Mainos:

Norja voi jäädä ilman siemeniä – ja ruokaa

Julkaistu 19.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Viljelijä pitää maata käsissään viljellyn sängyn yllä.

Norja tuo lähes kaikki vihannesten siemenensä ulkomailta. Jos tuonti keskeytyy, monet tuottajat voivat nopeasti joutua vaikeuksiin tuotannon ylläpitämisessä, kertoo uusi siemenvalmiutta käsittelevä raportti.

Uusi FNI-raportti, Ilman siemeniä – ei ruokavalmiutta, on Fridtjof Nansen -instituutin, riippumattoman norjalaisen tutkimuslaitoksen, julkaisema. Se esittelee Innlandetissa vuosina 2025–2026 toteutetun siemenvalmiushankkeen, jota Norjan maatalousvirasto on tukenut.

Tavoitteena oli kerätä tietoa siementen ja lisäysaineiston saatavuudesta ja käytöstä sekä tutkia, miten paikallisesti sopeutetut viljelykasvit voivat vahvistaa paikallista omavaraisuutta ja ruokavalmiutta. Aineisto koostuu kartoituksesta, kyselytutkimuksesta, haastatteluista ja alueellisten sidosryhmien seminaarista.

Raportin mukaan siementen ja muun lisäysaineiston paikalliselle tuotannolle, varastoinnille ja jakelulle ei ole yhtenäistä strategiaa.

Mainos:

— Yksittäisiltä yrityksiltä ja verkostoilta löytyy joitakin aloitteita, mutta Norjassa ei tehdä järjestelmällistä suunnittelu- ja strategiatyötä siemenvalmiuden eteen, Fridtjof Nansen -instituutin vanhempi tutkija Regine Andersen kertoo Norjan yleisradioyhtiö NRK:lle.

Haavoittuvuus arvioidaan suurimmaksi vihannesten kohdalla, joissa tuontiriippuvuus on korkea, hybridilajikkeet hallitsevat ja norjalainen kasvinjalostus on lähes olematonta.

Riippuvuus tuonnista

Norja tuo 99,6 prosenttia maassa käytettävistä vihannesten siemenistä. Tämä riippuvuus tekee vihannestuotannosta erityisen haavoittuvaa, jos kauppa ja kuljetukset häiriintyvät vakavassa kriisissä.

Viljan ja perunan osalta tilannetta kuvataan vähemmän haavoittuvaksi, osittain siksi, että Norjalla on omaa lajikekehitystä ja sertifioitua siementuotantoa. Sielläkin valmius riippuu kuitenkin varastoinnista, siementen puhdistuksesta, kuivauksesta, kasvinsuojelusta ja toimivista laitteista.

Tutkijat korostavat, että valmius ei ole vain sitä, että varastossa on siemenpusseja. Jos siemeniä ei voida lisätä, laadunvarmistaa, varastoida, jaella ja kasvattaa paikallisesti, saatavuus pysyy epävarmana. Raportti suositteleekin, että siemenvalmius sisällytetään valtakunnalliseen, alueelliseen ja kunnalliseen valmiussuunnitteluun.

— Siemenet voivat olla varastossa, mutta jos viljelijät eristetään ulkopuolisista siementoimituksista, on tärkeää pystyä tuottamaan ja jakelemaan siemeniä paikallisesti, hän sanoo.

Mainos:
Seuraa keskustelua
Ilmoita minulle
guest

Kun lähetät kommentin, käsittelemme nimimerkkiäsi, sähköpostiosoitettasi (ei julkaista), teknisiä tietoja ja kommentin sisältöä. Kommentti tarkastetaan automaattisesti ja tarvittaessa toimituksellisesti. Lue tietosuojaseloste ja kommentointiperiaatteet.

0 Kommentit
Vanhimmat
Uusimmat Äänestetyimmät

Diesen haluaa lähteä Norjasta viitaten mustamaalauskampanjaan ja painostukseen

Sananvapauden uhka

Julkaistu 27.10.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Glenn Diesenillä on kuulokkeet päässään haastattelussa punaisella valaistussa studiossa.
Glenn Diesen on hakenut palkatonta vapaata tehdäkseen tutkimusta Kiinassa ja Australiassa vuonna 2027. Arkistokuva Wolfgang Ween haastattelusta vuodelta 2022.

