Liettuan pääministeri Mindaugas Sinkevičius sanoo, ettei ole olemassa todellisia todisteita siitä, että Venäjä "valmistelisi jotakin", vaikka useat Euroopan johtajat varoittavat toistuvasti Venäjän hyökkäyksestä NATO-maahan.
Samaan aikaan muun muassa Puolan pääministeri ja Tanskan sotilastiedustelu sanovat edelleen, että Venäjä voisi hyökätä NATOn alueelle lähitulevaisuudessa.
Sinkevičius esitti kommenttinsa tiistaina yhteisessä lehdistötilaisuudessa Mark Rutten kanssa Brysselissä.
Varoitus uhan liioittelemisesta tulee siten Baltian NATO-jäsenmaalta, ei liittokunnan kriitikolta.
— Mielestäni on sanottava, jos yhteiskuntaan kohdistuu uhka, mutta ei saa liioitella ja sanoa: Voi, jotain tapahtuu tulevina kuukausina tai viikkoina, Sinkevičius sanoi Liettuan yleisradioyhtiö LRT:n mukaan.
— Nostin pääsihteerin kanssa esiin myös sen, onko olemassa mitään todisteita, todellisia todisteita? Esittävätkö tiedustelupalvelut mitään, mikä osoittaisi Venäjän valmistautuvan johonkin? Eikä niitä todellakaan ole. Riski on siis olemassa, mutta se ei ole muuttunut suuntaan eikä toiseen, Sinkevičius sanoi.
Liettuan pääministeri ei kuitenkaan ollut täysin kritiikitön Moskovaa kohtaan. Hän kuvaili Venäjää yhä vihamielisemmäksi ja vähemmän hillityksi.
Hänen mukaansa tiedustelupalvelut eivät kuitenkaan ole esittäneet todellisia todisteita siitä, että Venäjä valmistelisi mitään uhkaavampaa kuin hybridi-iskuja, joiden hän sanoo olevan jo käynnissä.
Varoitukset Venäjän hyökkäyksestä jatkuvat
Sinkevičiuksen huomiot ovat jyrkässä ristiriidassa useiden Euroopan pääkaupunkien sävyn kanssa.
Puolan pääministeri Donald Tusk sanoi Puolan parlamentille aiemmin syyskuussa, että tiedustelutietojen mukaan Venäjä voisi toteuttaa lennokki- tai ohjusiskun NATOn alueelle muutaman kuukauden sisällä.
Suomen presidentti Alexander Stubb on myös toistuvasti varoittanut venäläisistä lennokeista. Tanskan sotilastiedustelu DDIS julkaisi hiljattain arvion, jonka mukaan Venäjä voisi aloittaa rajoitetun sotilaallisen hyökkäyksen NATO-maahan tulevina kuukausina.
DDIS arvioi rajoitetun hyökkäyksen riskin pieneksi mutta kasvavaksi ja viittaa erillisiin pitkän kantaman iskuihin infrastruktuuria vastaan, joka on elintärkeää Ukrainalle annettavalle tuelle. Palvelu pitää täysimittaista invaasiota erittäin epätodennäköisenä, mutta ei sulje sitä pois.
Näkymä Vilnasta on erilainen. Pääministerin mukaan Venäjän hyökkäyksen riski on pysynyt vakaana.
Vastauksessaan Mark Rutte kehotti malttiin ja korosti, että liittokunnalla on vastausvaihtoehtoja, joita ei aina paljasteta julkisesti.
— Meillä on kaikki tarvittavat vastausvaihtoehdot. Niitä ei aina näe julkisuudessa. Ne eivät aina ole symmetrisiä. Se ei ole aina silmä silmästä, Rutte sanoi.
Pääsihteeri viittasi myös Venäjän taloudelliseen tilanteeseen.
— Yleisemmin kehottaisin tiettyyn rauhallisuuteen, koska investoimme puolustukseemme. Venäjä ei ole hyvässä asemassa. Sen talous ei ole hyvässä asemassa. Joten tietty rauhallisuus on perusteltua, samoin kuin työn jatkaminen, Rutte sanoi.
Rutte sanoi myös, että sana hybridi voi kuulostaa hieman kotoisalta.
Mark Rutten mukaan vastauksen Venäjän hybridi-iskuihin tulisi olla enemmän tukea Ukrainalle, ei vähemmän. Tuon tuen maksavat suurelta osin sitä antavien maiden veronmaksajat.
Samana päivänä Viron suojelupoliisi KAPO syytti Venäjää elokuussa Tallinnassa sijaitsevaan puolustusyhtiö Milrem Roboticsiin kohdistuneen tuhopolton tilaamisesta. KAPO sanoo Venäjän turvallisuuspalveluiden tilanneen iskun, Breaking Defense raportoi.
Viron pääministeri Kristen Michal kuvaili tulipaloa osaksi pelottelukampanjaa. Mark Rutte puolestaan kiitti Viroa Venäjän nimeämisestä.
Kremlin tiedottaja Dmitri Peskov torjui syytöksen perusteettomana. Toistaiseksi julkisuuteen ei ole esitetty riippumatonta näyttöä siitä, että Moskova olisi ollut palon takana.
Tallinnan palo on juuri sellainen hybridi-isku, jonka Sinkevičius erottaa Venäjän sotilaallisesta hyökkäyksestä. Hän sanoo, että tuollainen uhka on olemassa. Todisteita Venäjän hyökkäyksestä hän ei ole nähnyt.
Liettua jatkaa puolustuksensa vahvistamista
Samaan aikaan Sinkevičius ei halua arvionsa tarkoittavan, että Liettua laskisi varuillaanoloaan Venäjän hyökkäyksen varalta.
Rutte sanoi Liettuan odotettavasti käyttävän tänä vuonna 5,38 prosenttia BKT:sta varsinaiseen puolustukseen. Vilnassa sijaitsevan geopolitiikan ja turvallisuustutkimuksen keskuksen johtaja Linas Kojala toteaa, että menot pysyvät yli viiden prosentin.
He korostavat toiveensa siitä, että maahan sijoitettava saksalainen prikaati on täydessä toimintavalmiudessa vuoden 2027 loppuun mennessä.
— Venäjä yrittää levittää pelkoa ja jakaa yhteiskuntia. Mutta se ei onnistu. Me emme vapise. Teemme sen, mikä on tehtävä, ja investoimme voimakkaasti sotilaalliseen suorituskykyyn, Sinkevičius sanoi.
Useat liettualaiset analyytikot tukevat pääministerin arviota.
Turvallisuustutkija Deividas Šlekys sanoi LRT:lle keskiviikkona, ettei kukaan valmistele Liettuan valloittamista nyt eikä tänä vuonna.
Kansallisen kriisinhallintakeskuksen Vilmantas Vitkauskas huomautti, etteivät hybridi-iskut ole mitään uutta, kun taas Martinaitis arvioi raporttien mukaan uhkatason pysyneen muuttumattomana.
