Naurulokeilla, jotka selviytyivät vakavasta lintuinfluenssaepidemiasta Ruotsissa, oli vasta-aineita elimistössään vielä kaksi vuotta myöhemmin. Löydös viittaa siihen, että niillä voi olla pitkäaikainen suoja, mikäli H5N1-virus palaa.
Kesällä 2023 Kalmarin läänin naurulokkeihin iski laaja H5N1-epidemia. Kalmarin, Oskarshamnin ja Mörbylångan kunnissa raportoitiin yli 700 kuollutta lintua 17. kesäkuuta ja 11. heinäkuuta välisenä aikana. Ruotsin Linné-yliopiston mukaan yli 90 prosenttia poikasista menehtyi sairastuneissa yhdyskunnissa.
Epidemia tarjosi myös epätavallisen mahdollisuuden seurata, mitä selviytyneille linnuille tapahtuu. Tartunta-aaltoa edeltäneen kuukauden aikana noin 30 alueen naurulokille oli asennettu GPS-lähettimet toista tutkimusprojektia varten. Tutkimuksessa Linné-yliopiston tutkijat seurasivat kuutta lokkiyhdyskuntaa, ja kun selviytyneitä lintuja myöhemmin pyydystettiin uudelleen, niiden veri voitiin analysoida.
— Epidemiasta tuli meille luonnollinen koe, jossa saimme tutkia, miten lintuinfluenssa vaikuttaa naurulokkien käyttäytymiseen ja selviytymiseen, sanoo ekologian tohtoriopiskelija Alessia Ostolani.
Vastaavia havaintoja on tehty Yhdistyneessä kuningaskunnassa, missä valtion rahoittama merilintututkimus osoitti merkkejä toipumisesta ja H5N1-spesifistä immuniteettia joillakin selviytyjillä. Britannian viranomaisten mukaan tutkijat painottivat kuitenkin, että uudet poikueet eivät ole immuuneja ja että vasta-ainetasot voivat laskea ajan myötä.
Vasta-aineet säilyivät, mutta tasot laskivat
Merkittävin löydös on se, että H5N1-vasta-aineita voitiin havaita vielä kaksi vuotta epidemian jälkeen, vaikka tasot laskivatkin ensimmäisen ja toisen vuoden välillä.
— Nämä tulokset viittaavat siihen, että tartunnasta selviytyneet naurulokit voivat olla suojassa virukselta vähintään kaksi vuotta, ellei pidempäänkin. Jos virus palaa Kalmariin, se johtaisi toivottavasti huomattavasti vähemmän dramaattisiin epidemioihin, Ostolani sanoo.
