Poliisi kertaa eilisen mielenosoituksen kulun Vesalan yläasteen koulun läheisyydessä

Julkaistu 1.6.2017 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 4 minuuttia

Suomi Ensin -ryhmittymä järjesti eilen Vesalan yläasteen läheisyydessä mielenosoituksen, jonka rauhanomaisen kulun poliisi turvasi - aivan kuten minkä tahansa muunkin mielenosoituksen. Mielenosoitus kesti hieman yli tunnin ja päättyi iltapäivällä noin puoli kahden aikaan.

Kyseinen mielenosoitus ja poliisin toiminta on herättänyt keskustelua erityisesti sosiaalisessa mediassa, joten poliisi kertaa tässä tiedotteessa tiivistetysti tapahtumien kulun. Tiedotteen lopussa on myös kootusti vastauksia yleisimpiin Twitterissä esiin nousseisiin kysymyksiin.

- Poliisin tietojen mukaan idea tämän mielenosoituksen järjestämiseen oli lähtenyt siitä, kun Vesalan yläasteella oli taannoin aamunavauksessa soitettu arabiankielistä puhelaulua. Teknisestä virheestä johtuen puhe oli kuulunut ulkokaiuttimista myös koulun pihalle ja eräs oppilaista oli ottanut puheesta noin kymmenen sekunnin mittaisen tallenteen. Hän toimitti tallenteen Suomi Ensin -mielenosoitukseen Rautatientorille, ja tämä sai mielenosoittajatahon suunnittelemaan ja järjestämään mielenosoituksen Vesalan koulun läheisyyteen, kertoo komisario Jarmo Heinonen Helsingin poliisilaitokselta.

Mielenosoituksen järjestämiseen ei tarvita lupaa, mutta ilmoitus mielenosoituksesta tulee tehdä poliisille vähintään kuusi tuntia aiemmin. Mielenosoituksen järjestäjät ilmoittivat mielenosoituksesta poliisille edellisenä iltana. Paikaksi he ilmoittivat Vesalan koulun läheisyyden. Koska paikkaa ei ollut ilmoitettu tämän tarkemmin, poliisi linjasi, ettei mielenosoitus saa häiritä yläasteen opetusta, eikä etenkään yläasteen vieressä olevaa ala-astetta ja päiväkotia.

- Tämä tehtiin hyvissä ajoin selväksi mielenosoituksen järjestäjille, ja he ymmärsivätkin tämän. Paikan soveltumisesta mielenosoitukseen kysyttiin näkemystä myös Vesalan yläasteen rehtorilta, joka arvioi paikan sopivaksi, Heinonen kertoo.

Poliisi neuvotteli mielenosoittajien kanssa myös muista yksityiskohdista ja paikalle varattiin riittävästi poliisipartioita varmistamaan mielenosoituksen rauhanomainen kulku. Poliisi antoi järjestämisen osalta mielenosoituksen järjestäjille ohjeita myös äänentoiston voimakkuudesta ja oppilaiden ja koulun henkilökunnan kuvaamisesta.

Mielenosoituksen järjestäjän avoimen Facebook-kutsun siivittämänä paikan päälle tuli iltapäivällä noin kolmisenkymmentä mielenosoittajaa. Mielenosoitus piti sisällään lähinnä puheita, joissa moitittiin koulua siitä, että he pyrkivät edistämään islamin uskon leviämistä Suomessa.

- Poliisi otti etukäteen huomioon sen, että tämän kyseisen mielenosoituksen luonne on sellainen, että se herättää paljon tunteita. Vaikka mielenosoittajien agenda ei olisi kaikkien mieleen, poliisin tehtävä on kuitenkin turvata mielenosoitukset niiden aiheesta riippumatta, eikä mielenosoituksissa ole ennakkosensuuria. Poliisilla ei kuitenkaan ole kynnystä tehdä omatoimisesti rikosilmoitusta mielenosoituksista, mikäli niissä havaitaan laittomuuksia, Heinonen painottaa.

Poliisin lakisääteisen tehtävän eli mielenosoituksen turvaamisen näkökulmasta iltapäivä sujui rauhallisesti: Yksittäiset koulun oppilaat ilmaisivat mielipiteensä mielenosoituksen sisällöstä muun muassa näyttämällä keskisormea mielenosoittajille ja jotkut oppilaista olisivat halunneet tavalla tai toisella osallistua mielenosoitukseen, mutta opettajat hakivat heidät oppitunnille. Mielenosoituksen lopuksi yksi koulun oppilaista tuli puhumaan mielenosoitukseen.

- Poliisin tehtävä mielenosoituksissa on turvata mielenosoituksen rauhanomainen kulku. Poliisin näkökulmasta kyseessä oli kaiken kaikkiaan varsin tavanomainen mielenosoitus, jossa ei ollut merkittäviä järjestyshäiriöitä, Heinonen jatkaa.

