Poliisi kertaa eilisen mielenosoituksen kulun Vesalan yläasteen koulun läheisyydessä

Julkaistu 1.6.2017 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 4 minuuttia

Suomi Ensin -ryhmittymä järjesti eilen Vesalan yläasteen läheisyydessä mielenosoituksen, jonka rauhanomaisen kulun poliisi turvasi - aivan kuten minkä tahansa muunkin mielenosoituksen. Mielenosoitus kesti hieman yli tunnin ja päättyi iltapäivällä noin puoli kahden aikaan.

Kyseinen mielenosoitus ja poliisin toiminta on herättänyt keskustelua erityisesti sosiaalisessa mediassa, joten poliisi kertaa tässä tiedotteessa tiivistetysti tapahtumien kulun. Tiedotteen lopussa on myös kootusti vastauksia yleisimpiin Twitterissä esiin nousseisiin kysymyksiin.

- Poliisin tietojen mukaan idea tämän mielenosoituksen järjestämiseen oli lähtenyt siitä, kun Vesalan yläasteella oli taannoin aamunavauksessa soitettu arabiankielistä puhelaulua. Teknisestä virheestä johtuen puhe oli kuulunut ulkokaiuttimista myös koulun pihalle ja eräs oppilaista oli ottanut puheesta noin kymmenen sekunnin mittaisen tallenteen. Hän toimitti tallenteen Suomi Ensin -mielenosoitukseen Rautatientorille, ja tämä sai mielenosoittajatahon suunnittelemaan ja järjestämään mielenosoituksen Vesalan koulun läheisyyteen, kertoo komisario Jarmo Heinonen Helsingin poliisilaitokselta.

Mielenosoituksen järjestämiseen ei tarvita lupaa, mutta ilmoitus mielenosoituksesta tulee tehdä poliisille vähintään kuusi tuntia aiemmin. Mielenosoituksen järjestäjät ilmoittivat mielenosoituksesta poliisille edellisenä iltana. Paikaksi he ilmoittivat Vesalan koulun läheisyyden. Koska paikkaa ei ollut ilmoitettu tämän tarkemmin, poliisi linjasi, ettei mielenosoitus saa häiritä yläasteen opetusta, eikä etenkään yläasteen vieressä olevaa ala-astetta ja päiväkotia.

- Tämä tehtiin hyvissä ajoin selväksi mielenosoituksen järjestäjille, ja he ymmärsivätkin tämän. Paikan soveltumisesta mielenosoitukseen kysyttiin näkemystä myös Vesalan yläasteen rehtorilta, joka arvioi paikan sopivaksi, Heinonen kertoo.

Poliisi neuvotteli mielenosoittajien kanssa myös muista yksityiskohdista ja paikalle varattiin riittävästi poliisipartioita varmistamaan mielenosoituksen rauhanomainen kulku. Poliisi antoi järjestämisen osalta mielenosoituksen järjestäjille ohjeita myös äänentoiston voimakkuudesta ja oppilaiden ja koulun henkilökunnan kuvaamisesta.

Mielenosoituksen järjestäjän avoimen Facebook-kutsun siivittämänä paikan päälle tuli iltapäivällä noin kolmisenkymmentä mielenosoittajaa. Mielenosoitus piti sisällään lähinnä puheita, joissa moitittiin koulua siitä, että he pyrkivät edistämään islamin uskon leviämistä Suomessa.

- Poliisi otti etukäteen huomioon sen, että tämän kyseisen mielenosoituksen luonne on sellainen, että se herättää paljon tunteita. Vaikka mielenosoittajien agenda ei olisi kaikkien mieleen, poliisin tehtävä on kuitenkin turvata mielenosoitukset niiden aiheesta riippumatta, eikä mielenosoituksissa ole ennakkosensuuria. Poliisilla ei kuitenkaan ole kynnystä tehdä omatoimisesti rikosilmoitusta mielenosoituksista, mikäli niissä havaitaan laittomuuksia, Heinonen painottaa.

