Mainos:

Norjan armeija vuokrasi tavallisia autoja – kamerat tallensivat harjoituksen

Julkaistu 13.10.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Lähes 5 000 kotijoukkojen sotilasta osallistui Hovedstad-harjoitukseen Oslossa ja Akershusissa syyskuussa. Tämä kuva on harjoituksesta, mutta siinä eivät näy kyseiset vuokra-autot.

Norjan kotijoukot (Heimevernet) vuokrasivat kameroilla varustettuja autoja vuoden suurinta harjoitustaan varten ja jatkoivat niillä ajamista senkin jälkeen, kun sotilaat huomasivat autojen tallentaneen videota heistä sekä sotilasalueiden porttikoodeja. Keskustelu on kuitenkin keskittynyt epäiltyyn kiinalaisvakoiluun ennemminkin kuin armeijan omaan toimintaan kameroilla varustettujen vuokra-autojen kanssa.

Hovedstad-harjoitus järjestettiin 14.–18. syyskuuta, ja siihen osallistui lähes 5 000 kotijoukkojen sotilasta Oslossa ja Akershusissa Norjan puolustusvoimien lehdistötiedotteen mukaan. Kotijoukot ovat Norjan alueelliset puolustusvoimat, jotka koostuvat pääosin reserviläisistä.

Harjoitukseen osallistunut luutnantti Fredrik Blanck kertoi norjalaiselle talouslehti Dagens Næringsliville, että autoihin tallentunut video näytti, kuka nousi autoon ja poistui siitä, minne autot menivät, ketä kyytiin otettiin ja kuinka kauan sotilaat viipyivät eri kohteissa. Hänen mukaansa tallenteille jäi myös koodeja, joita sotilaat näppäilivät porteilla ja ovilla. Kaksi anonyymiä lähdettä vahvisti hänen kertomuksensa.

Autot pysyivät ajossa

Kamerat tallensivat siis juuri sen, mitä sotilasportilla kuuluisi suojella: pääsykoodin. Yksikkö jatkoi silti samojen autojen käyttöä harjoituksen loppuun asti, koska vaihtoehtoja oli vähän.

Mainos:

Tallenteet poistettiin vasta harjoituksen jälkeen. Sitä, jäivätkö tiedot vain autoihin vai siirtyivätkö ne myös muualle, ei ole vahvistettu.

Changanin norjalaisessa Deepal S07 -mallin ohjekirjassa todetaan, että jatkuva videotallennus on pois päältä käynnistettäessä ja se on kytkettävä manuaalisesti päälle. Norjan puolustusvoimien käyttämää mallia ja ohjelmistoa ei ole vahvistettu, eikä siten myöskään sitä, miten tallennus alkoi.

Puolustusministeri Tore Onshuus Sandvik sanoi suurkäräjillä (Stortinget) 28. syyskuuta, että vuokrasopimus perustui riskiarvioon ja että omistusrakenne oli tiedossa. Norjan kansallinen turvallisuusviranomainen NSM oli jo Risk 2025 -raportissaan tunnistanut nykyaikaisten autojen kamerat, mikrofonit ja verkkoyhteydet mahdollisiksi tietovuotojen lähteiksi. Toisin sanoen riskit oli määritelty etukäteen, mutta silti porttikoodeja näppäiltiin autojen kameroiden edessä.

Turvallisuuspuutteesta vakoiluepäilyihin

Dagens Næringsliv julkaisi uutisen otsikolla "Kiinalaisomisteiset vuokra-autot kuvasivat salaista harjoitusta: Tallensivat videota sotilaista ja koodeista". Otsikossa korostui omistussuhde, ei yksikön omat toimintatavat.

Autot oli vuokrattu Hertz Norjalta, jonka omistusketju kulkee Volvo Carsin kautta kiinalaiselle Geelylle. Ainakin kaksi autoista oli Deepal-sähköautoja, joka on valtion ohjauksessa olevan kiinalaisen autonvalmistaja Changanin brändi. Geelyn omistussuhde Hertziin ei kerro mitään siitä, minkä merkkisiä autoja vuokrattiin. Silti tarinan levitessä kansainvälisesti X-palvelussa, autoja kuvailtiin kiinalaisomisteisiksi Volvoiksi.