Twitterissä useita kysymyksiä mielenosoitukseen liittyen

Pikaviestinpalvelu Twitterissä on käyty tiivistä keskustelua aiheesta, ja poliisi on vastaillut kysyjille aiheeseen liittyen. Vastaukset eivät vaikuta kuitenkaan tavoittaneen kaikkia kysyjiä, joten seuraavaksi kootaan vastaukset yleisimpiin Twitterissä esille nousseisiin kysymyksiin:

Kuinka on mahdollista, että poliisi on sallinut tällaisen mielenosoituksen koulun lähistöllä? Miksi poliisi ei estä joitakin mielenosoituksia ennalta?

Mielenosoittaminen on perusoikeus, joka on turvattu laissa. Kokoontumislain mukaan julkisen vallan tehtävä on edistää mielenosoitusoikeuden toteutumista. Mielenosoitusten kieltäminen ennalta on äärimmäinen keino, johon tässä tapauksessa ei poliisin arvion mukaan ollut tarvetta.

Onko poliisi ottanut mielenosoittajia poliisiauton kyytiin? Miksi?

Poliisi kävi yhdessä mielenosoituksen järjestäjän kanssa poliisiautolla katsomassa mielenosoituspaikan. Kun paikka todettiin sopivaksi, jäi mielenosoituksen järjestäjä paikalle. Eli ketään ei varsinaisesti kyyditty paikalle poliisiautolla, vaan poliisiauton kyydissä oleminen liittyi neuvotteluun mielenosoituspaikasta.

Onko poliisi estänyt oppilaita tulemaan mielenosoitukseen? Miksi?

Poliisi ei ole estänyt nuoria tulemasta mielenosoitukseen. Paikalla oli muutamia nuoria, joiden asenne mielenosoitukseen oli kielteinen, ja jotka puheen tasolla olivat menossa "hakkaamaan" mielenosoittajia. Näiden nuorten pääsyn mielenosoituspaikalle poliisi esti keskustelemalla nuorten kanssa. Lisäksi koulun henkilökuntaan kuuluva opettaja kävi hakemassa muutamia nuoria mielenosoituksen lähistöltä takaisin oppitunnille.

Onko koulurauha häiriintynyt?

Poliisin arvion mukaan koulurauha ei merkittävästi häiriintynyt mielenosoituksesta. Paremman arvion asiasta saa koulun henkilökunnalta. Mielenosoituksen jälkeen koulun rehtori kertoi olleensa tyytyväinen poliisin toimintaan.

Onko poliisin tietoon tullut vihapuheita tai muita laittomuuksia tämän kyseisen mielenosoituksen osalta?

Poliisi oli paikalla turvaamassa mielenosoituksen rauhanomaisen toteutumisen. Poliisi ei erityisesti kuunnellut tai arvioinut puheiden lainmukaisuutta paikan päällä. Järjestäjä on videoinut koko mielenosoituksen ja se on katsottavissa sosiaalisen median palveluista.

Mikäli joku katsoo, että mielenosoituksessa on rikottu lakia, hän voi tehdä asiasta rikosilmoituksen poliisille. Poliisi ei havainnut turvaamistehtävän ohessa asioita, joista poliisi olisi tehnyt omatoimisesti rikosilmoituksen.

Lähde: Helsingin poliisi

Trump asetti tullit 60 maalle – Pohjoismaat mukana

Julkaistu 24.7.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Lukuaika 2 minuuttia

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump on asettanut uusia tuontitulleja 60 maalle ja taloudelle. Pohjoismaille päätös merkitsee jakoa: EU-jäsenmaat Tanska, Suomi ja Ruotsi kohtaavat 10 prosentin tullimaksun, kun taas Norja joutuu maksamaan 12,5 prosenttia.

Tullit astuvat voimaan 24. heinäkuuta ja ne korvaavat aiemmin voimassa olleet väliaikaiset yleistullit. Useimpia maita koskee 12,5 prosentin tullitaso, kun taas pienempi ryhmä – mukaan lukien Yhdistynyt kuningaskunta, Kanada, Meksiko ja EU – on alemman 10 prosentin tullin piirissä päätöksestä annettujen raporttien mukaan.

Norja kohtaa sen sijaan 12,5 prosentin tullin, mikä on korkeampi kuin EU-mailla. Norjan ulkoministeriö on hylännyt sekä päätöksen että sen perustelut, ja Norjan elinkeinoelämän keskusliitto (NHO) varoittaa norjalaisten viejien joutuvan kilpailuhaittaan verrattuna EU-maiden yrityksiin Yhdysvaltain markkinoilla.

