Pakolainen raiskasi suomalaisnaisen Roomassa

Julkaistu 11.9.2017 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 1 minuutti

Humanitäärisin perustein Italiassa oleileva pakolainen raiskasi 20 vuotiaan suomalaisen lastenhoitajan viime viikonloppuna Rooman keskustassa. Epäilty on 22 vuotias bangladeshilainen ja poliisi onnistui pidättämään hänet tuntien sisällä tapahtuneesta.

Mies löi naista kivellä, uhkasi tappaa ja raiskasi. Raiskauksen jälkeen epäilty ryösti naiselta 40 euroa ja pakeni. Uhri huusi apua ja pyysi miestä lopettamaan. Kukaan ei auttanut vaikka esimerkiksi läheisen talon ikkunaan tullut nainen kuuli varmasti avunhuudot.Uhri on tunnistanut miehen valokuvasta.

Rooman pormestari, populistisen "Viiden tähden liikkeen" jäsen Virginia Raggi on todennut ettei Roomassa suvaita minkäänlaista väkivaltaa.

Alkuvuodesta Italiaan on tullut noin 7000 pakolaista päivässä.

Lähde: IS, The Guardian

Iran väittää tehneensä kostoiskuja Yhdysvaltain tukikohtiin neljässä maassa

Julkaistu tänään 12:06 – Kirjoittaja Toimitus
Lukuaika 2 minuuttia

TEHERAN (Xinhua) -- Iranin asevoimat kertoivat perjantaina joukkojensa iskeneen Yhdysvaltain tukikohtiin ja laitoksiin Syyriassa, Kuwaitissa, Bahrainissa ja Omanissa vastatoimena Yhdysvaltain tekemille uusille iskuille Irania ja sen infrastruktuuria vastaan.

Iranin islamilainen vallankumouskaarti (IRGC) ilmoitti virallisen uutiskanavansa Sepah Newsin välittämissä lausunnoissa, että sen ilmailuvoimat tekivät yllätyshyökkäyksen Yhdysvaltain sotilaskeskukseen Syyrian al-Tanfin tukikohdassa. Iskussa kerrottiin kuolleen useita yhdysvaltalaisia henkilöstön jäseniä ja tuhoutuneen tutkajärjestelmä sekä useita erikoisoperaatioissa käytettyjä helikoptereita.

IRGC:n mukaan hyökkäys oli vastaus Yhdysvaltain ”mielivaltaisiin tekoihin” ja iranilaissotilaiden viimeaikaiseen surmaamiseen Sistanin ja Balutšistanin kaakkoisessa maakunnassa.

IRGC sanoi myös, että Iranin joukot iskivät Yhdysvaltain tukikohtaan Kuwaitissa kohteenaan ilmapuolustuksen tutkajärjestelmät, asevarastot ja muu sotilaskalusto, kun taas laivastovoimat iskivät Yhdysvaltain tutkalaitteistoihin Omanissa. Iranin armeija kertoi toteuttaneensa lennokki-iskuja myös Yhdysvaltain sotilaslaitteisiin Kuwaitissa ja Bahrainissa.

IRGC varoitti, että Iranin asevoimat hallitsevat edelleen täysin Hormuzinsalmea ja että alueen öljyn- ja kaasunvienti ei jatku niin kauan kuin Yhdysvallat jatkaa ”pahanilkisyytään”.

Yhdysvallat väittää tehneensä toisen suuren iskun aallon

Yhdysvaltain keskusoletuslaitos (CENTCOM) sanoi X-viestissään varhain perjantaina, että Yhdysvaltain joukot olivat saaneet päätökseen toisen ”suuren iskun aallon Irania vastaan” osuen kymmeniin sotilaallisiin kohteisiin, kuten rannikon valvontapaikkoihin, ilmapuolustusjärjestelmiin, sotilaslogistiikan infrastruktuuriin ja merellisiin suorituskykyihin.

Yhdysvaltain armeija sanoi, että sen viimeisimpien iskujen tarkoituksena oli ”heikentää Iranin kykyä uhata kauppamerenkulkua” sen jälkeen, kun Iran oli hyökännyt aluksia vastaan Hormuzinsalmessa.

