Mainos:

Poliisi kertaa eilisen mielenosoituksen kulun Vesalan yläasteen koulun läheisyydessä

Julkaistu 1.6.2017 – Kirjoittaja Toimitus

Suomi Ensin -ryhmittymä järjesti eilen Vesalan yläasteen läheisyydessä mielenosoituksen, jonka rauhanomaisen kulun poliisi turvasi - aivan kuten minkä tahansa muunkin mielenosoituksen. Mielenosoitus kesti hieman yli tunnin ja päättyi iltapäivällä noin puoli kahden aikaan.

Kyseinen mielenosoitus ja poliisin toiminta on herättänyt keskustelua erityisesti sosiaalisessa mediassa, joten poliisi kertaa tässä tiedotteessa tiivistetysti tapahtumien kulun. Tiedotteen lopussa on myös kootusti vastauksia yleisimpiin Twitterissä esiin nousseisiin kysymyksiin.

- Poliisin tietojen mukaan idea tämän mielenosoituksen järjestämiseen oli lähtenyt siitä, kun Vesalan yläasteella oli taannoin aamunavauksessa soitettu arabiankielistä puhelaulua. Teknisestä virheestä johtuen puhe oli kuulunut ulkokaiuttimista myös koulun pihalle ja eräs oppilaista oli ottanut puheesta noin kymmenen sekunnin mittaisen tallenteen. Hän toimitti tallenteen Suomi Ensin -mielenosoitukseen Rautatientorille, ja tämä sai mielenosoittajatahon suunnittelemaan ja järjestämään mielenosoituksen Vesalan koulun läheisyyteen, kertoo komisario Jarmo Heinonen Helsingin poliisilaitokselta.

Mielenosoituksen järjestämiseen ei tarvita lupaa, mutta ilmoitus mielenosoituksesta tulee tehdä poliisille vähintään kuusi tuntia aiemmin. Mielenosoituksen järjestäjät ilmoittivat mielenosoituksesta poliisille edellisenä iltana. Paikaksi he ilmoittivat Vesalan koulun läheisyyden. Koska paikkaa ei ollut ilmoitettu tämän tarkemmin, poliisi linjasi, ettei mielenosoitus saa häiritä yläasteen opetusta, eikä etenkään yläasteen vieressä olevaa ala-astetta ja päiväkotia.

Mainos:

- Tämä tehtiin hyvissä ajoin selväksi mielenosoituksen järjestäjille, ja he ymmärsivätkin tämän. Paikan soveltumisesta mielenosoitukseen kysyttiin näkemystä myös Vesalan yläasteen rehtorilta, joka arvioi paikan sopivaksi, Heinonen kertoo.

Poliisi neuvotteli mielenosoittajien kanssa myös muista yksityiskohdista ja paikalle varattiin riittävästi poliisipartioita varmistamaan mielenosoituksen rauhanomainen kulku. Poliisi antoi järjestämisen osalta mielenosoituksen järjestäjille ohjeita myös äänentoiston voimakkuudesta ja oppilaiden ja koulun henkilökunnan kuvaamisesta.

Mielenosoituksen järjestäjän avoimen Facebook-kutsun siivittämänä paikan päälle tuli iltapäivällä noin kolmisenkymmentä mielenosoittajaa. Mielenosoitus piti sisällään lähinnä puheita, joissa moitittiin koulua siitä, että he pyrkivät edistämään islamin uskon leviämistä Suomessa.

- Poliisi otti etukäteen huomioon sen, että tämän kyseisen mielenosoituksen luonne on sellainen, että se herättää paljon tunteita. Vaikka mielenosoittajien agenda ei olisi kaikkien mieleen, poliisin tehtävä on kuitenkin turvata mielenosoitukset niiden aiheesta riippumatta, eikä mielenosoituksissa ole ennakkosensuuria. Poliisilla ei kuitenkaan ole kynnystä tehdä omatoimisesti rikosilmoitusta mielenosoituksista, mikäli niissä havaitaan laittomuuksia, Heinonen painottaa.

Poliisin lakisääteisen tehtävän eli mielenosoituksen turvaamisen näkökulmasta iltapäivä sujui rauhallisesti: Yksittäiset koulun oppilaat ilmaisivat mielipiteensä mielenosoituksen sisällöstä muun muassa näyttämällä keskisormea mielenosoittajille ja jotkut oppilaista olisivat halunneet tavalla tai toisella osallistua mielenosoitukseen, mutta opettajat hakivat heidät oppitunnille. Mielenosoituksen lopuksi yksi koulun oppilaista tuli puhumaan mielenosoitukseen.