Kriittisillä analyyseillään Amerikan imperiumista ja moninapaisen maailman puolustamisellaan norjalaisprofessori Glenn Diesen on tavoittanut suuren kansainvälisen yleisön. Kotimaassaan Norjassa hän sanoo tutkimustaan "kriminalisoitavan", ja nyt hän haluaa harjoittaa tutkimusta ulkomailla vuonna 2027.

Diesen on hakenut palkatonta vapaata 11. tammikuuta 2027 alkaen vuoden loppuun asti ja haluaa jakaa aikansa Kiinan ja Australian välillä, raportoi Khrono, joka on tutustunut hakemukseen. Hän listaa työpaikakseen Renmin-yliopiston Kiinassa.

Päätöstä ei ole vielä tehty. Kaakkois-Norjan yliopisto (USN), jossa Diesen toimii professorina, odottaa tekevänsä päätöksen hakemuksesta marraskuun puolivälissä.

Diesen tutkii Euraasian integraatiota sekä Venäjän ja Kiinan välistä geoekonomista yhteistyötä. Sähköpostissa Khronolle hän kirjoittaa, että liikkumavara tällaiselle tutkimukselle on Norjassa nykyään hyvin rajallinen, koska akateemista yhteistyötä ja tutkimusta "kriminalisoidaan".

Mainos:

"Käytän omia rahojani ja lomapäiviäni tutkiakseni ulkomailla paetakseni Norjan median mustamaalauskampanjaa ja yliopistoon kohdistuvaa painostusta", hän kirjoittaa.

Nimeää kriitikkonsa

Laajassa kirjoituksessa Substackissa Diesen kuvailee, kuinka kilpailevien valtojen politiikkaa ei ole enää mahdollista analysoida niiden turvallisuusintressien näkökulmasta ilman, että hänet leimataan vihollisen "laillistajaksi".

Diesen kuvailee konkreettisia seurauksia: Hänen mukaansa sanomalehti sai peruttua kirkossa järjestettävän tilaisuuden, jossa hänen oli määrä puhua, ja hänen on otettava lomapäiviä osallistuakseen konferensseihin.

Hän nimeää erikseen puolustusministeri Tore O. Sandvikin (työväenpuolue), jonka hän sanoo syyttäneen häntä propagandan levittämisestä ja kritisoineen kahta podcastaajaa keskustelemisesta hänen kanssaan. Dagbladetin mukaan Sandvik varoitti "venäläisestä propagandasta" Norjassa tammikuussa mainitsematta Dieseniä nimeltä. Altingetin mukaan kritiikki kohdistui podcast-juontajiin Wolfgang Weehen ja Danby Choihin, joiden molempien vieraana Diesen on ollut.

Norjan Helsinki-komitea, yksi hänen aktiivisimmista kriitikoistaan, on yrittänyt saada hänet erotetuksi, pyrkinyt estämään hänen puhekeikkansa ja julkaissut kuvan hänen kodistaan sosiaalisessa mediassa Diesenin mukaan. Komitea syyttää häntä "venäläisen propagandan" levittämisestä.

Kovimman kritiikkinsä hän säästää NRK:n tekemälle faktantarkistukselle hänen esiintymisestään "Debatten"-ohjelmassa ennen Norjan vuoden 2025 parlamenttivaaleja, jolloin hän oli Fred og rettferdighet -puolueen kärkiehdokas. Diesenin mukaan faktantarkistajat kumosivat väitteitä, joita hän ei ollut koskaan esittänyt, ja sivuuttivat tiedot, jotka tukivat hänen analyysiaan Yhdysvaltojen ja Britannian roolista Istanbulin vuoden 2022 rauhanneuvotteluissa.

"Sotapropagandistit tekevät minulle faktantarkistusta", hän kirjoittaa.

Mahdotonta jäädä

USN ei jaa hänen näkemystään. Osastonjohtaja Bjørn Hansen viittaa lakisääteiseen akateemiseen vapauteen ja sanoo, ettei yhtäkään Diesenin haluamaa tutkimushanketta ole hylätty.

Diesen pysyy kannassaan. Sähköpostissa Dagbladetille hän kirjoittaa, että on mahdotonta keskustella Venäjän turvallisuushuolet huomioiden ilman, että tulee syytetyksi aggression "laillistamisesta" ja "venäläisen propagandan" levittämisestä.

