Edward Snowden haluaa OpenAI:n johtajan Sam Altmanin vankilaan, mikäli yhtiön mallit aiheuttavat vahinkoa. Puhuessaan etäyhteydellä ETH Zürichissä hän sanoi, että vastuu tekoälyonnettomuuksista kuuluu järjestelmien takana oleville ihmisille, ei algoritmille.
Snowden osallistui torstaina tekoälyvalvontaa ja sananvapautta käsittelevään paneeliin etäyhteydellä ETH Zürichin Audimax-auditoriosta. Opiskelijavetoinen ETHics Forum järjesti keskustelun, joka on katsottavissa kokonaisuudessaan viralliselta tallenteelta.
Lauantaina keskustelusta levisi katkelma, joka oli kehystetty toisin. Se sai näyttämään siltä, kuin Snowden olisi seissyt täyden auditorion edessä ja vaatinut vankeustuomioita niin kutsutun "turvallisuusajattelun" (safetyism) lopettamiseksi. Hän ei ollut paikalla huoneessa, eikä sana "safetyism" ollut hänen käyttämänsä.
Paneelin moderaattorina toimi yksityisyydensuojaan erikoistuneen Nym-yhtiön strategiaylijohtaja Jaya Klara Brekke. Nym suoratoisti tapahtuman, mutta ei järjestänyt sitä. Paneelissa olivat mukana myös toimittaja Marguerite Meyer ja Googlen entinen työntekijä Vikram Subramanian.
Kanuuna ei joudu vankilaan
Snowden aloitti vastuukysymyksestä. Vastuu tekoälyjärjestelmästä kuuluu sen rakentaneelle ihmiselle, ei algoritmille.
Hän käytti tykistöanalogiaa. Jos kanuuna pyyhkii testiammunnan aikana vahingossa pois kokonaisen kylän, kyseessä ei ole kanuuna, jonka pitäisi joutua vankilaan.
Sama pätee hänen mukaansa silloin, kun yritys julkaisee lehdistötiedotteen kertoen, kuinka yllättynyt se on siitä, että sen uusi malli hakkeroi naapurin. Yllätys ei vapauta vastuusta. OpenAI:n testimallit ovat aiemmin päässeet käsiksi Hugging Faceen.
Tässä kohtaa Altman tuli kuvaan.
— Mielestäni meidän on laitettava Sam Altman vankilaan, ja uskon sen olevan opettavainen kokemus. Se on opettavainen kokemus teollisuudelle ja maailmalle, Snowden sanoi.
Välittömästi tämän jälkeen hän totesi kuivasti, että kyseinen lause toisi hänelle ystäviä tässä yleisössä.
Snowden ei esittänyt oikeudellista syytöstä Altmania vastaan. Hänen pointtinsa oli periaatteellinen: näiden järjestelmien rakentaja ja julkaisija on saatettava henkilökohtaiseen vastuuseen, aivan kuten kanuunalla tähtäävä henkilö.
Turvallisuutta yrityksen ehdoilla
Hänen kritiikkinsä kohdistui suljettuihin malleihin. Snowden otti kohteekseen yritykset, jotka puhuvat tekoälyn turvallisuudesta samalla kun ne pyörittävät mallia itse, siepaten käyttäjän kehotteen (prompt) ja kirjoittaen sen uudelleen.
Tämä jättää yrityksen, ei käyttäjän, päätettäväksi, mikä lopulta tavoittaa mallin. Se, joka pyörittää järjestelmää, näkee myös, mitä ihmiset kirjoittavat siihen. Kyseessä on sama valvontaongelma, jolle Snowden on omistanut julkisen elämänsä.
Hänen vaihtoehtonsa oli avoimet mallit (open-weight models), joita ajetaan paikallisesti käyttäjän omilla laitteilla. Tämä antaa vallan käyttäjälle, ei jossain muualla olevalle yritykselle.
Hän ehdotti myös sitä, mitä hän kutsui teknologian ensimmäiseksi laiksi: laitteen ei pitäisi koskaan toimia omistajansa etuja vastaan, riippumatta siitä, kuka sen on valmistanut.
Lisää vastuullisuutta, ei vähemmän
Tämä on Snowdenin todellisten sanomisten ydin. Hän ei hyökännyt sitä ajatusta vastaan, että tekoäly-yhtiöiden tulisi kantaa vastuu turvallisuudesta. Hän hyökkäsi turvallisuusretoriikkaa vastaan, joka sallii yritysten säilyttää kontrollin käyttäjiin samalla kun vastuu vahingoista katoaa lehdistötiedotteisiin.
Levityksessä ollut video käänsi hänen kantansa päälaelleen, ikään kuin hän olisi kehottanut ihmisiä lakkaamaan välittämästä turvallisuudesta. Itse asiassa hän vaati, että jonkun on kannettava vastuu tekoälyn aiheuttamista haitoista omalla vapaudellaan.
Eihän tuo tutkimus voi pitää paikkaasa. Että muka korkeamman älykkyyden omaavat kannattavat integraatiota. Sillä juuri korkeamman älykkyyden omaavat muistavat historian (Rooman ja Amerikan yhdysvallat) jossa integrattiota kokeiltiin laajamittaisesti. Ja he näkevät mihin se johtaa jälleen kerran nyt EU:n ja sen integraation seurauksena. EU on toinen Rooma joka romahtaa omaan mahdottomuuteensa hyvin nopeasti.
Taitaa olla taas niitä puna-vihreiden sorvaamia tutkimuksia.
Ja miksi muuten partiootit aina kategorioidaan rasiteiksi? Voihan mustakin tai maahanmuuttaja olla rasisti samassa väittelyssä jossa valkoinen on realisti.
Kun 1960-luvulla media kertoi suomalaisillekin, että USA:n etelävaltioissa on yhä rotusortoa, aivan kaikki suomalaiset olivat siitä närkästyneitä. Kun kysyi älykkäältä tai tyhmältä, sai saman vastauksen: Rotusorto paha. Jos jatkoi kysymällä Suomen mustalaisista, vastaus tuli kuin apteekin hyllyltä: ”Se on eri asia!”
Täytyy toki myöntää, että älykkäimmät hiffasivat juonen, ja vastasivat: ”Heh heh.” Koulutetuilla ja sanavalmiimmilla, siis ehkä älykkäämmillä, on eri suhtautuminen rotuihin tms.?
Koulutetummat, usein siis varakkaamat, myös välttävät asumasta samoissa kerrostaloissa maahanmuuttajien kanssa, joten ovat jo lähtökohtaisesti eri levellillä. Arkisessa tilanteessa tavis-suomalaisen kohtaama maahanmuuttaja ei ole tod.näk. professori, ja samalla todennäköisyydellä suomalainen professori ei asu korttelissa, jossa 50% tai edes 5% asukkaista on kehitysmaista.
Oxford-bimbo kysyy: ”Haluatko asua kehitysmaalaisen naapurissa?” Tavis, jonka naaputi on mamu, vastaa reaalielämään liittyvään kysymykseen, professori ottaa kantaan ikäänkuin periaatteeseen. Vastauksia ei voi rinnastaa.