosoituksessa on rikottu lakia, hän voi tehdä asiasta rikosilmoituksen poliisille. Poliisi ei havainnut turvaamistehtävän ohessa asioita, joista poliisi olisi tehnyt omatoimisesti rikosilmoituksen.

Lähde: Helsingin poliisi

Mainos:
Seuraa keskustelua
Ilmoita minulle
guest

Kun lähetät kommentin, käsittelemme nimimerkkiäsi, sähköpostiosoitettasi (ei julkaista), teknisiä tietoja ja kommentin sisältöä. Kommentti tarkastetaan automaattisesti ja tarvittaessa toimituksellisesti. Lue tietosuojaseloste ja kommentointiperiaatteet.

6 Kommentit
Vanhimmat
Uusimmat Äänestetyimmät
Suomi suomalaisille
Suomi suomalaisille
9 years ago

Onko tällainen toiminta poliisin taholta sääntö vai poikkeus?

Talvisodanhenki
Talvisodanhenki
9 years ago

Somput oli siis menossa SUOMI ENSIN! porukan kimppuun. Tämä tapaus selviää myös paikalta nauhoitetusta videosta.

PP
PP
9 years ago

”Teknisestä virheestä johtuen puhe oli kuulunut ulkokaiuttimista myös koulun pihalle”

Mitähän mahtaa olla monikulttuurinen kulttuurimarxilainen aivopesu päivittäin, jota kukaan ei näe eivätkä lapset osaa kertoa tai kyseenalaistaa? Suomen koulut alkavat muistuttaa täydellistä kommunismista propagandalaitosta.

Nooa
Nooa
9 years ago
Reply to  PP

Nimenomaan just näin..

KK
KK
9 years ago

Pelkkä vale tämä tekninen virhe.

jarkko
jarkko
9 years ago

mustien käyttäytymisestä pitäisi tehdä rikosilmoitus…..selvästi näki mustien sopeutumattomuuden Suomeen….pitäs lähettää somaliaan näyttämään keskisormea, jokainen musta….

Majava pysäytti liikenteen Kokemäellä

Julkaistu 14.10.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Palomiehet eivät koskaan nähneet majavaa Kokemäellä, mutta jyrsitty runko osoitti syyn tukkeutuneeseen kaistaan. Kuvituskuva.

Majava nakursi Kokemäellä puun, joka kaatui tien poikki tukkien toisen ajokaistan. Palokunta joutui siivoamaan jäljet yöllisen puunkaatajan jäljiltä, jota ei näkynyt missään.

Tapaus sattui sunnuntain ja maanantain välisenä yönä Sääksjärventiellä Kokemäellä. Majavan kerrotaan halunneen rakentaa padon. Kokemäen palokunta joutui vastaamaan hälytykseen ja siirtämään puun pois tieltä.

— Puu oli siististi jyrsitty poikki, joten syy-yhteys siihen, miksi se makasi tien poikki, oli selvä, päivystävä palomestari Tuomas Kiskola kertoo Ylelle.

Sääksjärven ympärillä olevat laajat koskemattomat erämaa-alueet soveltuvat hyvin majaville. Silti Satakunnan palomiehet vastaavat harvoin majaviin liittyviin hälytyksiin. Useimmat puut kaatuvat lahon, iän tai myrskyjen vuoksi.

Mainos:

Palomiehet eivät koskaan nähneet majavaa.

— Minulla on ollut vain yksi aiempi hälytys majavan takia, joten onhan tämä varmasti epätavallista, Kiskola sanoo.

Suomalaiskoulu hyödyntää YouTubea saadakseen oppilaat lukemaan

Julkaistu 13.10.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Koulu Kauniaisissa käyttää VR-lasien kautta katsottavia videoita binokulaarisen näön harjoittamiseen perinteisten lukuharjoitusten sijaan. Kuvituskuva, ei koulun kokeilusta.

Lukuharjoitusten sijaan erään suomalaiskoulun oppilaat katsovat videoita, mukaan lukien YouTube-sisältöjä, VR-lasien läpi. Ideana on harjoittaa heidän silmiään lukemisen helpottamiseksi.

Helsingin kupeessa Kauniaisissa sijaitseva Hagelstamska skolan on korvannut perinteiset lukuharjoitukset laseilla, Yle raportoi. Kahdentoista viikon ajan oppilaat ovat katsoneet videoita 15 minuuttia päivässä erityisen sovelluksen kautta, joka on asennettu lasien sisään sijoitettuun matkapuhelimeen.

