Pääministeri Sipilä keskusteli Kiinan pääministeri Lin kanssa

Julkaistu 27.6.2017 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 2 minuuttia

Pääministeri Juha Sipilä on tavannut Kiinan pääministeri Li Keqiangin Dalianissa, Kiinassa. Pääministerit keskustelivat maiden välisten taloussuhteiden edistämisestä, ja heidän läsnä ollessaan allekirjoitettiin kolme merkittävää yhteistyösopimusta.

”Keskustelimme konkreettisista hankkeista, joihin voisimme ryhtyä Suomen ja Kiinan huhtikuussa annetun kumppanuusjulistuksen pohjalta. Kerroin pääministeri Lille - kuten presidentti Xille - Suomen kiinnostuksesta Kiinan markkinoille sekä mukanani matkustavan yli 60 henkisen liikemiesvaltuuskunnan erityisosaamisalueista”, pääministeri Sipilä kertoi.

Pääministeri Sipilä ja pääministeri Li nostivat keskusteluissa esiin myös maiden yli 20 vuotta jatkuneen oikeusalanyhteistyön merkityksen ja sen jatkamisen tärkeyden.

Pääministerien tapaamisen yhteydessä allekirjoitettiin kolme yhteistyösopimusta:

-Suomen työ- ja elinkeinoministeriön ja Kiinan energiahallinnon välinen energiayhteistyötä koskeva yhteisymmärräyspöytäkirja.

-Suomen ympäristöministeriön ja Najingin kaupungin yhteisymmärryspöytäkirja vähähiilisiä ja ekologisia ratkaisuja koskevasta yhteistyöstä

-Jyväskylän ja Pekingin urheiluyliopiston välistä yhteistyötä koskeva sopimus

Pääministeri Sipilä ja Kiinan pääministeri tapasivat Dalianissa, missä World Economic Forum järjesti vuosittaisen kansainvälisen talousseminaarin Annual Meeting of the New Champions. Seminaarin yhtenä osuutena oli pääministeri Sipilän sekä Ruotsin pääministeri Stefan Löfvenin keskustelu, jossa tuotiin esiin pohjoismaista näkökulmaa globaaleihin haasteisiin.

Pääministeri Sipilä tapasi myös Hebein kuvernööri Xu Qininin sekä World Economic Forumin puheenjohtaja Klaus Schwabin. Pekingiä ympäröivä Hebein alue valmistuu vuoden 2022 talviolympialaisiin ja kiinnostaa myös suomalaisyrityksiä, koska sinne aiotaan perustaa uusi Xionganin talousalue.

Lähde: Valtiovarainministeriö

Ruotsin kantaverkkoyhtiö varoittaa Googlen datakeskuksen voivan vaikuttaa sähkön hintaan

Julkaistu tänään 14:47 – Kirjoittaja Toimitus
Lukuaika 2 minuuttia

Googlen suunnittelema datakeskus Torsbodassa, Sundsvallin lähellä Pohjois-Ruotsissa, saattaa lopulta vaatia jopa 2 000 megawattia tehoa. Ruotsin valtion kantaverkkoyhtiö varoittaa, että tämän kokoluokan uusi kuluttaja voi vaikuttaa sähkön hintaan, ellei sitä vastata uudella tuotannolla.

Google haluaa hankkia koko Torsboda Industrial Parkin, joka on kunnallinen alue Sundsvallin kaupungin lähellä Ruotsin itärannikolla. Tarkoituksena on rakentaa datakeskus tukemaan palveluita, kuten tekoälyä. Sundsvallin kunnan mukaan alueella on tällä hetkellä käytettävissä 1 000 megawatin kapasiteetti, vaikka yhtiön pitkän aikavälin tarpeet voivat olla suuremmat.

Ruotsin yleisradioyhtiö SVT raportoi, että laitoksen odotetaan aluksi tarvitsevan noin 1 000 megawattia, kun taas pitkän aikavälin kysyntä voi nousta 2 gigawattiin.

Ruotsin valtion kantaverkkoyhtiö Svenska kraftnätin osastopäällikkö Daniel Gustafsson sanoi, että sähkön hinta voi vaihdella, jos suuria uusia kuluttajia liitetään verkkoon ilman vastaavaa tuotantokapasiteetin laajentamista.

Jos tällainen laitos lisätään ilman uutta tuotantoa, se vaikuttaa sähkön hintaan, hän totesi SVT:lle.