- Poliisin tehtävä mielenosoituksissa on turvata mielenosoituksen rauhanomainen kulku. Poliisin näkökulmasta kyseessä oli kaiken kaikkiaan varsin tavanomainen mielenosoitus, jossa ei ollut merkittäviä järjestyshäiriöitä, Heinonen jatkaa.

Twitterissä useita kysymyksiä mielenosoitukseen liittyen

Pikaviestinpalvelu Twitterissä on käyty tiivistä keskustelua aiheesta, ja poliisi on vastaillut kysyjille aiheeseen liittyen. Vastaukset eivät vaikuta kuitenkaan tavoittaneen kaikkia kysyjiä, joten seuraavaksi kootaan vastaukset yleisimpiin Twitterissä esille nousseisiin kysymyksiin:

Kuinka on mahdollista, että poliisi on sallinut tällaisen mielenosoituksen koulun lähistöllä? Miksi poliisi ei estä joitakin mielenosoituksia ennalta?

Mielenosoittaminen on perusoikeus, joka on turvattu laissa. Kokoontumislain mukaan julkisen vallan tehtävä on edistää mielenosoitusoikeuden toteutumista. Mielenosoitusten kieltäminen ennalta on äärimmäinen keino, johon tässä tapauksessa ei poliisin arvion mukaan ollut tarvetta.

Onko poliisi ottanut mielenosoittajia poliisiauton kyytiin? Miksi?

Poliisi kävi yhdessä mielenosoituksen järjestäjän kanssa poliisiautolla katsomassa mielenosoituspaikan. Kun paikka todettiin sopivaksi, jäi mielenosoituksen järjestäjä paikalle. Eli ketään ei varsinaisesti kyyditty paikalle poliisiautolla, vaan poliisiauton kyydissä oleminen liittyi neuvotteluun mielenosoituspaikasta.

Onko poliisi estänyt oppilaita tulemaan mielenosoitukseen? Miksi?

Poliisi ei ole estänyt nuoria tulemasta mielenosoitukseen. Paikalla oli muutamia nuoria, joiden asenne mielenosoitukseen oli kielteinen, ja jotka puheen tasolla olivat menossa "hakkaamaan" mielenosoittajia. Näiden nuorten pääsyn mielenosoituspaikalle poliisi esti keskustelemalla nuorten kanssa. Lisäksi koulun henkilökuntaan kuuluva opettaja kävi hakemassa muutamia nuoria mielenosoituksen lähistöltä takaisin oppitunnille.

Onko koulurauha häiriintynyt?

Poliisin arvion mukaan koulurauha ei merkittävästi häiriintynyt mielenosoituksesta. Paremman arvion asiasta saa koulun henkilökunnalta. Mielenosoituksen jälkeen koulun rehtori kertoi olleensa tyytyväinen poliisin toimintaan.

Onko poliisin tietoon tullut vihapuheita tai muita laittomuuksia tämän kyseisen mielenosoituksen osalta?

Poliisi oli paikalla turvaamassa mielenosoituksen rauhanomaisen toteutumisen. Poliisi ei erityisesti kuunnellut tai arvioinut puheiden lainmukaisuutta paikan päällä. Järjestäjä on videoinut koko mielenosoituksen ja se on katsottavissa sosiaalisen median palveluista.

Mikäli joku katsoo, että mielenosoituksessa on rikottu lakia, hän voi tehdä asiasta rikosilmoituksen poliisille. Poliisi ei havainnut turvaamistehtävän ohessa asioita, joista poliisi olisi tehnyt omatoimisesti rikosilmoituksen.

Lähde: Helsingin poliisi

Mainos:
Seuraa keskustelua
Ilmoita minulle
guest

Kun lähetät kommentin, käsittelemme nimimerkkiäsi, sähköpostiosoitettasi (ei julkaista), teknisiä tietoja ja kommentin sisältöä. Kommentti tarkastetaan automaattisesti ja tarvittaessa toimituksellisesti. Lue tietosuojaseloste ja kommentointiperiaatteet.

6 Kommentit
Vanhimmat
Uusimmat Äänestetyimmät
Suomi suomalaisille
Suomi suomalaisille
9 years ago

Onko tällainen toiminta poliisin taholta sääntö vai poikkeus?