Poliisin lakisääteisen tehtävän eli mielenosoituksen turvaamisen näkökulmasta iltapäivä sujui rauhallisesti: Yksittäiset koulun oppilaat ilmaisivat mielipiteensä mielenosoituksen sisällöstä muun muassa näyttämällä keskisormea mielenosoittajille ja jotkut oppilaista olisivat halunneet tavalla tai toisella osallistua mielenosoitukseen, mutta opettajat hakivat heidät oppitunnille. Mielenosoituksen lopuksi yksi koulun oppilaista tuli puhumaan mielenosoitukseen.

- Poliisin tehtävä mielenosoituksissa on turvata mielenosoituksen rauhanomainen kulku. Poliisin näkökulmasta kyseessä oli kaiken kaikkiaan varsin tavanomainen mielenosoitus, jossa ei ollut merkittäviä järjestyshäiriöitä, Heinonen jatkaa.

Twitterissä useita kysymyksiä mielenosoitukseen liittyen

Pikaviestinpalvelu Twitterissä on käyty tiivistä keskustelua aiheesta, ja poliisi on vastaillut kysyjille aiheeseen liittyen. Vastaukset eivät vaikuta kuitenkaan tavoittaneen kaikkia kysyjiä, joten seuraavaksi kootaan vastaukset yleisimpiin Twitterissä esille nousseisiin kysymyksiin:

Kuinka on mahdollista, että poliisi on sallinut tällaisen mielenosoituksen koulun lähistöllä? Miksi poliisi ei estä joitakin mielenosoituksia ennalta?

Mielenosoittaminen on perusoikeus, joka on turvattu laissa. Kokoontumislain mukaan julkisen vallan tehtävä on edistää mielenosoitusoikeuden toteutumista. Mielenosoitusten kieltäminen ennalta on äärimmäinen keino, johon tässä tapauksessa ei poliisin arvion mukaan ollut tarvetta.

Onko poliisi ottanut mielenosoittajia poliisiauton kyytiin? Miksi?

Poliisi kävi yhdessä mielenosoituksen järjestäjän kanssa poliisiautolla katsomassa mielenosoituspaikan. Kun paikka todettiin sopivaksi, jäi mielenosoituksen järjestäjä paikalle. Eli ketään ei varsinaisesti kyyditty paikalle poliisiautolla, vaan poliisiauton kyydissä oleminen liittyi neuvotteluun mielenosoituspaikasta.

Onko poliisi estänyt oppilaita tulemaan mielenosoitukseen? Miksi?

Poliisi ei ole estänyt nuoria tulemasta mielenosoitukseen. Paikalla oli muutamia nuoria, joiden asenne mielenosoitukseen oli kielteinen, ja jotka puheen tasolla olivat menossa "hakkaamaan" mielenosoittajia. Näiden nuorten pääsyn mielenosoituspaikalle poliisi esti keskustelemalla nuorten kanssa. Lisäksi koulun henkilökuntaan kuuluva opettaja kävi hakemassa muutamia nuoria mielenosoituksen lähistöltä takaisin oppitunnille.

Onko koulurauha häiriintynyt?

Poliisin arvion mukaan koulurauha ei merkittävästi häiriintynyt mielenosoituksesta. Paremman arvion asiasta saa koulun henkilökunnalta. Mielenosoituksen jälkeen koulun rehtori kertoi olleensa tyytyväinen poliisin toimintaan.

Onko poliisin tietoon tullut vihapuheita tai muita laittomuuksia tämän kyseisen mielenosoituksen osalta?

Poliisi oli paikalla turvaamassa mielenosoituksen rauhanomaisen toteutumisen. Poliisi ei erityisesti kuunnellut tai arvioinut puheiden lainmukaisuutta paikan päällä. Järjestäjä on videoinut koko mielenosoituksen ja se on katsottavissa sosiaalisen median palveluista.

Mikäli joku katsoo, että mielenosoituksessa on rikottu lakia, hän voi tehdä asiasta rikosilmoituksen poliisille. Poliisi ei havainnut turvaamistehtävän ohessa asioita, joista poliisi olisi tehnyt omatoimisesti rikosilmoituksen.

Lähde: Helsingin poliisi

Venäjä-propagandisti Bäckmanin salainen sopimus HS-toimittajan kanssa: Raportoi USA:stä Bäckmanille, 2000e/kuussa

Päivitetty 11.6.2026, Julkaistu 16.1.2026 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 1 minuutti

Netissä leviävä salainen sopimus Venäjä-yhteyksistään tunnetun dosentti Johan Bäckmanin ja HS:n Moskovan kirjeenvaihtajan Maarit Uberin (entinen Roiha) kanssa herättää paljon ihmetystä.