Julkisesti saatavilla olevassa aineistossa mikään ei osoita, että videot olisivat päätyneet Kiinaan. Volvo Cars on kiistänyt Dagens Næringsliville antamissaan kommenteissa väitteen, että kiinalaisomistus muodostaisi turvallisuusriskin, ja todennut, ettei tietoja voida jakaa Geelylle ilman laillista perustetta.

Kaksi Norjan parlamentin jäsentä, Himanshu Gulati edistyspuolueesta ja Mahmoud Farahmand konservatiivipuolueesta, ovat pyytäneet vastauksia siitä, mihin turvatoimiin ryhdyttiin ennen autojen vuokraamista. Lokakuun 13. päivään mennessä vastauksia ei ollut vielä julkaistu suurkäräjien verkkosivuilla.

Mainos:
Seuraa keskustelua
Ilmoita minulle
guest

Kun lähetät kommentin, käsittelemme nimimerkkiäsi, sähköpostiosoitettasi (ei julkaista), teknisiä tietoja ja kommentin sisältöä. Kommentti tarkastetaan automaattisesti ja tarvittaessa toimituksellisesti. Lue tietosuojaseloste ja kommentointiperiaatteet.

0 Kommentit
Vanhimmat
Uusimmat Äänestetyimmät

Norjassa entistä vähemmän itsemurhia – mutta kasvuikäisten keskuudessa määrä on noussut

Julkaistu 3.11.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Lähikuva kahden iäkkään ihmisen käsistä, jotka lepäävät yhdessä sylissä; näkyvissä on ruudullinen ja neulottu hiha.
Norjan itsemurhalukujen suurin kasvu viime vuosina on tapahtunut yli 70-vuotiaiden keskuudessa FHI:n mukaan. Kuvituskuva; kuvassa olevat henkilöt eivät liity raporttiin.

Norjassa tehtiin vuonna 2025 vähemmän itsemurhia kuin edellisenä vuonna. Pidemmällä aikavälillä kasvu on kuitenkin ollut suurinta yli 70-vuotiaiden keskuudessa.

Norjan kansanterveyslaitos (FHI) raportoi, että vuonna 2025 rekisteröitiin 676 itsemurhaa, mikä on 65 vähemmän kuin vuonna 2024. Tämä vastaa 12 tapausta 100 000 ihmistä kohden.

Itsemurhan tehneistä 76 prosenttia oli miehiä. Osuus oli korkein 30–49-vuotiaiden miesten keskuudessa, ja eniten itsemurhia tapahtuu 30–69-vuotiaiden ikäryhmissä.

Laskusta huolimatta luku on noussut hieman vuodesta 2012, jolloin se saavutti alimman tasonsa, 10,6 tapausta 100 000 ihmistä kohden. Ennätyskorkea luku 17,7 saavutettiin vuonna 1988.

Mainos:

Viime vuosien kasvu on ollut suurinta vanhimpien ihmisten keskuudessa.

— Viime vuosina kasvu on kuitenkin ollut suurinta yli 70-vuotiaiden keskuudessa, sanoo Marianne Strøm, FHI:n ylilääkäri.

Yli 70-vuotiaiden itsemurhaluku on nyt suunnilleen yhtä korkea kuin 30–49-vuotiaiden ja 50–69-vuotiaiden keskuudessa. Alle 30-vuotiaiden nuorten keskuudessa luku on suhteellisen vakaa ja merkittävästi alhaisempi. FHI olettaa, että aliraportointi on suurinta ikääntyneiden kohdalla.

Diesen haluaa lähteä Norjasta viitaten mustamaalauskampanjaan ja painostukseen

Sananvapauden uhka

Julkaistu 27.10.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Glenn Diesenillä on kuulokkeet päässään haastattelussa punaisella valaistussa studiossa.
Glenn Diesen on hakenut palkatonta vapaata tehdäkseen tutkimusta Kiinassa ja Australiassa vuonna 2027. Arkistokuva Wolfgang Ween haastattelusta vuodelta 2022.

Kriittisillä analyyseillään Amerikan imperiumista ja moninapaisen maailman puolustamisellaan norjalaisprofessori Glenn Diesen on tavoittanut suuren kansainvälisen yleisön. Kotimaassaan Norjassa hän sanoo tutkimustaan "kriminalisoitavan", ja nyt hän haluaa harjoittaa tutkimusta ulkomailla vuonna 2027.