Videot, jotka sisältävät materiaalia YouTubesta ja Ylen ohjelmistosta, on kahdennettu siten, että kumpikin silmä näkee oman versionsa. Tavoitteena on harjoittaa binokulaarista näköä – eli sitä, miten silmät ja aivot toimivat yhdessä. Videot korvaavat lukuharjoituksen, eivät kirjoja.

Useat oppilaat kertovat tuntevansa olonsa vähemmän väsyneeksi lukiessaan.

Mainos:

Lukunopeutta mittaa lasit kehittänyt Imvi-yritys, eikä kokeilulla ole vertailuryhmää. Projektia seuraava Helsingin yliopiston kasvatustieteen yliopistonlehtori Jeanette Koskinen kirjoittaa Ylelle lähettämässään sähköpostissa, että jotkut oppilaat lukevat yhtä vähän ja yhtä vastahakoisesti kuin ennenkin, vaikka lukeminen tuntuisi vähemmän rasittavalta silmille.

"Tieteellisesti emme siis voi vielä tietää, parantaako VR-laseilla harjoittelu binokulaarista näköä tarpeeksi, jotta sillä olisi positiivinen vaikutus oppilaiden lukemiseen", hän kirjoittaa.

Suomen resepti kustannusten leikkaamiseen: Pidempi työura ja lisää tekoälyä

Hyvinvointivaltion romahdus

Julkaistu 8.10.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Valtiovarainministeriön virkamiehet esittelivät ehdotuksensa 7. lokakuuta 2026. Alimman eläkeiän nostaminen 70 vuoteen vaatisi poliittisia päätöksiä.

Suomalaisten on ehkä työskenneltävä 70-vuotiaaksi asti ja pienten lasten perheet voivat menettää kotihoidon tuen, jos poliitikot noudattavat valtiovarainministeriön virkamiesten esityksiä. Mitään ei ole vielä päätetty – ehdotukset ovat virkamiesten näkemys seuraavan hallituksen säästötalkoisiin.

Valtiovarainministeriö julkaisi 7. lokakuuta virkamiestensä virkamiespuheenvuoron ”Luottamus tulevaan”. Ministeriön virkamiehet ovat toimittaneet vastaavia asiakirjoja ennen hallitusneuvotteluja vuoden 1991 vaaleista lähtien. Päätökset tekevät vaaleilla valitut edustajat.

Taustalla on parlamentaarisen työryhmän helmikuussa asettama tavoite: julkista taloutta on vahvistettava 8–11 miljardilla eurolla vuoteen 2031 mennessä. Ministeriön mukaan mitään menoja tai veroja ei voida jättää tarkastelun ulkopuolelle, ja päätökset tulisi tehdä heti seuraavan vaalikauden alussa.

Finanssipolitiikan koordinaattori Lauri Kajanoja kirjoittaa, että sopeutus on ”valitettavasti niin laaja, että se vaikuttaa väistämättä monien suomalaisten arkeen”.

Mainos:

Eläkkeelle 70-vuotiaana ja kotihoidon tuen lakkauttaminen

Virkamiehet haluavat nostaa vanhuuseläkkeen alaikärajan asteittain 70 vuoteen siten, että se nousisi kuudella kuukaudella kutakin peräkkäistä ikäluokkaa kohden. Tämän jälkeen eläkeikä sidottaisiin elinajanodotteeseen. Svenska Ylen mukaan muutoksen arvioidaan lisäävän työllisten määrää ajan mittaan 50 000–120 000 hengellä.

Kotihoidon tuki, jota maksetaan perheille, jotka hoitavat pieniä lapsiaan kotona päivähoidon sijaan, poistettaisiin tai sen kestoa lyhennettäisiin merkittävästi ehdotuksen mukaan. Ministeriö haluaa tällä tavoin nostaa ”pienten lasten vanhempien osallistumisastetta työmarkkinoilla”. Toimenpide voisi luoda 10 000 uutta työpaikkaa.

Myös opiskelijat saisivat osansa. Toista samantasoista tutkintoa suorittavilta suomalaisilta perittäisiin ehdotuksen mukaan vuotuiset lukukausimaksut.

Tekoälyä, vähemmän kuntia ja polttopuun verotus

Kuntien ja hyvinvointialueiden määrää on tarkoitus vähentää rajusti. Jos kuntarakennetta ei voida muuttaa, hyvinvointialueet tai valtio voisivat ottaa tehtäviä hoitaakseen. Valtion virastojen yhdistämisen odotetaan tuovan noin 100 miljoonan euron pysyvät säästöt vaalikauden 2031–2035 loppuun mennessä.

Julkisen sektorin on myös tarkoitus ottaa tekoäly laajasti käyttöön, erityisesti verotuksessa ja asiankäsittelyssä. Lainsäädäntöä on tarkoitus muuttaa tämän mahdollistamiseksi.