Talvisodanhenki
Talvisodanhenki
9 years ago

Somput oli siis menossa SUOMI ENSIN! porukan kimppuun. Tämä tapaus selviää myös paikalta nauhoitetusta videosta.

PP
PP
9 years ago

”Teknisestä virheestä johtuen puhe oli kuulunut ulkokaiuttimista myös koulun pihalle”

Mitähän mahtaa olla monikulttuurinen kulttuurimarxilainen aivopesu päivittäin, jota kukaan ei näe eivätkä lapset osaa kertoa tai kyseenalaistaa? Suomen koulut alkavat muistuttaa täydellistä kommunismista propagandalaitosta.

Nooa
Nooa
9 years ago
Reply to  PP

Nimenomaan just näin..

KK
KK
9 years ago

Pelkkä vale tämä tekninen virhe.

jarkko
jarkko
9 years ago

mustien käyttäytymisestä pitäisi tehdä rikosilmoitus…..selvästi näki mustien sopeutumattomuuden Suomeen….pitäs lähettää somaliaan näyttämään keskisormea, jokainen musta….

Kahvinjuojilla oli enemmän lihasmassaa

Julkaistu 24.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Ihmisillä, jotka joivat eniten kahvia, oli vähemmän kehon rasvaa, vähemmän rasvaa sisäelinten ympärillä ja suurempi lihasmassa kuin ihmisillä, jotka kuluttivat kahvia vähän tai eivät lainkaan. Tämä selviää uudesta suomalaistutkimuksesta, vaikka tutkijat korostavat, etteivät tulokset todista kahvin aiheuttaneen eroja.

Tutkimuksen suorittivat Oulun yliopiston tutkijat, ja siihen osallistui 2 264 Pohjois-Suomessa vuonna 1966 syntynyttä henkilöä. Ryhmä on osa pitkäaikaista väestötutkimusta, jossa seurataan heidän terveyttään ajan mittaan. Osallistujat olivat 46-vuotiaita aineiston keruuhetkellä. Tutkijat jakoivat heidät itse ilmoitetun kulutuksen mukaan: ei kahvia, yhdestä kahteen kuppia, kolmesta neljään kuppia tai viisi tai useampia kuppeja päivässä.

Vaikka osallistujilla oli suunnilleen sama painoindeksi (BMI), heidän kehon koostumuksensa erosi ryhmien välillä. Niillä, jotka joivat enemmän kahvia, oli pienempi osuus kehon kokonaisrasvasta ja vähemmän viskeraalista rasvaa, kun taas heidän luustolihasmassansa oli suurempi heinäkuussa European Journal of Nutrition -lehdessä julkaistun tutkimuksen mukaan.

Tutkijat analysoivat myös 164 aineenvaihduntamarkkeria sekä verensokeri-, insuliini- ja sukupuolihormonimarkkereita. Osallistujat olivat paastonneet ja pidättäytyneet kahvista ja tupakoinnista ennen näytteiden ottoa. 2 264 osallistujasta 2 194 joi kahvia ja vain 70 ei.

Mainos:

Eroja insuliinimarkkereissa ja hormoneissa

Sekä miehillä että naisilla suurempi kahvin kulutus oli yhteydessä veren haarautuvaketjuisten aminohappojen alhaisempiin pitoisuuksiin. Aiemmat tutkimukset ovat yhdistäneet näiden aminohappojen jatkuvasti kohonneet tasot insuliiniresistenssiin ja suurempaan tyypin 2 diabeteksen riskiin.

Miesten keskuudessa suurempi kahvin kulutus oli yhteydessä myös suotuisampaan glukoosi-insuliiniprofiiliin. Hormonaalinen kuva oli monimutkaisempi: kokonais- ja biosaatava testosteroni sekä sukupuolihormoneja sitova globuliini (SHBG) olivat korkeampia, kun taas vapaa testosteroni ja vapaa androgeeni-indeksi olivat hieman alhaisempia. Naisten kohdalla yhteyksiä oli vähemmän, ja ne koostuivat pääasiassa korkeammasta SHBG:stä ja alhaisemmista vapaiden androgeenien arvoista.

Miljoonat ihmiset kuluttavat kahvia joka päivä, mutta silti tiedämme yllättävän vähän siitä, miten se liittyy aineenvaihduntaamme ja hormoneihimme. Tuloksissamme korostui selvä hormonaalinen allekirjoitus, joka ei hävinnyt, vaikka otimme huomioon painoindeksin ja elintapatekijät. Useat näistä yhteyksistä erosivat miesten ja naisten välillä, sanoo tutkimuksen pääkirjoittaja ja Oulun yliopiston väitöskirjatutkija Luca Verroest yliopiston tiedotteessa.

