Argentiinan presidentti Javier Milei antaa Britannialle kaksi viikkoa aikaa keskeyttää Sea Lion -öljyshanke Falklandinsaarten pohjoispuolella. Muussa tapauksessa Argentiina vie kiistan kansainväliseen merioikeustuomioistuimeen.
Ilmoitus annettiin maanantaina. Milein hallitus totesi Argentiinan aloittavan kansainvälisen välimiesmenettelyn Britanniaa vastaan saarten lähellä tapahtuvasta öljyntuotannosta. Argentiina kutsuu saaria Malviinoiksi ja vaatii niitä itselleen, Buenos Aires Times raportoi.
Milei kirjoitti X-palvelussa ohjeistaneensa ulkoministeriötä ja valtion lakimiehiä aloittamaan välimiesmenettelyn Britanniaa vastaan koskien "resurssiemme laitonta ryöstöä Sea Lion -hankkeen kautta Pohjois-Falklandin altaalla".
Hän ilmoitti määräajan yhtä suorasti: "Jos Britannia ei lopeta laitonta hyödyntämistä kahden viikon kuluessa, menemme kansainväliseen merioikeustuomioistuimeen".
Merioikeus aseena
Hallitus haluaa käyttää Yhdistyneiden kansakuntien merioikeusyleissopimuksen (UNCLOS) liitteen VII mukaista välimiesmenettelyä. Jos Lontoo ei noudata vaatimusta määräaikaan mennessä, Argentiina hakee välittömästi väliaikaisia toimenpiteitä merioikeustuomioistuimelta (ITLOS). Menettelyllä pyritään myös estämään uudet etsintäluvat alueella, jota Argentiina pitää omana mannerjalustanaan.
Presidentin kanslia viittaa kahteen YK:n yleiskokouksen päätöslauselmaan. Päätöslauselma 2065 tunnusti suvereniteettikiistan olemassaolon ja kehotti osapuolia neuvottelemaan. Argentiinan mukaan päätöslauselma 31/49 kehottaa molempia osapuolia pidättymään yksipuolisista toimista. Hallitus sanoo Britannian öljyntuotannon rikkovan kansainvälistä oikeutta ja aiheuttavan korvaamatonta vahinkoa Argentiinan suvereeneille oikeuksille.
Edellisenä päivänä alueellinen argentiinalainen tuomari oli määrännyt öljyhankkeen keskeytettäväksi sotaveteraanien ja ympäristöjuristien pyynnöstä.
Esiintymä sisältää 1,7 miljardia tynnyriä
Sea Lionia operoivat brittiläinen Rockhopper ja israelilainen Navitas. Kenttä sijaitsee hieman yli 220 kilometriä saarilta pohjoiseen, ja sen arvioidaan sisältävän 1,7 miljardia tynnyriä öljyä, Reuters kertoo. Tuotannon odotetaan alkavan vuonna 2028. Yhtiöt sanoivat syyskuun alussa, että niillä on voimassa olevat luvat, eivätkä ne odota viimeaikaisten tapahtumien vaikuttavan merkittävästi hankkeen aikatauluun.
Lontoo on puolustanut saarelaisten oikeutta kehittää luonnonvarojaan ja tukenut yhtiöitä. Britannia, joka on hallinnut saaria vuodesta 1833, ei tunnusta Argentiinan lainkäyttövaltaa alueella.
Syyskuun 4. päivänä, ennen uhkavaatimusta, ulkoministeri Ed Miliband kirjoitti X-palvelussa, että "saaret ovat brittiläisiä ja pysyvät sellaisina, koska se on saarelaisten ylivoimainen kanta".
Trump avasi oven
Milei sanoo Donald Trumpin rohkaisseen häntä elvyttämään Argentiinan vaatimuksen sanomalla, että Yhdysvallat voisi harkita uudelleen puolueettomuuttaan kiistassa. Trump sanoi GB Newsille, ettei hän ole varma, olisiko Britannia valmis taistelemaan saarista uudelleen.
Syyskuussa Milei esitteli lakiesityksen saarten luonnonvarojen hyödyntämiseen kohdistuvien pakotteiden tiukentamisesta ja määräsi sotilastukikohdan rakentamisen jatkamisesta Tulimaassa.
Argentiina hävisi saarista käydyn sodan vuonna 1982 sen jälkeen, kun sen sotilasdiktatuuri yritti vallata ne takaisin. Taistelut kestivät 74 päivää, ja yli 900 ihmistä kuoli. Milein määräaika umpeutuu lokakuun puolivälissä.