"Näen akateemisen vapauden puutteen, koska argumenteista ei keskustella. Sen sijaan yksilöä häiritään, ja valtion sotanarratiivin haastamisen sosiaaliset kustannukset tekevät tänne jäämisen mahdottomaksi", hän kirjoittaa.

Norja haluaa ikärajan Robloxiin

Digitaalinen vapaus

Julkaistu 20.10.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Sohvalla makaava lapsi pitelee tummaa tablettia; tabletti on tarkennettu ja lapsen kasvot ovat taustalla sumennetut.
Norja haluaa, että myös lapsille haitallisiksi katsotut pelit ja viestintäpalvelut kuuluisivat ehdotetun ikärajan piiriin. Kuvituskuva.

Norjan hallitus haluaa laajentaa ehdotustaan sosiaalisen median ikärajasta, jota ei ole vielä hyväksytty, kattamaan myös videopelit ja viestintäpalvelut, joita pidetään lapsille haitallisina. Hallituksen arvion mukaan muun muassa pelialusta Roblox kuuluisi tämän piiriin.

Norjan hallitus on jo pyrkinyt ottamaan käyttöön ikärajan sosiaalisen median alustoille, kuten TikTokille, Instagramille ja Snapchatille. Työ alkoi keväällä 2024 ja on johtanut suunnitelmiin erityisestä lakiesityksestä.

Hallitus ilmoittaa nyt, että myös videopelien ja viestintäpalvelujen tulisi voida kuulua rajoituksen piiriin. Niitä koskevat yleiset poikkeukset poistetaan, ja laki sisältää sen sijaan haittariskiin perustuvan ehdon. Ratkaiseva tekijä on se, aiheuttaako alusta haittariskin lapsille.

Hallitus mainitsee esimerkkeinä tällaisista riskeistä haitallisen sisällön, riippuvuutta aiheuttavat ominaisuudet ja vieraiden ihmisten ottamat ei-toivotut yhteydenotot.

Mainos:

Poikkeuksia tarvittiin aiemmin, jotta koulusovellukset ja vaarattomat pelit eivät kuuluisi rajoituksen piiriin. Lapsi- ja perheministeri Lene Vågslid (työväenpuolue) korostaa, ettei lain soveltamisala ole kaventumassa, vaan se voisi kattaa enemmän haitallisia alustoja.

— Tämä voi koskea videopelejä, jotka voidaan luokitella sosiaaliseksi mediaksi ja joissa on haitallisia ominaisuuksia, hän sanoo.

Ikärajoitus on voimassa sen vuoden tammikuun 1. päivään asti, jona henkilö täyttää 16 vuotta, ei hänen varsinaiseen syntymäpäiväänsä asti. Kaikki samana vuonna syntyneet saavat siten käyttöoikeuden samanaikaisesti.

Yhtiöiden itsensä on otettava käyttöön tehokas iän varmistus, joka on GDPR:n mukainen. Mitään tiettyä tekniikkaa ei ole määrätty.

Hallituksen tavoitteena on antaa lakiesitys suurkäräjille (Stortinget) ennen vuoden loppua.

Norjan luonto katoaa pala palalta

Luonnon monimuotoisuus

Julkaistu 19.10.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Norjalainen vuono jyrkkien, pilvien peittämien vuorten välissä, etualalla vihreää metsää.
Elinympäristöjen suojelu on osa maailmanlaajuista luonnon monimuotoisuussopimusta, jonka toimeenpanoon Norja on sitoutunut. Kuvituskuva Norjasta.

Norjan luonnon hyödyntäminen jatkuu suojelulupauksista huolimatta. Yhdeksän järjestöä arvioi, että maa on saavuttamassa vain 3 luonnon monimuotoisuussopimuksen 23 tavoitteesta vuoteen 2030 mennessä.

YK:n maailmanlaajuinen luonnon monimuotoisuussopimus hyväksyttiin Montrealin luontokonferenssissa vuonna 2022, ja se sisältää 23 tavoitetta vuodelle 2030. Tavoitteiden tarkoituksena on suojella luonnon monimuotoisuutta, säilyttää luonnonalueita ja ennallistaa vaurioituneita ekosysteemejä.

"The Biodiversity Agreement in Practice" -raportissa yhdeksän ympäristöjärjestöä on tarkastellut, ovatko Norjan toimet riittäviä tavoitteiden saavuttamiseksi vuoteen 2030 mennessä.