Diesen on hakenut palkatonta vapaata 11. tammikuuta 2027 alkaen vuoden loppuun asti ja haluaa jakaa aikansa Kiinan ja Australian välillä, raportoi Khrono, joka on tutustunut hakemukseen. Hän listaa työpaikakseen Renmin-yliopiston Kiinassa.

Päätöstä ei ole vielä tehty. Kaakkois-Norjan yliopisto (USN), jossa Diesen toimii professorina, odottaa tekevänsä päätöksen hakemuksesta marraskuun puolivälissä.

Diesen tutkii Euraasian integraatiota sekä Venäjän ja Kiinan välistä geoekonomista yhteistyötä. Sähköpostissa Khronolle hän kirjoittaa, että liikkumavara tällaiselle tutkimukselle on Norjassa nykyään hyvin rajallinen, koska akateemista yhteistyötä ja tutkimusta "kriminalisoidaan".

Mainos:

"Käytän omia rahojani ja lomapäiviäni tutkiakseni ulkomailla paetakseni Norjan median mustamaalauskampanjaa ja yliopistoon kohdistuvaa painostusta", hän kirjoittaa.

Nimeää kriitikkonsa

Laajassa kirjoituksessa Substackissa Diesen kuvailee, kuinka kilpailevien valtojen politiikkaa ei ole enää mahdollista analysoida niiden turvallisuusintressien näkökulmasta ilman, että hänet leimataan vihollisen "laillistajaksi".

Diesen kuvailee konkreettisia seurauksia: Hänen mukaansa sanomalehti sai peruttua kirkossa järjestettävän tilaisuuden, jossa hänen oli määrä puhua, ja hänen on otettava lomapäiviä osallistuakseen konferensseihin.

Hän nimeää erikseen puolustusministeri Tore O. Sandvikin (työväenpuolue), jonka hän sanoo syyttäneen häntä propagandan levittämisestä ja kritisoineen kahta podcastaajaa keskustelemisesta hänen kanssaan. Dagbladetin mukaan Sandvik varoitti "venäläisestä propagandasta" Norjassa tammikuussa mainitsematta Dieseniä nimeltä. Altingetin mukaan kritiikki kohdistui podcast-juontajiin Wolfgang Weehen ja Danby Choihin, joiden molempien vieraana Diesen on ollut.

Norjan Helsinki-komitea, yksi hänen aktiivisimmista kriitikoistaan, on yrittänyt saada hänet erotetuksi, pyrkinyt estämään hänen puhekeikkansa ja julkaissut kuvan hänen kodistaan sosiaalisessa mediassa Diesenin mukaan. Komitea syyttää häntä "venäläisen propagandan" levittämisestä.

Kovimman kritiikkinsä hän säästää NRK:n tekemälle faktantarkistukselle hänen esiintymisestään "Debatten"-ohjelmassa ennen Norjan vuoden 2025 parlamenttivaaleja, jolloin hän oli Fred og rettferdighet -puolueen kärkiehdokas. Diesenin mukaan faktantarkistajat kumosivat väitteitä, joita hän ei ollut koskaan esittänyt, ja sivuuttivat tiedot, jotka tukivat hänen analyysiaan Yhdysvaltojen ja Britannian roolista Istanbulin vuoden 2022 rauhanneuvotteluissa.

"Sotapropagandistit tekevät minulle faktantarkistusta", hän kirjoittaa.

Mahdotonta jäädä

USN ei jaa hänen näkemystään. Osastonjohtaja Bjørn Hansen viittaa lakisääteiseen akateemiseen vapauteen ja sanoo, ettei yhtäkään Diesenin haluamaa tutkimushanketta ole hylätty.

Diesen pysyy kannassaan. Sähköpostissa Dagbladetille hän kirjoittaa, että on mahdotonta keskustella Venäjän turvallisuushuolet huomioiden ilman, että tulee syytetyksi aggression "laillistamisesta" ja "venäläisen propagandan" levittämisestä.

"Näen akateemisen vapauden puutteen, koska argumenteista ei keskustella. Sen sijaan yksilöä häiritään, ja valtion sotanarratiivin haastamisen sosiaaliset kustannukset tekevät tänne jäämisen mahdottomaksi", hän kirjoittaa.