Bäckman ja Uber laativat muutama vuosi sitten sopimuksen, jonka perusteella Bäckman "lähetti" Uberin USA:han raportoimaan hänelle.

Sopimuksen mukaan Uber (silloinen Roiha) oli Bäckmanin "kirjeenvaihtaja". Sopimuksen mukaan Bäckman maksoi raportoinnista Uberille vähintään 2000e / kk.

Maarit Uber asuu nykyisin Moskovassa ja on HS:n Venäjän kirjeenvaihtaja. Myös Bäckman asuu lehtitietojen mukaan nykyisin Venäjällä.

Herää kysymys, onko HS:n Venäjä-uutisointi nyt myös Bäckmanin ohjauksessa. Maarit Uber tunnetaan Venäjää "ymmärtävänä" toimittajana.

Maalittaminen ja väärän tiedon agitaattorit uhkaavat ihmisten turvallisuutta

Päivitetty 11.6.2026, Julkaistu 29.10.2025 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 2 minuuttia

Yhä useammin sosiaalisessa mediassa näemme ilmiön, jossa jotakuta ihmistä aletaan yhteisvoimin painostaa, leimata ja häpäistä. Tätä kutsutaan maalittamiseksi – ja se on yksi aikamme vaarallisimmista keskustelukulttuurin sairauksista.

Maalittamisen ydin on yksinkertainen: joku vaikuttaja tai näkyvä henkilö jakaa valikoitua tai virheellistä tietoa jostain yksilöstä tavalla, joka saa joukon ihmisiä hyökkäämään tämän kimppuun. Tuloksena on somemyrsky, uhkailua, ja monesti kohteen henkilökohtainen ja ammatillinen maine tuhoutuu hetkessä.

Tämä ei ole sattumanvaraista. Se on osa laajempaa agitaatiokulttuuria, jossa viestintää käytetään poliittisena tai ideologisena aseena. Ikävä kyllä, myös Suomessa tällaisia toimintatapoja on omaksuttu – ja niihin on toisinaan liittynyt jopa julkisin varoin tuettuja hankkeita tai projekteja.

Kun vaikuttajasta tulee yllyttäjä

Yksi esimerkki tästä kehityksestä on viestintävaikuttaja Janne Riiheläinen, joka on toiminut näkyvästi julkisessa keskustelussa ja saanut tukea myös erilaisilta yhteisöiltä, kuten Aalto-yliopistosta. Riiheläisen toiminta sosiaalisessa mediassa on herättänyt laajaa huolta: hänen päivityksissään toistuu kaava, jossa yksittäisistä ihmisistä tai ryhmistä annetaan vääristeleviä väitteitä, minkä jälkeen seuraajat käyvät hyökkäykseen, jopa väkivataan kehoitetaan ihmisiä.

Ongelma ei ole pelkästään Riiheläisessä henkilönä – vaan ilmiössä, jota hän edustaa. Kun valta-asemassa oleva vaikuttaja käyttää sananvapauttaan toisten leimaamiseen, hän asettaa itsensä viestinnän agitaattoriksi, ei keskustelijaksi. Tällainen toiminta murentaa yhteiskunnallista luottamusta ja normalisoi vihamielistä käytöstä.

Julkinen raha ja vastuu

Erityisen ongelmallista on, jos julkista rahaa kanavoidaan henkilöille tai hankkeille, joiden toiminta synnyttää maalittamista tai sen kaltaista sosiaalista painostusta. Tiede ja koulutus ovat arvokkaita vain silloin, kun ne rakentavat luottamusta ja yhteisöllisyyttä – eivätkä toimi välineenä muiden hiljentämiseen.

Jos yliopisto tai muu julkinen taho tukee toimijoita, jotka toistuvasti lietsoivat someraivoa, on syytä pysähtyä ja kysyä: mitä me oikein rahoitamme?