Järjestöt arvioivat, että Norja on saavuttamassa kolme tavoitteista. Kolmentoista tavoitteen kohdalla on tapahtunut jonkinlaista edistymistä, mutta työ etenee liian hitaasti. Seitsemän tavoitteen osalta järjestöt eivät havaitse edistymistä lainkaan.

Mainos:

Ne kolme tavoitetta, joiden osalta Norja on raportin mukaan aikataulussa, koskevat bioturvallisuutta eli biotekniikkaan liittyviä riskejä; kansainvälistä tutkimus- ja kapasiteettiyhteistyötä eli tietoa ja kykyä tehdä luonnonsuojelutyötä; sekä sukupuolten tasa-arvoa. Nämä ovat järjestöjen mukaan alueita, joilla Norja on edistynyt eniten.

Seitsemän tavoitetta, joissa järjestöt eivät näe edistymistä, sisältävät maankäytön hallinnan, vaurioituneiden luonnonalueiden ennallistamisen, uhanalaisten lajien suojelun ja vieraslajeihin liittyvät toimenpiteet. Niihin kuuluvat myös luonnon huomioiminen maataloudessa, metsätaloudessa ja kalastuksessa, luonnon huomioiminen yhteiskunnan eri sektoreilla sekä luontokatoa edistävät taloudelliset kannustimet.

Perintöhopeiden menettäminen

Biologian professori Dag O. Hessen varoittaa käsityksestä, jonka mukaan Norjalla olisi yllin kyllin luontoa tuhlattavaksi. Luonnon kadotessa menetetään mahdollisuuksia virkistykseen ja elämänlaatuun, eikä vähiten niiden osalta, jotka tulevat jälkeemme, hän sanoo.

— Olemme menettämässä osan niistä perintöhopeista, joita luonto edustaa. Eikä tietenkään kukaan vastusta luontoa, mutta ihmiset eivät näe tämän pitkäaikaisia seurauksia, Hessen kertoo NRK:lle.

Hallituksen oma luonnon tilaa käsittelevä selonteko kuvaa samaa mekanismia. Siinä todetaan, että kunkin yksittäisen toimijan osuus ympäristön heikentymiseen voi olla pieni, kun taas yhteiset seuraukset ovat huomattavat.

Heikot tavoitteet ja viivästynyt ennallistaminen

Raportin mukaan osa ongelmasta piilee tavoitteissa itsessään. Norjan tavoitteet ovat usein heikompia kuin sopimuksen tavoitteet, ja useat niistä on muotoiltu sitoumuksiksi "työskennellä kohti", "vahvistaa" tai "jatkaa" ponnisteluja ilman mitattavia vaatimuksia tai määräaikoja. Raportissa väitetään myös, että Norja raportoi enemmän suunnitelmista ja prosesseista kuin luonnon tilaan liittyvistä tuloksista.

WWF, yksi raportin takana olevista järjestöistä, nostaa esiin ponnistelut vaurioituneiden luonnonalueiden ennallistamiseksi. Sopimus edellyttää, että vähintään 30 prosenttia vaurioituneista luonnonalueista on ennallistamisen piirissä vuoteen 2030 mennessä, ja WWF:n Sverre Lundemo pitää Norjan tavoitetta liian heikkona. Lundemo sanoo luontoa menetettävän pala palalta joka päivä ja että mitä pidempään toimia lykätään, sitä kalliimmaksi se tulee.

Ilmasto- ja ympäristöministeri Sigrun Aasland (työväenpuolue) vastaa kritiikkiin. Hän sanoo, ettei hallitus ole vielä saavuttanut tavoitteitaan, mutta uskoo Norjan saavuttavan ne vuoteen 2030 mennessä. Samalla hän myöntää, että kehitys on kokonaisuutena tarkasteltuna mennyt liian pitkälle.

— Kyse ei ole siitä, että kukaan olisi päättänyt rakentaa valtavia luonnonalueita, mutta kokonaisuutena se on muodostunut liialliseksi, ja puutumme siihen nyt, Aasland sanoo.

Hallitus raportoi suurkäräjille seuraavan kerran vuonna 2027. Järjestöt haluavat, että kyseistä tarkastelua käytetään tavoitteiden vahvistamiseen ja niiden muuttamiseen mitattaviksi.