Siviiliuhreja raportoitu Etelä-Iranissa

Iranin terveysministeriö ilmoitti perjantaina, että ainakin 38 ihmistä on saanut surmansa ja yli 400 loukkaantunut Yhdysvaltain iskuissa kesäkuun 22. päivän jälkeen. Iskut ovat kohdistuneet pääasiassa Iranin eteläisiin maakuntiin.

Ministeriön suhdetoimintajohtaja Hossein Kermanpour kertoi, että kuolleiden joukossa oli kolme naista ja yksi teini-ikäinen, kun taas loukkaantuneiden joukossa oli 22 naista ja yhdeksän alle 18-vuotiasta. Hän lisäsi, että haavoittuneista 47 on edelleen sairaalahoidossa.

Erikseen Iranin puolivirallinen uutistoimisto Fars raportoi, että ainakin kahdeksan ihmistä kuoli ja 19 haavoittui Yhdysvaltain iskuissa Hormozganin eteläiseen maakuntaan torstai-iltana. Raportoitujen kohteiden joukossa oli viisi siltaa ja rautatien risteysasema.

Viimeisin eskalaatio tapahtui huolimatta 18. kesäkuuta allekirjoitetusta rauhanymmärryspöytäkirjasta, jonka mukaan maiden odotettiin käyvän neuvotteluja 60 päivän kuluessa lopullisen sopimuksen aikaansaamiseksi.

Venäläisen kaasun tuonti EU:hun ennätyslukemissa pakotepuheista huolimatta

Julkaistu tänään 11:34 – Kirjoittaja Toimitus
Lukuaika 2 minuuttia

EU:n venäläisen nesteytetyn luonnonkaasun (LNG) tuonti nousi ennätystasolle vuoden 2026 alkupuoliskolla. Samaan aikaan Euroopan johtajat jatkavat puheita Moskovaan kohdistuvista tiukoista pakotteista ja tuesta Ukrainalle.

Euroopan maat toi lähes 10 miljoonaa tonnia LNG:tä Venäjän Jamalin hankkeesta vuoden ensimmäisen kuuden kuukauden aikana – mikä on noin 18 prosentin lisäys viime vuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna. EU-maat vastaanottivat käytännössä lähes koko tuotannon Venäjän suurimmasta nesteytetyn luonnonkaasun laitoksesta.

Luvut ovat peräisin energia-analyysiyhtiö Kpleriltä, ja niitä on nostanut esiin muun muassa Financial Times. Ne osoittavat, että Eurooppa on edelleen keskeinen – ja kyseisellä ajanjaksolla kasvava – markkina-alue Venäjän kaasuviennille, yli neljä vuotta Ukrainan sodan puhkeamisen jälkeen.

Poikkeukset pitävät kaupan käynnissä

Se, että tuonti on voinut kasvaa pakotteista huolimatta, johtuu pitkälti EU:n sääntöjen rakenteesta. Unioni on kieltänyt uudet lyhytaikaiset sopimukset venäläiselle LNG:lle, mutta ennen pakotteita allekirjoitetut pitkäaikaiset sopimukset on jätetty rajoitusten ulkopuolelle.

Euroopan maat ja energiayhtiöt voivat siten jatkaa suurten venäläisten kaasumäärien vastaanottamista vanhojen sopimusten nojalla. Jokaisen lastin kohdalla tuontimaan on pystyttävä osoittamaan, että osto kuuluu tällaisen sopimuksen piiriin, mutta poikkeukset ovat käytännössä mahdollistaneet uusien ennätystasojen saavuttamisen.

Vasta 1. tammikuuta 2027 astuu voimaan EU:n kielto venäläisen LNG:n tuonnille pitkäaikaisten sopimusten nojalla. Myöhemmin samana vuonna on tarkoitus ajaa alas myös jäljellä oleva venäläisen putkikaasun tuonti. Siihen asti on edelleen laillista ostaa huomattavia määriä venäläistä energiaa.

Ranska suurin ostaja

Ranska oli Jamalista tulevan LNG:n suurin yksittäinen ostaja alkuvuonna ja toi noin 3,6 miljoonaa tonnia. Belgia ja Espanja seurasivat perässä. Luvut ovat poliittisesti herkkiä, koska presidentti Emmanuel Macron on sodan aikana profiloitunut yhtenä Euroopan äänekkäimmistä Venäjä-pakotteiden ja Ukraina-tuen puolustajista.