Yhdysvallat perustaa toimenpiteet Yhdysvaltain kauppaedustajan viraston (USTR) tutkimuksiin. Hallinto sanoo, etteivät kyseiset taloudet riittävästi kiellä tai estä pakkotyöllä valmistettujen tuotteiden tuontia. EU on hylännyt perustelut ja katsoo tullit perusteettomiksi, vaikka se jakaakin tavoitteen pakkotyön vastaisesta taistelusta.

Uusi oikeudellinen perusta oikeuden takaiskun jälkeen

Päätös seuraa Yhdysvaltain korkeimman oikeuden hylättyä osia Trumpin aiemmasta hätälainsäädäntöön perustuneesta tullipolitiikasta. Uusi järjestelmä on sen sijaan sidottu kauppalakiin, mukaan lukien niin sanottuun Section 301 -prosessiin, ja Valkoinen talo kuvailee sitä pitkäaikaisemmaksi. Jotkut raaka-aineet, välituotteet ja muut tuotteet on vapautettu tulleista pyrkimyksenä rajoittaa Yhdysvaltain talouteen kohdistuvia häiriöitä.

Pohjoismaisille EU-jäsenmaille tullit tulevat voimaan EU-tason kautta. Yhdysvallat on Ruotsin suurin vientimarkkina EU:n ulkopuolella: Ruotsin tavaravienti sinne oli yhteensä hieman yli 20,7 miljardia euroa vuonna 2025, ja lääkkeet, koneet, ajoneuvot sekä tekniset tuotteet olivat suurimpia kategorioita. Yrityksiin, joilla on tuotantoa Yhdysvalloissa, tullit saattavat vaikuttaa vähemmän, kun taas vienti Ruotsista ja muualta Euroopasta on vaarassa kallistua yhdysvaltalaisille ostajille.

Orpo ja Suomen hallitus selviytyivät luottamuslauseäänestyksistä

Julkaistu 22.7.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Lukuaika 1 minuutti

Suomen pääministeri Petteri Orpo ja hänen hallituksensa ovat selviytyneet kahdesta luottamuslauseäänestyksestä Garden Helsinki -areenahankkeelle ehdotetun valtiontuen ympärillä velloneen kiistan seurauksena.

Eduskunta äänesti luvuin 101–90 luottamuksen puolesta sekä Orpolle että hallitukselle. Äänestyksiä edelsi yhdeksän tuntia kestänyt ylimääräinen keskustelu, joka sisälsi yli 180 puheenvuoroa, Yle uutisoi.

Kuten The Nordic Times aiemmin raportoi, kansanedustajat kutsuttiin takaisin kesälomaltaan areenalle suunnatun 35 miljoonan euron ehdollisen valtionrahoituksen herättämien kysymysten vuoksi.

Oppositio väitti, että rahoituksen käsittely oli heikentänyt luottamusta hallitukseen, ja kyseenalaisti hankkeeseen liittyvät poliittiset kytkökset. Orpo kielsi puoluelahjoitusten vaikuttaneen päätökseen ja puolusti tukea tapana luoda työpaikkoja ja stimuloida rakennusalaa. Hallitus on sittemmin vetänyt rahoituksen pois.

Suomen kuluttajahinnat 21 prosenttia EU:n keskiarvoa korkeammat

Julkaistu 20.7.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Lukuaika 2 minuuttia

Kuluttajahinnat Suomessa ovat yli 21 prosenttia EU:n keskiarvon yläpuolella. Alkoholi, tupakka ja terveydenhuolto erottuvat erityisen kalliina, kun taas sähkön hinta on keskiarvoa alhaisempi.

Uudet vuoden 2025 luvut ovat peräisin Eurostatilta, ja ne vertailevat tavaroiden ja palveluiden hintatasoja EU-maissa. Tiedot perustuvat hintatutkimuksiin, jotka kattavat yli 2 000 tuotetta ja palvelua yhteensä 36 Euroopan maassa.

Erot unionin sisällä ovat merkittäviä. Tanskassa oli korkein yleinen hintataso, noin 40 prosenttia EU:n keskiarvon yläpuolella, kun taas Bulgaria oli noin 37 prosenttia sen alapuolella.

Suomessa alkoholi ja tupakka olivat yhdessä 74 prosenttia keskiarvoa kalliimpia. Terveydenhuollon mitattu hintataso oli yli 65 prosenttia korkeampi. Myös vapaa-aika, urheilu ja kulttuuri sekä asuminen ja energia olivat selvästi EU-tason yläpuolella.

Elintarvikkeet ja alkoholittomat juomat olivat puolestaan 7,5 prosenttia keskiarvoa kalliimpia. Suomi ei ollut tässä kategoriassa suinkaan kallein maa. Luxemburg oli EU:n kärjessä 22 prosenttia keskiarvon yläpuolella, seurannaisenaan Tanska 21 prosentilla.