Kunnallinen hyväksyntä kesken

Kunnan viranomaiset ja Torsboda Industrial Park sanovat, että hanke voisi luoda vähintään 500 suoraa työpaikkaa, kun laitos on toiminnassa. Google ei ole antanut omaa arviotaan hankkeen luomien työpaikkojen määrästä.

Alueen myyntiä ei ole vielä hyväksytty. Kauppa vaatii päätökset sekä Sundsvallin että Timrån kunnanvaltuustoilta, minkä lisäksi tarvitaan jatkoselvityksiä ympäristöasioista, rakennusluvista ja sähkönjakelusta.

Sopimus sisältää suunnitelmia datakeskuksen ylijäämälämmön hyödyntämisestä paikallisesti Sundsvallin viranomaisten mukaan. Torsboda Industrial Parkin edustajat kertoivat SVT:lle, että Googlelta edellytetään osallistumista alueen uuteen energiantuotantoon.

Lavrov: Venäjä ei enää usko länsimaihin rauhanneuvotteluissa

Julkaistu tänään 13:42 – Kirjoittaja Toimitus
Lukuaika 2 minuuttia

Venäjä ei enää usko, että länsi on aidosti kiinnostunut neuvottelemaan lopun Ukrainan sodalle, ulkoministeri Sergei Lavrov sanoi lehdistötilaisuudessa Mosambikin Maputossa.

Lavrov esitti kommenttinsa tavattuaan Mosambikin ulkoministerin Maria Manuela Lucasin. Hän syytti länsivaltoja siitä, että ne antavat vaikutelman neuvottelujen etsimisestä, vaikka ne hänen mukaansa esittävät Venäjälle avoimia uhkavaatimuksia.

Lavrovin mukaan länsi on heikentänyt jokaisen yrityksen rauhanomaiseen ratkaisuun Venäjän ja Ukrainan välillä yli vuosikymmenen ajan. Hän viittasi muun muassa maiden välisiin neuvotteluihin vuonna 2022.

Emme enää usko länsimaita, kun ne väittävät haluavansa neuvotteluratkaisuja. Hyvän tahdon ja toivon varantomme on ehtynyt lopullisesti, Lavrov sanoi.

Viittaa vuoden 2022 neuvotteluihin

Venäjän ulkoministeri väitti, että Venäjä ja Ukraina olivat jo saavuttaneet neuvottelusopimuksen vuonna 2022, mutta länsi toimi sitä vastaan.

Venäjä on aiemmin sanonut, että Istanbulin neuvottelujen sopimusluonnos olisi vaatinut Ukrainaa luopumaan tavoitteestaan liittyä Natoon, omaksumaan puolueettoman aseman ja rajoittamaan asevoimiaan. Moskova sanoo Ukrainan vetäytyneen myöhemmin sopimuksesta Britannian painostuksesta.

Britannian entinen pääministeri Boris Johnson on kiistänyt neuvottelujen sabotoinnin. The Wall Street Journalin haastattelussa vuonna 2024 hän kuitenkin totesi uskovansa, että mikä tahansa sopimus Venäjän presidentin Vladimir Putinin kanssa olisi ollut "melko alhainen" (pretty sordid).

Minskin sopimukset nostettiin esille

Lavrov viittasi myös vuosien 2014 ja 2015 Minskin sopimuksiin, joiden tarkoituksena oli palauttaa separatistien hallitsemat alueet Itä-Ukrainassa Ukrainan hallintaan kattavien poliittisten uudistusten ja laajan autonomian kautta.

Hän lainasi entisen Saksan liittokanslerin Angela Merkelin ja entisen Ranskan presidentin François Hollanden lausuntoja, jotka molemmat osallistuivat välitystoimintaan. He sanoivat myöhemmin, että Minskin prosessi antoi Ukrainalle aikaa vahvistaa armeijaansa ja talouttaan. Lavrov väitti tämän osoittavan, että Ranskan ja Saksan takuut olivat olleet vääriä.

Venäjä sanoo olevansa valmis jatkamaan neuvotteluja milloin tahansa, mutta haluaa neuvottelujen käsittelevän sitä, mitä Moskova kutsuu konfliktin perimmäisiksi syiksi, mukaan lukien Ukrainan pyrkimykset liittyä Natoon.

Tanskalaisraportti varoittaa muslimitaustaisten sosiaalityöntekijöiden kokemasta painostuksesta

Julkaistu tänään 12:54 – Kirjoittaja Toimitus
Lukuaika 1 minuutti

Muslimitaustaiset sosiaalityöntekijät voivat joissakin tapauksissa kohdata lojaalisuuskonflikteja, kun perheet ja verkostot odottavat heidän asettavan yhteisönsä edut virkavelvollisuuksiensa edelle.