Sananvapaus ei ole hyökkäysoikeus

Sananvapaus on demokraattisen yhteiskunnan kulmakivi. Mutta se ei tarkoita oikeutta vääristellä tietoa tai lietsoa ihmisiä toisia vastaan. Jokainen, jolla on suuri seuraajakunta ja vaikutusvaltaa, kantaa myös moraalisen vastuun siitä, miten hänen sanansa vaikuttavat.

Jos haluamme säilyttää vapauden puhua, meidän on suojeltava myös vapautta olla joutumatta joukkohyvittelyn kohteeksi. On aika lopettaa maalittamisen normalisointi – riippumatta siitä, kuka sitä tekee.

https://nykysuomi.com/2025/06/10/aalto-yliopisto-faktabaari-ja-janne-riihelainen-rikostutkinnan-kohteena-syytoksia-laajasta-vihamaalittamisesta-ja-valheellisesta-mustamaalauksesta/

Mies yritti sahata tiensä sisään kauppaan Kajaanissa – poliisi keskeytti erikoisen murtoyrityksen

Päivitetty 11.6.2026, Julkaistu 26.10.2025 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 1 minuutti

Mies yritti sahata tiensä kauppaan Kajaanissa – koirapartio nappasi kaksitahtibensiinille haisevan tekijän

Kajaanissa koettiin erikoinen murtoyritys sunnuntain vastaisena yönä, kun poliisi sai hätäkeskukselta ilmoituksen miehestä, joka yritti päästä kauppaan sisälle moottorisahan avulla.

Partiot saapuivat paikalle pian puolenyön jälkeen ja havaitsivat tuntomerkkeihin sopivan miehen juoksevan kaupasta poispäin. Koirapartio lähti miehen perään ja sai hänet kiinni lyhyen juoksukilpailun jälkeen – tekijä tuoksui vahvasti kaksitahtibensiinille.

Poliisin mukaan mies oli ensin yrittänyt murtautua sisään rikkomalla kaupan etuoven lasin. Kun tämä ei onnistunut, hän oli ottanut käyttöönsä moottorisahan ja sahannut reiän kaupan lastauslaiturin oveen. Siitäkään kautta hän ei kuitenkaan ollut päässyt sisälle.

Mies otettiin kiinni rikoksesta epäiltynä ja kuljetettiin poliisivankilaan. Poliisi tutkii tapausta muun muassa törkeänä varkauden yrityksenä ja vahingontekona.

Kuolemaan johtanut liikenneonnettomuus Laitilassa – yksi menehtyi

Päivitetty 11.6.2026, Julkaistu 25.10.2025 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 1 minuutti

Kuolemaan johtanut liikenneonnettomuus Laitilassa – poliisiauto osallisena takaa-ajotilanteessa

Laitilassa tapahtui perjantai-iltana vakava liikenneonnettomuus, jossa menehtyi yksi henkilö. Onnettomuus sattui tilanteessa, jossa hälytysajossa ollut poliisi seurasi pakenevaa ajoneuvoa.

Lounais-Suomen poliisin mukaan takaa-ajo sai alkunsa kasitiellä Laitilassa noin kello 19.50, kun henkilöauto ei noudattanut poliisin pysähtymismerkkiä ja jatkoi matkaa Rauman suuntaan.

Kasitiellä, Joukahaisentien risteyksen kohdalla, pakeneva auto lähti ohittamaan autoletkaa poliisin seuratessa sitä hälytysajoa käyttäen. Samassa hetkessä autoletkassa ollut sivullinen henkilöauto kääntyi vasemmalle Joukahaisentielle suoraan hälytysajossa olleen poliisiauton eteen.

Poliisiauto törmäsi henkilöauton vasempaan kylkeen. Henkilöautoa kuljettanut mies menehtyi elvytysyrityksistä huolimatta onnettomuuspaikalla. Autossa ei ollut muita matkustajia.

Koska poliisi oli osallisena onnettomuudessa, on tapahtuneesta kirjattu rikosilmoitus liikenneturvallisuuden vaarantamisesta ja kuolemantuottamuksesta. Tapauksen tutkinta siirtyy Syyttäjälaitokselle, ja tutkinnan johtamisesta sekä tiedottamisesta vastaa Valtakunnansyyttäjä.

Poliisi ei tiedota asiasta enempää, mutta jatkaa pakenevan auton kuljettajan tavoittamista.