Saksalaisen ympäristöjärjestö Urgewaldin arvioiden mukaan EU:n ostot Jamalista vuoden kuuden ensimmäisen kuukauden aikana ovat voineet olla arvoltaan jopa 6 miljardia euroa.

Yamal LNG sijaitsee Venäjän Arktisella alueella ja on riippuvainen erityisvalmisteisista, jäätämurtavista kaasusäiliöaluksista. Euroopan satamat ovat tärkeitä nopean kierron kannalta. Vaihtoehto lähettää enemmän kaasua Aasiaan koillissuunnan merireittiä pitkin on pidempi, sääriippuvaisempi ja monimutkaisempi. Alkuvuonna toimitukset Jamalista Aasiaan laskivat jyrkästi, kun taas vienti Eurooppaan kasvoi.

Vuodesta 2022 lähtien EU on toistuvasti luvannut vapautua venäläisestä energiasta. Venäläisen öljyn tuonti on vähentynyt ja useat kaasuputket on suljettu tai ne ovat menettäneet merkityksensä. Ennätysmäiset LNG-ostot Jamalista osoittavat kuitenkin jotain muuta. Pakotepuheiden takana EU on edelleen yksi Moskovan tärkeimmistä energia-asiakkaista – mikä on selkeä esimerkki unionin tekopyhyydestä.

Xi: Mikään maa ei saa dominoida tekoälyä

Julkaistu tänään 10:49 – Kirjoittaja Toimitus
Lukuaika 2 minuuttia

Kiinan presidentti Xi Jinping sanoo, ettei tekoälyn kehittäminen saa muodostua yhden maan sooloesitykseksi. Viesti välitettiin suuren tekoälykonferenssin avajaisissa Shanghaissa.

Perjantaisessa puheessaan Xi peräänkuulutti kansainvälistä yhteistyötä tekoälyssä ja korosti, että teknologian tulisi palvella ihmisiä. Peking käyttää World Artificial Intelligence Conference -tapahtumaa esitelläkseen teknologiaa, jolla Kiina toivoo voivansa haastaa Yhdysvallat.

Kiinalaiset tekoälymallit ovat Al Jazeeran mukaan saavuttaneet jalansijaa alhaisempien kustannusten ansiosta ja houkuttelevat käyttäjiä ympäri maailmaa. Samaan aikaan keskustelu nopeasti kasvavan alan sääntelystä jatkuu, mukaan lukien huolet sotilaallisesta käytöstä sekä hakkereiden ja rikollisten hyödyntämästä tekoälystä.

Xi korosti Kiinan roolia kehitysmaiden tasavertaisemman tekoälykapasiteetin saavuttamisessa välttääkseen sen, mitä hän kuvaili "uusiksi historiallisiksi epäoikeudenmukaisuuksiksi". Hän ilmoitti myös suunnitelmista yhteistyöstä kansainvälisten elinten sekä Afrikan, Latinalaisen Amerikan ja Aasian maiden kanssa, samoin kuin BRICS-maiden piirissä.

Tekoälyn kehittämisen ei pitäisi olla yhden maan sooloesitys, vaan kansainvälisen yhteistyön sinfonia, Xi sanoi. Hän lisäsi, että maiden on yhdessä vastustettava turvallisuuskäsitteen liiallista venyttämistä tekoälyalalla tai yhden maan turvallisuuden asettamista muiden edelle.

Kehitys on pidettävä ihmisen hallinnassa

Yhdysvallat ja EU ovat asettaneet rajoituksia kiinalaiselle teknologialle kansalliseen turvallisuuteen vedoten. Toukokuussa Yhdysvaltain kauppaministeriö vahvisti, että edistyneiden tekoälysirujen vientivalvonta koskee myös kiinalaisyritysten tytäryhtiöitä Kiinan ulkopuolella.

Konferenssissa Xi korosti myös ”ihmiskeskistä” lähestymistapaa ja sanoi, että tekoälyn tulisi aina pysyä ihmisen hallinnassa. Hän puhui laeista ja säännöksistä, teknisestä valvonnasta, varhaisvaroitusjärjestelmistä ja hätätilavalmiudesta.

Tekoälystä on tullut Kiinan teollisuuspolitiikan strateginen pilari, ja valtion investoinneilla pyritään rakentamaan kotimainen ketju sirutuotannosta kuluttajapalveluihin. Valtionmedia on viranomaisiin viitaten raportoinut, että tekoälytokenien päivittäinen kulutus Kiinassa on tuhatkertaistunut kahdessa vuodessa.