Korkeat palkat ja verot nostavat hintoja

Ekonomisti Roger Wessman tunnisti kaksi pääasiallista selitystä Ylen ruotsinkielisen toimituksen haastattelussa: Suomessa on EU:n keskiarvoa korkeammat tulot ja palkat, ja verotaso nostaa joitakin hintoja. Alkoholi on tästä selvin esimerkki.

Wessman varoittaa myös, että terveydenhuollon kustannuksia on vaikea vertailla, koska maat eroavat siinä, miten hoito rahoitetaan ja mitä potilailta veloitetaan. Suomessa potilaat maksavat maksuja myös julkisessa terveydenhuoltojärjestelmässä.

Muuhun Eurooppaan verrattuna ei voida sanoa, että terveydenhuolto olisi potilaille erityisen edullista, hän sanoi.

Sähkö on yksi harvoista osa-alueista, joilla Suomi on EU:n keskiarvon alapuolella. Wessman yhdistää tämän investointeihin kotimaiseen sähköntuotantoon ja fossiilisista polttoaineista luopumiseen. Samaan aikaan kuluttajahinnat ovat nousseet Suomessa viime vuosina hitaammin kuin EU:ssa kokonaisuudessaan, osittain siksi, että palkat ja hinnat ovat nousseet nopeammin useissa maissa, joissa tulotaso oli aiemmin alhaisempi.

Orpo joutui keskeyttämään kesälomansa areenarahoituskriisin vuoksi

Julkaistu 17.7.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Lukuaika 2 minuuttia

Suomen pääministeri Petteri Orpo kutsuu eduskunnan koolle keskellä kesälomaa Garden Helsinki -areenalle myönnetystä 35 miljoonan euron ehdollisesta valtiontuesta paisuneen kriisin vuoksi. Edessä voi olla luottamuslauseäänestys.

Puhemies Jussi Halla-aho on päättänyt, että eduskunta kokoontuu tiistaina puoleltapäivin. Orpo pyysi poikkeuksellista istuntoa sen jälkeen, kun oppositio vaati vastauksia siihen, miten päätös valmisteltiin ja hyväksyttiin.

Hallitus antaa virallisen tiedonannon ehdollisesta tuesta, joka myönnettiin vuoden 2025 kehysriihen yhteydessä. Toisin kuin pelkkä pääministerin ilmoitus, tämä menettely mahdollistaa keskustelun ja äänestyksen luottamuksesta hallitukselle tai yksittäiselle ministerille.

Garden Helsinki on suunnitteilla oleva monitoimiareena- ja kehityshanke Helsingin Taka-Töölössä. Hankkeen myötä muun muassa jääkiekkoseura HIFK saisi uuden kotiareenan, ja tiloihin tulisi myös konsertteja, kulttuuritapahtumia sekä liiketilaa.

Puoluekollega keskiössä

Keskiössä on Helsingin entinen pormestari ja elinkeinoministeri Jan Vapaavuori, joka on Orpon tavoin Kansallisen Kokoomuksen jäsen ja hankeyhtiö Projekti GH Oy:n hallituksen puheenjohtaja. Oppositio on puhunut kabinettisopimuksesta ja kyseenalaistanut sen, miten tuki päätyi hallituksen pakettiin, mitä ehtoja siihen liittyy ja mikä rooli poliittisilla kytköksillä oli.

Mukaan Yle, päätös tehtiin tiettävästi ilman kilpailevien hankkeiden huomioimista, huolimatta valtiovarainministeri Riikka Purran vastustuksesta. Tuki hyväksyttiin vaivihkaa samalla, kun muita julkisia menoja, mukaan lukien sosiaali- ja terveyspalveluita, leikattiin.

Orpo on myöntänyt, ettei hän selittänyt asiaa tarpeeksi selkeästi, mutta kiistää korruption. Hän on kuvaillut Vapaavuoren lobbaussähköposteja ”täysin epäasianmukaisiksi”. Halla-aho puolestaan on puhunut ”erittäin vakavista kysymyksistä”, joihin lukeutuvat korruptioepäilyt, veronmaksajien rahojen kyseenalainen käyttö ja se, onko pääministeri puhunut totta.

Valtiontalouden tarkastusvirasto on aloittanut tutkinnan siitä, olisiko Projekti GH Oy:n pitänyt rekisteröidä lobbaustoimintansa. Suomen sääntöjen mukaan organisaatioiden on rekisteröidyttävä, jos niillä on kalenterivuoden aikana yli viisi suunniteltua lobbauskontaktia eduskuntaan tai ministeriöihin.

Eduskunnan kesäloman keskeyttäminen on epätavallista. Oppositiopuolueet – Sosiaalidemokraatit, Keskusta, Vihreä liitto, Vasemmistoliitto ja Liike Nyt – olivat yhdessä vaatineet kansanedustajien kutsumista koolle.