Mainos:

Norja voi jäädä ilman siemeniä – ja ruokaa

Julkaistu 19.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Viljelijä pitää maata käsissään viljellyn sängyn yllä.

Norja tuo lähes kaikki vihannesten siemenensä ulkomailta. Jos tuonti keskeytyy, monet tuottajat voivat nopeasti joutua vaikeuksiin tuotannon ylläpitämisessä, kertoo uusi siemenvalmiutta käsittelevä raportti.

Uusi FNI-raportti, Ilman siemeniä – ei ruokavalmiutta, on Fridtjof Nansen -instituutin, riippumattoman norjalaisen tutkimuslaitoksen, julkaisema. Se esittelee Innlandetissa vuosina 2025–2026 toteutetun siemenvalmiushankkeen, jota Norjan maatalousvirasto on tukenut.

Tavoitteena oli kerätä tietoa siementen ja lisäysaineiston saatavuudesta ja käytöstä sekä tutkia, miten paikallisesti sopeutetut viljelykasvit voivat vahvistaa paikallista omavaraisuutta ja ruokavalmiutta. Aineisto koostuu kartoituksesta, kyselytutkimuksesta, haastatteluista ja alueellisten sidosryhmien seminaarista.

Raportin mukaan siementen ja muun lisäysaineiston paikalliselle tuotannolle, varastoinnille ja jakelulle ei ole yhtenäistä strategiaa.

Mainos:

— Yksittäisiltä yrityksiltä ja verkostoilta löytyy joitakin aloitteita, mutta Norjassa ei tehdä järjestelmällistä suunnittelu- ja strategiatyötä siemenvalmiuden eteen, Fridtjof Nansen -instituutin vanhempi tutkija Regine Andersen kertoo Norjan yleisradioyhtiö NRK:lle.

Haavoittuvuus arvioidaan suurimmaksi vihannesten kohdalla, joissa tuontiriippuvuus on korkea, hybridilajikkeet hallitsevat ja norjalainen kasvinjalostus on lähes olematonta.

Riippuvuus tuonnista

Norja tuo 99,6 prosenttia maassa käytettävistä vihannesten siemenistä. Tämä riippuvuus tekee vihannestuotannosta erityisen haavoittuvaa, jos kauppa ja kuljetukset häiriintyvät vakavassa kriisissä.

Viljan ja perunan osalta tilannetta kuvataan vähemmän haavoittuvaksi, osittain siksi, että Norjalla on omaa lajikekehitystä ja sertifioitua siementuotantoa. Sielläkin valmius riippuu kuitenkin varastoinnista, siementen puhdistuksesta, kuivauksesta, kasvinsuojelusta ja toimivista laitteista.

Tutkijat korostavat, että valmius ei ole vain sitä, että varastossa on siemenpusseja. Jos siemeniä ei voida lisätä, laadunvarmistaa, varastoida, jaella ja kasvattaa paikallisesti, saatavuus pysyy epävarmana. Raportti suositteleekin, että siemenvalmius sisällytetään valtakunnalliseen, alueelliseen ja kunnalliseen valmiussuunnitteluun.

— Siemenet voivat olla varastossa, mutta jos viljelijät eristetään ulkopuolisista siementoimituksista, on tärkeää pystyä tuottamaan ja jakelemaan siemeniä paikallisesti, hän sanoo.

Mainos:
Seuraa keskustelua
Ilmoita minulle
guest

Kun lähetät kommentin, käsittelemme nimimerkkiäsi, sähköpostiosoitettasi (ei julkaista), teknisiä tietoja ja kommentin sisältöä. Kommentti tarkastetaan automaattisesti ja tarvittaessa toimituksellisesti. Lue tietosuojaseloste ja kommentointiperiaatteet.

0 Kommentit
Vanhimmat
Uusimmat Äänestetyimmät

Støre joutui Norjan suurkäräjien grillattavaksi Epstein-yhteyksistä

Epsteinin tapaus

Julkaistu 30.9.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Jonas Gahr Støre uuden hallituskorttelin avajaisissa Oslossa huhtikuussa. Kuva ei ole suurkäräjien kuulemisesta.

Norjan pääministeri Jonas Gahr Støre joutuu vastaamaan Norjan parlamentille, suurkäräjille, keskiviikkona siitä, miten ulkoasiainhallinto hoiti yhteyksiään Epstein-tapaukseen. Keskiössä on IPI-ajatushautomo, jonka valtionrahoitus kasvoi jyrkästi Støren toimiessa ulkoministerinä.

Keskiviikkona suurkäräjien tarkastus- ja perustuslakivaliokunta aloittaa kaksipäiväisen kuulemisen, jonka virallinen nimi on "Ulkoministeriön valvonta ja kulttuuri". Noin kymmenen entistä ja nykyistä ulko- ja kehitysministeriä todistaa asiassa. Yksi heistä on Jonas Gahr Støre, joka toimi ulkoministerinä vuosina 2005–2012, raportoi verovaroilla rahoitettu valtiollinen yleisradioyhtiö SVT.