Tehottomia yritystukia leikattaisiin, ja valtio myisi ehdotuksen mukaan 2–3 miljardin euron arvosta julkisesti noteerattuja osakkeita, joiden tuotot ohjattaisiin sen sijaan listaamattomiin kasvuyrityksiin. Samalla virkamiehet haluavat nostaa fossiilisten polttoaineiden veroja, poistaa turpeen energiaveron huojennukset ja ottaa käyttöön veron lämmöntuotannossa käytettävälle puulle ja polttopuulle.

Ministeriö julkaisee 26. lokakuuta tarkemmat katsaukset menoista, rakenteista ja veroista.

Suomi: Google-yhtiö raivasi metsää ilman vaadittua arviointia

Ympäristö

Julkaistu 1.10.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Hakattua metsää. Kuva on yleiskuva eikä esitä Muhoksen kohdetta.

Googlen suomalainen tytäryhtiö Tuike Finland raivasi Muhoksella noin 330 hehtaaria metsää suunniteltua datakeskusta varten ilman Suomen lain edellyttämää ympäristövaikutusten arviointia. Hakkuut jatkuivat elokuuhun asti, vaikka viranomainen oli jo toukokuussa päättänyt, että arviointi on välttämätön.

Tiedot perustuvat suomalaiseen Helsingin Sanomat -lehteen, joka sai haltuunsa asiakirjoja Lupa- ja valvontavirastolta (LVV).

Suomen laki edellyttää ympäristövaikutusten arviointia (YVA), kun metsää poistetaan pysyvästi yhtenäiseltä alueelta, jonka koko ylittää 200 hehtaaria.

Tuike toteaa asiakirjoissa, että hakkuut ja valmistelutyöt Muhoksella kattavat 330 hehtaaria.

Mainos:

Hakkuut alkoivat tämän vuoden maaliskuussa. Huhtikuun lopulla Tuike pyysi LVV:tä määrittelemään, tarvitaanko arviointia lainkaan.

Yhtiö ja konsulttiyhtiö Ramboll väittivät, ettei säännös soveltunut, koska se esiintyy luonnonvarojen hyödyntämistä koskevan otsikon alla, kun taas metsää raivattiin rakentamista varten.

LVV vastasi 22. toukokuuta, että hanke kuuluu suoraan YVA-velvoitteen piiriin lain hankeluettelon kohdan 2(f) perusteella. Viranomaisen mukaan metsäelinympäristöihin kuuluvat koskemattomien metsien lisäksi myös talousmetsät.

Satelliittitietojen mukaan hakkuut jatkuivat tästä huolimatta elokuuhun saakka. LVV tutkii parhaillaan, toimiko Tuike lainmukaisesti.

A composite image contrasting a clear-cut area with dense forest.
Koosteotos, jossa näkyy avohakkuualue ja tiheää metsää (arkistokuva). Kuva: PxHere/Tero Laakso (CC BY 2.0)

Yhtiö: täysin laillista

Tuikkeen vastaus saatiin maanantaina.

Yhtiö kirjoittaa, että "Tuike Finland Oy kantaa täyden vastuun omasta toiminnastaan" ja että se suoritti ennen töiden aloittamista "perusteellisen selvityksen yhteistyössä kaikkien asiaankuuluvien sidosryhmien ja oikeudellisten neuvonantajien kanssa".

Yhtiön mukaan johtopäätös oli, että sen toimintatapa oli "täysin laillinen ja asianmukainen". Itse puiden kaatamisen osalta yhtiö sanoet Googlen noudattaneen metsälakia.

Google suunnittelee datakeskusta myös Kajaaniin. Siellä Tuike sanoo hakkuiden kattavan "hieman alle 200 hehtaaria", mikä jää juuri arviointia edellyttävän kynnyksen alapuolelle.

Hankkeita tulisi tarkastella sitä taustaa vasten, että Google ilmoitti vain päiviä aiemmin – Helsinki Timesin mukaan – 13 miljardin euron investoinneista suomalaisiin datakeskuksiin.

HS kysyi LVV:n yksikönpäälliköltä, oliko yhtiö toteuttanut hakkuut ilman YVA-prosessia LVV:n päätöksestä huolimatta.

— Siltähän se vähän näyttää, LVV:n yksikönpäällikkö Sari Myllyoja sanoo HS:lle.

Suomen eduskunnalle luovutettiin pari viikkoa sitten 50 000 allekirjoitusta sisältävä adressi, jolla vastustetaan suuren mittakaavan datakeskuksia.

Allekirjoittajien suurimmat huolenaiheet liittyvät vaikutuksiin sähkömarkkinoilla ja paikalliseen ympäristöön.