Kiina on Yhdysvaltoja jäljessä kehittyneimpien puolijohteiden saatavuudessa, mutta saman raportoinnin mukaan sillä on etulyöntiasema tekoälysiruja pyörittävien suurten datakeskusten virransyötössä. Kansainvälisen energiajärjestön (IEA) mukaan tyypillinen laitos voi kuluttaa yhtä paljon sähköä kuin 100 000 kotitaloutta, kun taas seuraavan sukupolven hyperskaalan laitokset voivat saavuttaa tasoja, jotka vastaavat kahta miljoonaa kotia. Kiina tuottaa jo nyt yli kaksi kertaa enemmän sähköä kuin Yhdysvallat.

Remigraatio-vetoomus luovutettiin Euroopan parlamentille

Julkaistu tänään 10:20 – Kirjoittaja Toimitus
Lukuaika 2 minuuttia

Vetoomus remigraation puolesta ja maahanmuuton vähentämiseksi Eurooppaan on luovutettu Euroopan parlamentille Brysselissä. Parlamentin ulkopuolella järjestetty mielenosoitus toteutui vasta sen jälkeen, kun kunnallinen kielto kumottiin tuomioistuimessa.

Keskiviikkona aktivistit ja useat poliitikot kokoontuivat Euroopan parlamentin ulkopuolelle kiinnittääkseen huomiota Save Europe Act -kampanjaan. Järjestäjien, joiden joukossa hollantilainen kommentaattori Eva Vlaardingerbroek on yksi johtavista äänistä, mukaan viivästyksiä syntyi myös allekirjoitusten luovutusvaiheessa. Viivästyksestä huolimatta luovutus saatiin kampanjan mukaan vietyä päätökseen.

Päivää ennen mielenosoitusta kampanja ilmoitti, että Brysselin pormestari oli kieltänyt kokoontumisen Place du Luxembourgilla, Euroopan parlamentin ulkopuolella sijaitsevalla aukiolla. Järjestäjät valittivat päätöksestä vedoten kokoontumisvapauteen ja protestioikeuteen. Ennen keskiviikkoa he ilmoittivat, että oikeusprosessi oli ratkennut heidän edukseen ja että tapahtuma voitiin järjestää suunnitellusti, mukaan lukien Euroopan parlamentista kutsutut puhujat.

EU:n painostaminen käsittelemään remigraatiota

Save Europe Act kuvailee itseään ensimmäiseksi ”isänmaalliseksi eurooppalaiseksi kansalaisaloitteeksi”. Sen tavoitteena on kerätä miljoona allekirjoitusta pakottaakseen Euroopan komission ottamaan asian virallisesti käsittelyyn ja tapaamaan järjestäjät eurooppalaista kansalaisaloitetta koskevien sääntöjen mukaisesti.

Vaatimuksiin kuuluvat laittoman maahanmuuton lopettaminen, vahvempi rajavalvonta ja remigraatiopolitiikka henkilöille, joilla ei ole oikeutta oleskella Euroopassa. Kampanja haluaa myös jäsenvaltioille enemmän liikkumavaraa kansallisen ja kulttuurisen identiteettinsä suojelemiseen.

Aiemmin heinäkuussa kampanja ilmoitti ylittäneensä 500 000 allekirjoitusta – puolivälin miljoonan tavoitteesta. Samaan aikaan Euroopan komissio on viestittänyt, että se saattaa kieltäytyä rekisteröimästä aloitetta viralliseksi eurooppalaiseksi kansalaisaloitteeksi vedoten siihen, että osat sen sisällöstä voivat olla ristiriidassa EU:n perusarvojen kanssa. Järjestäjät sanovat aikovansa jatkaa komission arviosta huolimatta.

Maahanmuutto on ollut yksi EU:n kiistellyimmistä kysymyksistä viimeisen kahden vuosikymmenen aikana. Vuosien 2015–2016 suurten pakolaisvirtojen jälkeen useat jäsenvaltiot sanovat maahanmuuttomäärien pysyneen historiallisesti korkeina, ja aiheesta on tullut keskeinen kansallisissa vaaleissa eri puolilla Eurooppaa.