Ruotsin radion Ekot-uutisohjelman mukaan kuulemisen tarkoituksena on selvittää, miksi varoitusmerkit jäivät huomaamatta Norjan ulkoministeriössä. Asiaa tutkivat myös erityiskomissio sekä Norjan talousrikosvirasto Økokrim.

130 miljoonaa kruunua Rød-Larsenin ajatushautomolle

Kuuleminen koskee ensisijaisesti ulkoasiainhallinnon suhdetta International Peace Instituteen eli IPI:in. Ajatushautomo sijaitsi aivan Yhdistyneiden kansakuntien päämajan vieressä New Yorkissa, toimi diplomaattien ja poliitikkojen kohtaamispaikkana, ja sitä johti kokenut norjalaisdiplomaatti Terje Rød-Larsen.

Mainos:

Ulkoministeriön oman selvityksen mukaan Norjan hallitus maksoi IPI:lle yli 130 miljoonaa kruunua vuosina 1997–2018. Rahoitus kasvoi jyrkästi Støren ulkoministerivuosina.

Hallitus ei ollut ainoa rahoituslähde. Tuomittu seksuaalirikollinen Jeffrey Epstein kuului myös lahjoittajiin. Kun Epstein-asiakirjat julkaistiin viime talvena, kävi ilmi, että Rød-Larsenilla ja IPI:llä oli läheiset suhteet häneen. Epsteinin kerrotaan myös avanneen ovia muille varakkaille henkilöille, jotka voisivat tukea ajatushautomoa taloudellisesti.

Ero ja sisäinen tarkastus

Rød-Larsenin vaimo, kokenut diplomaatti Mona Juul, erosi helmikuussa sen jälkeen, kun hänet mainittiin Epstein-asiakirjoissa. Ulkoministeriö tutki tällöin, rikkoivatko kyseiset yhteydet valtion työntekijöitä koskevia sääntöjä, ja tarkasti myös Rød-Larsenin aiemmin johtaman ajatushautomon rahoituksen. Rød-Larsen itse on Økokrimin tutkinnan alaisena.

Hänen verkostonsa ulottui myös muihin Norjan ulkoministereihin. Børge Brende, joka jätti tehtävänsä Maailman talousfoorumin (WEF) johdossa Epstein-asiakirjojen julkaisun jälkeen, on kertonut, että Rød-Larsen esitteli hänet Epsteinille vuonna 2018.

Kaksipäiväisen kuulemisen aikana ministerin, joka johti ulkoministeriötä IPI:n rahoituksen kasvaessa jyrkästi, on selitettävä suurkäräjille, miten valvonta toimi.

Joka kolmas nuori norjalainen uskoo Jumalaan

Julkaistu 21.9.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Nuorten norjalaisten usko Jumalaan on kääntynyt nousuun pitkän maallistumisjakson jälkeen. Muutos on nyt voimakkain sukupolvessa, jossa maallistumista on pidetty pitkään itsestäänselvyytenä.

Alle 25-vuotiaista norjalaisista 32 prosenttia sanoo nyt uskovansa Jumalaan, kun vuonna 2024 vastaava luku oli 22 prosenttia – kyseessä on ikäryhmän korkein osuus sitten vuoden 2008. Koko väestön osalta luku on 29 prosenttia. Luvut ovat peräisin Ipsos Norwayn Norsk Monitor 2026 -tutkimuksesta, ja niistä raportoi sunnuntaina NRK.

Vuodesta 1985 vuoteen 2022 niiden norjalaisten osuus, jotka sanovat uskovansa Jumalaan, laski tasaisesti yli puolesta noin neljännekseen. Viimeisen neljän vuoden aikana lasku on tasaantunut, ja koko väestön osalta lukema osoittaa nyt pientä kasvua.

Projektipäällikkö Lars Erik Lie sanoo yllättyneensä tuloksesta ja yhdistää sen toiseen samaan aineistoon sisältyvään kehityskulkuun.

Mainos:

— Näemme tämän olevan yhteydessä siihen, että yhä useampi nuori on huolissaan omasta turvallisuudestaan ja sodasta, Lie sanoo.

Saman tutkimuksen mukaan alle 25-vuotiaat käyvät nyt ensimmäistä kertaa jumalanpalveluksissa useimmin – useammin kuin koko väestö tai yli 60-vuotiaat.

Roald Zeiffert, Høyskolen for ledelse og teologi -korkeakoulun tutkimusjohtaja ja yliopistonlehtori, tulkitsee suuntauksen olevan seurausta vallitsevasta epävarmuudesta.