Norja haluaa ikärajan Robloxiin

Digitaalinen vapaus

Julkaistu 20.10.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Sohvalla makaava lapsi pitelee tummaa tablettia; tabletti on tarkennettu ja lapsen kasvot ovat taustalla sumennetut.
Norja haluaa, että myös lapsille haitallisiksi katsotut pelit ja viestintäpalvelut kuuluisivat ehdotetun ikärajan piiriin. Kuvituskuva.

Norjan hallitus haluaa laajentaa ehdotustaan sosiaalisen median ikärajasta, jota ei ole vielä hyväksytty, kattamaan myös videopelit ja viestintäpalvelut, joita pidetään lapsille haitallisina. Hallituksen arvion mukaan muun muassa pelialusta Roblox kuuluisi tämän piiriin.

Norjan hallitus on jo pyrkinyt ottamaan käyttöön ikärajan sosiaalisen median alustoille, kuten TikTokille, Instagramille ja Snapchatille. Työ alkoi keväällä 2024 ja on johtanut suunnitelmiin erityisestä lakiesityksestä.

Hallitus ilmoittaa nyt, että myös videopelien ja viestintäpalvelujen tulisi voida kuulua rajoituksen piiriin. Niitä koskevat yleiset poikkeukset poistetaan, ja laki sisältää sen sijaan haittariskiin perustuvan ehdon. Ratkaiseva tekijä on se, aiheuttaako alusta haittariskin lapsille.

Hallitus mainitsee esimerkkeinä tällaisista riskeistä haitallisen sisällön, riippuvuutta aiheuttavat ominaisuudet ja vieraiden ihmisten ottamat ei-toivotut yhteydenotot.

Mainos:

Poikkeuksia tarvittiin aiemmin, jotta koulusovellukset ja vaarattomat pelit eivät kuuluisi rajoituksen piiriin. Lapsi- ja perheministeri Lene Vågslid (työväenpuolue) korostaa, ettei lain soveltamisala ole kaventumassa, vaan se voisi kattaa enemmän haitallisia alustoja.

— Tämä voi koskea videopelejä, jotka voidaan luokitella sosiaaliseksi mediaksi ja joissa on haitallisia ominaisuuksia, hän sanoo.

Ikärajoitus on voimassa sen vuoden tammikuun 1. päivään asti, jona henkilö täyttää 16 vuotta, ei hänen varsinaiseen syntymäpäiväänsä asti. Kaikki samana vuonna syntyneet saavat siten käyttöoikeuden samanaikaisesti.

Yhtiöiden itsensä on otettava käyttöön tehokas iän varmistus, joka on GDPR:n mukainen. Mitään tiettyä tekniikkaa ei ole määrätty.

Hallituksen tavoitteena on antaa lakiesitys suurkäräjille (Stortinget) ennen vuoden loppua.

Norjan luonto katoaa pala palalta

Luonnon monimuotoisuus

Julkaistu 19.10.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Norjalainen vuono jyrkkien, pilvien peittämien vuorten välissä, etualalla vihreää metsää.
Elinympäristöjen suojelu on osa maailmanlaajuista luonnon monimuotoisuussopimusta, jonka toimeenpanoon Norja on sitoutunut. Kuvituskuva Norjasta.

Norjan luonnon hyödyntäminen jatkuu suojelulupauksista huolimatta. Yhdeksän järjestöä arvioi, että maa on saavuttamassa vain 3 luonnon monimuotoisuussopimuksen 23 tavoitteesta vuoteen 2030 mennessä.

YK:n maailmanlaajuinen luonnon monimuotoisuussopimus hyväksyttiin Montrealin luontokonferenssissa vuonna 2022, ja se sisältää 23 tavoitetta vuodelle 2030. Tavoitteiden tarkoituksena on suojella luonnon monimuotoisuutta, säilyttää luonnonalueita ja ennallistaa vaurioituneita ekosysteemejä.

"The Biodiversity Agreement in Practice" -raportissa yhdeksän ympäristöjärjestöä on tarkastellut, ovatko Norjan toimet riittäviä tavoitteiden saavuttamiseksi vuoteen 2030 mennessä.