Norjan öljyrahasto saattaa saada luvan sijoittaa ydinasevalmistajiin

Julkaistu 15.10.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Jens Stoltenberg mikrofonien ja toimittajien ympäröimänä Münchenin turvallisuuskonferenssissa vuonna 2015.
Norjalainen arviointiryhmä ehdottaa öljyrahastolle lupaa sijoittaa ydinasevaltioliittolaisissa toimiviin ydinasevalmistajiin.

Norjan öljyrahaston on määrä saada lupa sijoittaa ydinasevalmistajiin, kunhan yritykset sijaitsevat Norjan kanssa liittoutuneessa ydinasevaltiossa. Ehdotus luovutettiin valtiovarainministeri Trygve Slagsvold Vedumille torstaina.

Ehdotus on peräisin entisen keskuspankin pääjohtajan Svein Gjedremin johtamalta selvitysryhmältä, norjalainen talouslehti Dagens Næringsliv raportoi. Lehdistötiedotteen mukaan ydinasekriteeri säilyisi muodollisesti voimassa, mutta sen soveltamisala muuttuisi. Rahasto ei saa omistaa sijoituksia ydinaseiden tuottajissa, "ellei yhtiö toimi valtiossa, joka on ydinsulkusopimuksen mukainen ydinasevaltio ja liittoutunut Norjan kanssa".

Tämä voisi tuoda useita ydinaseiden komponentteja valmistavia eurooppalaisia ja amerikkalaisia yrityksiä rahaston sijoitusavaruuteen. Yhdysvaltalainen yhtiö Lockheed Martin on yksi esimerkki tällä hetkellä poissuljetusta yrityksestä. Ehdotusta ei ole hyväksytty. Valtiovarainministeriö tekee omia arvioitaan, jotka esitellään keväällä, eikä uusia ostoja ole dokumentoitu.

Samat aseet, uusi tuomio

Se mikä muuttuu, ei ole ase vaan yrityksen kotimaa. Sama tuotanto, joka tällä hetkellä estää sijoituksen, muuttuu sallituksi, jos valtiolla on oikeat liittolaiset.

Mainos:

Gjedrem puolustaa järjestelyä sanomalla, että ydinsateenvarjo on "perustavanlaatuisen tärkeä turvallisuudellemme".

— On eettistä turvata turvallisuutemme. Pidämme siksi ydinaseiden tuottamista eettisenä, kunhan se tapahtuu ydinsulkusopimuksen puitteissa, Gjedrem sanoi.

Lehdistötilaisuudessa Slagsvold Vedum puhui eläkerahaston suojelemisesta.

— Jokaisen, joka on sitoutunut Norjan hyvinvointivaltion suojeluun, on oltava sitoutunut eläkerahaston suojeluun, Slagsvold Vedum sanoi.

Punainen Risti varoitti kesäkuussa

Kritiikki ei ole uutta. Norjan Punainen Risti kirjoitti Gjedremin toimikunnalle 1. kesäkuuta 2026, hyvissä ajoin ennen raporttia, varoittaen "mitä jyrkimmin" ydinasekriteerin heikentämisestä tai poistamisesta.

Järjestö perustelee, että ydinaseita ei voida koskaan käyttää loukkaamatta kansainvälisen humanitaarisen oikeuden perusperiaatteita. Ydinsulkusopimuksen osapuolena Norja on sitoutunut työskentelemään ydinaseettoman maailman puolesta. Sijoittaminen ydinasevalmistajiin samaan aikaan on Punaisen Ristin mukaan "ilmeinen paradoksi".

Etiikkaneuvostolta vietiin valta antaa suosituksia

Selvitysryhmä haluaa myös, että etiikkaneuvosto jatkaa riskien arviointia, mutta ei enää anna suosituksia siitä, mitkä yritykset tulisi sulkea pois. Dagens Næringsliv kutsuu sitä neuvoston versioksi, jonka "siivet on leikattu". Selvitysryhmä ehdottaa myös, että poissulkemisista ja niiden syistä voitaisiin ilmoittaa myöhemmin kuin nykyään, viitaten rahastoon ja Norjaan kohdistuvien vastareaktioiden riskiin.

Valtiovarainministeriö esittelee arvionsa tämän kevään parlamentille annettavassa valkoisessa kirjassa rahaston hoidosta.