Oulun yliopisto korostaa myös, etteivät tulokset voi vielä muodostaa perustaa uusille ravintosuosituksille.

Osoittaa yhteyden, ei syy-seuraussuhdetta

Tutkimus on poikkileikkaustutkimus, mikä tarkoittaa, että kahvitottumukset ja fyysiset markkerit mitattiin samanaikaisesti. Se ei voi määrittää, vaikuttiko kahvi kehon koostumukseen, joivatko tietynlaiset elämäntavat omaavat ihmiset enemmän kahvia vai olivatko muut tekijät molempien taustalla.

Kulutus oli myös itse ilmoitettua, kahvia juomattomien ryhmä oli pieni, ja kaikki osallistujat tulivat suhteellisen homogeenisesta suomalaisesta syntymäkohortista. Muut elintavat ovat voineet vaikuttaa sekä siihen, kuinka paljon osallistujat joivat kahvia, että heidän kehon koostumukseensa, kuten News Medical toteaa arviossaan tutkimuksesta.

Tutkijat tekevät parhaillaan kokeita selvittääkseen, aiheuttaako kahvi itsessään muutokset ja mitkä juoman monista bioaktiivisista yhdisteistä saattavat olla vastuussa. Vasta sitten ihmisillä tehtävät interventiotutkimukset voivat osoittaa, onko yhteyksillä käytännön merkitystä.

Suomalaiset haluavat ikärajan sosiaaliseen mediaan

Julkaistu 21.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Monet suomalaiset kannattavat ikärajaa lasten sosiaalisen median käytölle, kertoo tuore kyselytutkimus.

Kyselyyn vastanneista 53 prosenttia tukee kieltoa alle 15-vuotiailta, kun taas 28 prosenttia vastustaa sitä ja 19 prosentilla ei ole mielipidettä, ruotsinkielinen Yle raportoi. Kyselyn toteutti keskustaoikeistolainen ajatushautomo Toivo.

Kannatus on korkeinta Kansallisen Kokoomuksen ja Perussuomalaisten kannattajien keskuudessa. Molemmissa ryhmissä 59 prosenttia puoltaa ikärajaa. Vastaava osuus on 46 prosenttia Vihreän liiton äänestäjien ja 45 prosenttia Vasemmistoliiton äänestäjien keskuudessa.

Myös ikä vaikuttaa näkemyksiin. 18–24-vuotiaista 45 prosenttia kannattaa ehdotusta, kun taas yli 75-vuotiaiden keskuudessa vastaava luku on 56 prosenttia. Tutkimuksessa ei havaittu tilastollisesti merkittäviä eroja miesten ja naisten välillä.

Mainos:

Suomen hallitus aloitti helmikuussa selvityksen alle 15-vuotiaiden kiellosta. Sosiaaliturvaministeri Sanni Grahn-Laasosen (huom: alkup. tekstissä Karoliina Partanen) mukaan tavoitteena on ottaa ikäraja käyttöön vuonna 2027.

Suomi harkitsee rikosoikeudellisen vastuuiän alentamista

Julkaistu 18.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Suomen oikeusministeriö selvittää, pitäisikö rikosoikeudellisen vastuun ikärajaa alentaa. Asia on noussut valokeilaan Ruotsin parlamentin tekemän merkittävän nuorisorikollisuutta koskevan päätöksen myötä.

Elokuussa Ruotsin valtiopäivät äänesti rikosoikeudellisen vastuuiän alentamisesta 14 vuoteen erityisen vakavien rikosten osalta. Tämä tarkoittaa, että 14 vuotta täyttäneet lapset voitaisiin tuomita vankeuteen rikoksista, kuten murhasta, törkeästä raiskauksesta ja törkeistä aserikoksista. Äänestys päättyi lukemin 281 puolesta ja 66 vastaan.

Ehdotus on kohdannut voimakasta kritiikkiä viranomaisilta, lastenoikeusjärjestöiltä ja tutkijoilta. Ruotsin hallitus on perustellut sitä rikoksen uhrien oikeusturvalla ja tarpeella suojautua vaarallisilta yksilöiltä. Uudistus ei ole vielä astunut voimaan. Oikeusministeri Gunnar Strömmer on todennut, että laki voisi tulla voimaan vasta seuraavan vaalikauden loppupuolella, edellyttäen että Tidö-puolueet säilyttävät valtansa.