Tanskalaisraportti, joka viittaa Jyllands-Posten-lehteen, nostaa esiin mahdollisuuden, että muslimitaustaiset sosiaalityöntekijät saattavat kohdata lojaalisuusvaatimuksia ja painostusta perheiltään sekä heidän alkuperämaahansa kytkeytyviltä yhteisöiltään.

Yhteinen tausta voi luoda odotuksia siitä, että sosiaalityöntekijän tulisi auttaa perhettä, jättää viranomaisille raportoituja tietoja huomiotta tai pidättäytyä virallisista toimenpiteistä. Joissakin tapauksissa painostus voi kohdistua myös sosiaalityöntekijän sukulaisiin.

Yhteinen kielellinen ja kulttuurinen tausta voi helpottaa yhteydenpitoa perheisiin, mutta se voi myös vaikeuttaa puolueettomuuden noudattamista. Huolena on, että uskollisuus perhettä, kunniaa ja sosiaalisia verkostoja kohtaan voi joutua ristiriitaan ammatillisten velvollisuuksien kanssa.

Raportteja salassapitorikkeistä ja arvokonflikteista

Aarhusissa kunnan työntekijöiden on raportoitu paljastaneen salassa pidettäviä tapaustietoja. Antropologi ja opettaja Sofie Danneskiold-Samsøe on kertonut kohdanneensa opiskelijoita, jotka sanoivat, etteivät he osallistuisi muslimiperheiden lasten huostaanottoihin vedoten siihen, että se olisi ristiriidassa heidän perheyhteyttä koskevien näkemystensä kanssa.

Sosiaalidemokraattien entinen maahanmuuttoasioiden puhemies Frederik Vad on myös varoittanut Tanskan kansankäräjillä (Folketinget), että jotkut saattavat käyttää yhteiskunnallisia asemiaan vastustaakseen sitä, mitä hän kuvailee tanskalaisiksi arvoiksi.

Työ, koulutus, asunto, pääsy vapaaehtoisyhdistyksiin ja puhdas rikosrekisteri eivät riitä, jos samanaikaisesti käyttää asemaansa tanskalaisen yhteiskunnan murentamiseen sisältäpäin, Vad totesi kansankäräjillä.

Saksalaisten yritysten konkurssit nousivat korkeimmalle tasolle 21 vuoteen

Julkaistu tänään 11:45 – Kirjoittaja Toimitus
Lukuaika 1 minuutti

Lähes 5 000 saksalaista yritystä ajautui maksukyvyttömyyteen toisen vuosineljänneksen aikana Halle Institute for Economic Research (IWH) -tutkimuslaitoksen mukaan. Määrä on korkein toisen vuosineljänneksen luku sitten vuoden 2005.

IWH rekisteröi 4 996 henkilöyhtiöiden ja osakeyhtiöiden maksukyvyttömyyttä Saksassa huhtikuusta kesäkuuhun. Tämä oli 9 prosenttia enemmän kuin ensimmäisellä neljänneksellä ja korkein vuosineljänneksen kokonaismäärä sitten vuoden 2005 toisen neljänneksen, jolloin kirjattiin 5 295 konkurssia.

Laitoksen mukaan kasvu vaikutti lähes kaikkiin merkittäviin toimialoihin, mukaan lukien rakentaminen, kiinteistöala, vähittäiskauppa, hotellit ja ravintolat sekä palveluala. Yritysten maksuvaikeudet vaikuttivat neljänneksen aikana noin 45 500 työpaikkaan.

Kesäkuun luvut pysyvät myös korkeina

Kesäkuussa kirjattiin 1 702 maksukyvyttömyyttä. Se oli 12 prosenttia enemmän kuin toukokuussa, 20 prosenttia enemmän kuin viime vuoden kesäkuussa ja 80 prosenttia yli vuosien 2016–2019 kesäkuun keskiarvon ennen koronaviruspandemiaa, kertovat IWH:n konkurssitrenditiedot.

Instituutti kuvaili lukuja poikkeuksellisen korkeiksi ja sanoi odottavansa maksuvaikeuksien määrän pysyvän kolmannella neljänneksellä edellisvuoden tason yläpuolella. IWH:n luvut perustuvat konkurssioikeuksien ilmoituksiin ja toimivat varhaisena indikaattorina ennen virallisia tilastoja.