— Ihmiset ovat paljon taipuvaisempia etsimään jotain ikuisempaa, vakaampaa ja totuudellisempaa, joka voi antaa elämälle suunnan. Levottomassa maailmassa, jossa on sotaa, taloudellista epävarmuutta ja liukuvia normeja, monet kokevat kristillisen kertomuksen tuovan merkitystä, hän sanoo.

Norjalaiset lukevat nyt enemmän kuin koskaan

Julkaistu 18.9.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Lukija, joka pitää sidottua kirjaa.

Norjassa kirjastot ovat jälleen täynnä. Suurten kaupunkien kirjastokäynnit ovat palanneet koronaa edeltävälle tasolle, lainausmäärät kasvavat — ja tuhannet norjalaiset jonottavat lainatakseen nykyaikaista norjalaista kaunokirjallisuutta.

Puhuttelevin esimerkki on Tore Renbergin uusi romaani Et livsforsøk. Lähes 1 000 ihmistä on jonossa Oslon Deichman-kirjastossa, kirjoittaa Norjan yleisradioyhtiö NRK. Stavangerin Sølvbergetissä ja Bergenin julkisessa kirjastossa jonotuslistoilla on kummassakin yli 400 nimeä. Viimeiseksi jonoon asettuva saa varautua odottamaan parikin vuotta kirjaa, jonka lainaaminen ei maksa mitään.

Renberg ei ole yksin. Lars Saabye Christensenin Kjøkken-teosta jonottaa Oslossa yli 1 100 ihmistä. Roy Jacobsenin Delirium-kirjalla on Stavangerissa kolmen ja puolen vuoden odotusaika, ja Oslossa jonossa on yli 500 henkilöä.

OsloMet-yliopiston Storbybibliotekundersøkelsen 2025 -selvitys vahvistaa tilanteen: kaupunginkirjastojen lainausmäärät ovat kasvussa ja kävijämäärät ovat palanneet koronakriisiä edeltävälle tasolle. Stavangerin Sølvbergetissä alkuvuosi osoittaa yhdeksän prosentin kasvua viime vuoteen verrattuna — ilman kirjahankintamäärärahojen korotuksia.

Mainos:

— Tämä osoittaa kiinnostusta modernia norjalaista kaunokirjallisuutta kohtaan, mistä olen iloinen. Meillä on monia hyviä kirjailijoita, sanoo kirjasto- ja kulttuuritalojohtaja Anne Torill Stensberg NRK:lle.

Kirjailija ja kirjallisuuden professori Janne Stigen Drangsholt antaa osan kunniasta kirjastoille itselleen: ne ovat vuosi toisensa jälkeen löytäneet uusia tapoja saada ihmiset tulemaan ja viihtymään.

— Ne hallinnoivat tietoa. Ne ylläpitävät Norjan kulttuuria. Ja näinä kalliina aikoina, joita elämme, on uskomattoman tärkeää, että kirjastot ovat ilmaisia, Drangsholt sanoo.

Hän kuvailee fantastiseksi sitä, että juuri norjalaiset kirjailijat ovat tällä hetkellä kysyttyjä.

Norjan vanhin tehdas suljetaan

Julkaistu 16.9.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Ulefosin kaivonkansi on merkitty Norjan vanhimmaksi, kun taas Ulefossin valimo aiotaan sulkea kolmen vuoden kuluessa.

Vuosisatoja kestäneen raudanvalun jälkeen Ulefossin tehdas suljetaan lopullisesti. Sen valmistamat kaivonkannet säilyvät kuitenkin kaduilla pohjoisesta etelään.

Tiistaina CK Partnersin hallitus päätti keskittää valimotuotannon Stangeen ja ajaa alas Ulefossin toiminnot kolmen vuoden kuluessa, NRK raportoi. Päätös koskee 114 työntekijää.

Ulefos Jernværk sijaitsee Nomen kunnassa Norjan Telemarkin alueella. Se perustettiin vuonna 1657 ja sitä pidetään maan vanhimpana tehtaana. Päätös päättää 369 vuotta kestäneen teollisen historian.

Johto perustelee ratkaisua heikolla kysynnällä ja lisääntyneellä kilpailulla Kiinan kaltaisista halvan tuotannon maista. CK Partnersin hallituksen varapuheenjohtaja Jan-Børre Vik kuvailee päätöstä vaikeaksi.

Mainos:

— Tällaisen päätöksen tekeminen ei ole helppoa. Tiedämme, että se iskee työntekijöihin, heidän perheisiinsä ja koko paikallisyhteisöön. Emme näe, kuinka voisimme jatkaa tappiollista toimintaa, joka on riippuvainen tukirahoituksesta, sanoo Jan-Børre Vik.

Päivää ennen hallituksen kokousta sadat Ulefossin asukkaat osallistuivat soihtukulkueeseen sulkemista vastaan.