Suomen nykyinen oikeudellinen kynnys

Suomen rikoslain mukaan henkilön on oltava täyttänyt 15 vuotta ollakseen rikosoikeudellisesti vastuussa. Suomen oikeusministeri Leena Meri haluaa nyt tarkastella ikärajan alentamista.

Mainos:

”Pyynnöstäni myös Suomessa on käynnissä selvitys rikosoikeudellisen vastuun ikärajan alentamisesta alle 15-vuotiaiden osalta. Hanke käynnistyi oikeusministeriössä kesän 2026 aikana ja valmistuu tämän vuoden aikana. Toivon, että Suomessa seurattaisiin Ruotsin keinoja nuorisorikollisuuden torjumiseksi ja laskettaisiin ikärajaa, kuten perussuomalaisten vuoden 2022 kriminaalipoliittisessa ohjelmassa esitettiin,” kirjoittaa Leena Meri X-palvelussa.

Selvityksen on määrä valmistua ennen vuoden loppua. Vasta sen jälkeen selviää, eteneekö Suomen hallitus lainsäädäntötoimiin ja mitä rikoksia tai rangaistuksia se mahdollisesti koskisi.

Opettajiin kohdistuva väkivalta on lisääntynyt voimakkaasti Suomen kouluissa

Julkaistu 17.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Joka viides peruskoulun opettaja Suomessa kertoo joutuneensa oppilaan väkivallan kohteeksi. Opetusalan ammattijärjestö OAJ varoittaa suuntauksen pahentuneen kahden vuoden aikana ja vaatii valtakunnallisia toimenpiteitä.

Opetusalan ammattijärjestö OAJ raportoi vuoden 2026 työolobarometrissaan, että 14 prosenttia vastaajista oli joutunut työpaikkaväkivallan kohteeksi edellisen vuoden aikana. Edellisessä, vuonna 2024 tehdyssä kyselyssä vastaava luku oli 10 prosenttia.

Kasvu on erityisen selvää peruskouluissa. Siellä 21 prosenttia ilmoitti joutuneensa oppilaan väkivallan kohteeksi, kun vuonna 2024 luku oli 17 prosenttia. Varhaiskasvatuksessa kolmasosa vastaajista sanoi joutuneensa lasten tekemän väkivallan kohteeksi.

Väkivalta oli lähes täysin oppilassidonnaista. 99 prosentissa tapauksista, joissa opettajat ilmoittivat joutuneensa väkivallan kohteeksi, tekijänä oli lapsi tai oppilas.

Mainos:

Erityisopettajat erityisen alttiina

Erot ovat huomattavia. OAJ nimeää erityisopettajat ja erityisluokanopettajat ryhmiksi, jotka joutuvat useimmin väkivallan kohteeksi. Väkivalta on yleisintä varhaiskasvatuksessa, mutta se on lisääntynyt eniten peruskouluissa viimeisen kahden vuoden aikana.

Sitä vastoin lukioissa työskentelevillä ei barometrin mukaan ollut kokemuksia väkivallasta. Tilanne eroaa siis selvästi eri koulutusmuotojen välillä.

Oppimis- ja työympäristöjen turvattomuuteen on puututtava. Nykyinen suuntaus on erittäin huolestuttava, sanoo OAJ:n puheenjohtaja Katarina Murto.

Monet harkitsevat alanvaihtoa

Seuraukset voivat olla vakavia kohteeksi joutuneelle henkilöstölle: kuudessa prosentissa tapauksista väkivalta oli johtanut sairauslomaan.

Vastaajista 42 prosenttia oli harkinnut alanvaihtoa edellisen vuoden aikana. Alle 51-vuotiaiden keskuudessa luku oli noin puolet.

Väkivalta ei ole ainoa syy, miksi opettajat harkitsevat ammatin jättämistä. Samalla 75 prosenttia kertoi kokevansa vähintään toisinaan työperäistä stressiä.

OAJ vaatii valtakunnallisia toimintamalleja väkivallan ja uhkatilanteiden ehkäisemiseksi kouluissa ja päiväkodeissa. Järjestö haluaa myös opetusalalle suunnatun erillisen työsuojeluohjelman.

Jäsenemme ovat peräänkuuluttaneet valtakunnallisia toimintamalleja, joilla voidaan ehkäistä väkivaltaa ja uhkatilanteita, sanoo Katarina Murto.