Järjestöt arvioivat, että Norja on saavuttamassa kolme tavoitteista. Kolmentoista tavoitteen kohdalla on tapahtunut jonkinlaista edistymistä, mutta työ etenee liian hitaasti. Seitsemän tavoitteen osalta järjestöt eivät havaitse edistymistä lainkaan.

Mainos:

Ne kolme tavoitetta, joiden osalta Norja on raportin mukaan aikataulussa, koskevat bioturvallisuutta eli biotekniikkaan liittyviä riskejä; kansainvälistä tutkimus- ja kapasiteettiyhteistyötä eli tietoa ja kykyä tehdä luonnonsuojelutyötä; sekä sukupuolten tasa-arvoa. Nämä ovat järjestöjen mukaan alueita, joilla Norja on edistynyt eniten.

Seitsemän tavoitetta, joissa järjestöt eivät näe edistymistä, sisältävät maankäytön hallinnan, vaurioituneiden luonnonalueiden ennallistamisen, uhanalaisten lajien suojelun ja vieraslajeihin liittyvät toimenpiteet. Niihin kuuluvat myös luonnon huomioiminen maataloudessa, metsätaloudessa ja kalastuksessa, luonnon huomioiminen yhteiskunnan eri sektoreilla sekä luontokatoa edistävät taloudelliset kannustimet.

Perintöhopeiden menettäminen

Biologian professori Dag O. Hessen varoittaa käsityksestä, jonka mukaan Norjalla olisi yllin kyllin luontoa tuhlattavaksi. Luonnon kadotessa menetetään mahdollisuuksia virkistykseen ja elämänlaatuun, eikä vähiten niiden osalta, jotka tulevat jälkeemme, hän sanoo.

— Olemme menettämässä osan niistä perintöhopeista, joita luonto edustaa. Eikä tietenkään kukaan vastusta luontoa, mutta ihmiset eivät näe tämän pitkäaikaisia seurauksia, Hessen kertoo NRK:lle.

Hallituksen oma luonnon tilaa käsittelevä selonteko kuvaa samaa mekanismia. Siinä todetaan, että kunkin yksittäisen toimijan osuus ympäristön heikentymiseen voi olla pieni, kun taas yhteiset seuraukset ovat huomattavat.

Heikot tavoitteet ja viivästynyt ennallistaminen

Raportin mukaan osa ongelmasta piilee tavoitteissa itsessään. Norjan tavoitteet ovat usein heikompia kuin sopimuksen tavoitteet, ja useat niistä on muotoiltu sitoumuksiksi "työskennellä kohti", "vahvistaa" tai "jatkaa" ponnisteluja ilman mitattavia vaatimuksia tai määräaikoja. Raportissa väitetään myös, että Norja raportoi enemmän suunnitelmista ja prosesseista kuin luonnon tilaan liittyvistä tuloksista.

WWF, yksi raportin takana olevista järjestöistä, nostaa esiin ponnistelut vaurioituneiden luonnonalueiden ennallistamiseksi. Sopimus edellyttää, että vähintään 30 prosenttia vaurioituneista luonnonalueista on ennallistamisen piirissä vuoteen 2030 mennessä, ja WWF:n Sverre Lundemo pitää Norjan tavoitetta liian heikkona. Lundemo sanoo luontoa menetettävän pala palalta joka päivä ja että mitä pidempään toimia lykätään, sitä kalliimmaksi se tulee.

Ilmasto- ja ympäristöministeri Sigrun Aasland (työväenpuolue) vastaa kritiikkiin. Hän sanoo, ettei hallitus ole vielä saavuttanut tavoitteitaan, mutta uskoo Norjan saavuttavan ne vuoteen 2030 mennessä. Samalla hän myöntää, että kehitys on kokonaisuutena tarkasteltuna mennyt liian pitkälle.

— Kyse ei ole siitä, että kukaan olisi päättänyt rakentaa valtavia luonnonalueita, mutta kokonaisuutena se on muodostunut liialliseksi, ja puutumme siihen nyt, Aasland sanoo.

Hallitus raportoi suurkäräjille seuraavan kerran vuonna 2027. Järjestöt haluavat, että kyseistä tarkastelua käytetään tavoitteiden vahvistamiseen ja niiden muuttamiseen mitattaviksi.