Presidentti Sauli Niinistön maanantaina allekirjoittama laki, joka tekee laittomaksi tunnuksettomien aseistettujen joukkojen läsnäolon Suomessa, astui voimaan tänään (15.07.). Laimuutos liittyy uusiin näkemyksiin sodankäynnistä, erityisesti interventioista vieraisiin maihin.
Videolla (alinna) on venäläinen näkemys Krimin niemimaan annekdoinnista, ja se on kooste mm. RT:n uutisvideosta ja Krimillä kuvatuista otoksista. Krimin kriisi, joka myöhemmin levisi Ukrainan ja Venäjän väliseksi epäsymmetriseksi sodaksi, alkoi 26.02.2014 venäläisen Igor Girginin johtaman tunnuksettoman joukon hyökkäyksellä Krimin alueparlamentin rakennukseen. Tämä tilanne oli niitä harvoja tapauksissa, joissa Krimillä käytettiin tulivoimaa po. kriisissä.
Ukrainan Krimillä olevat varuskunnat eivät puuttuvien käskyjen takia tehneet vastarintaa, vaan poistuivat alueelta maaliskuun 2014 aikana. Alueparlamentin rakennuksessa ei ollut ukrainalaisia sotilaita tai Krimin aluehallinnon poliiseja venäläisiksi myöhemmin osoittautuneiden sotilaiden tunkeutuessa rakennukseen aseita käyttäen.
Krimin tapaukset aiheuttivat sotilasdoktriinien päivityksen Venäjän naapurimaissa. Nyt myös Suomessa, ja tämä on kirjattu lainsäädäntöön tästä päivästä alkaen. Seuraavassa tiivistetty Krimin annekdoinnin marssijärjestys:
- Ukrainan epäsuositun presidentin Janukovitsin asema horjuu huonon politiikan ja mm. korruptiopaljastusten takia. Tämä aiheuttaa poliittisen kriisin.
- Janukovitsia vastustavat mielenosoittajat alkavat pitää pysyvää leiriä pääkaupungin Kiovan keskeisimmällä torilla, Maidanin aukiolla. Mielenosoittajat lupaavat odottaa paikalla kunnes presidentti eroaa.
- Mielenosoittajille ilmaantuu väkivaltaisia vastamielenosoittajia, ja "maidanilaisten" myöhempien lausuntojen mukaan heidän joukkoonsa soluttautuu henkilöitä, jotka pyrkivät aikaansaamaan väkivaltaisia yhteenottoja miliisien ja vastustajiensa kanssa. Yhteenottoja tapahtuu.
- Tilanne aiheuttaa kansainvälistä huolta: USA, Venäjä ja eräät läntisen Euroopan maat neuvottelevat #vallanvaihtosopimuksen, jossa presidentti Janukovits luopuu rauhanomaisesti vallasta. Sopimukseen saattoi sisältyä ajatus syytesuojasta.
- Ukrainan parlamenttioppositio edustajat käyvät kertomassa presidentin erosta Maidanilla oleville mielenosoittajille. Uutinen otetaan vastaan epäuskoisesti, suurin osa väestä pysyy yhä Maidanilla.
- Samana iltana joku taho ampuu mielenosoittajia ja paikalla yhä olevia mellakkapoliiseja, useita saa surmansa kummaltakin puolen. Pitkään uskotaan että ampujat kuuluivat presidentin käskyvallan alaisiin Berkut-turvajoukkoihin, mutta myöhemmät ukrainalaiset raportit kertovat tunnistamattomista ulkomaisista toimijoista, jotka poistuivat maasta heti välikohtauksen jälkeen.
- Presidentti Janukovits päättää poistua maasta välittömästi, mutta hänellä ei ilmeisesti ole enää luotettavia alaisia. Janukovits poistuu Venäjälle lahjottuaan rajavartijoita t. sotilaita.
- Ukrainassa on nyt valtiojohdoton tila, parlamentti on hämmentynyt.
- Krimillä siis hyökätään alueparlamenttiin, ja sinne keskellä yötä tuodut henkilöt tekevät jotain päätöksiä Strelkov-Girginin ryhmän aseiden piippujen alla.
- Näissä olosuhteissa maahan saapuu väkeä Venäjältä vartioimattomien rajojen yli: - Autolasteittain siviilejä, jotka kiertävät samoilla busseilla joilla tulivatkin osoittamassa mieltään eri kaupungeissa. Joskus he stormaavat hallintorakennuksia ja valtaavat niitä. Tapahtuu väkivaltaa ja vandalisointia. Myös paikalliset valtaavat virastoja, mutta eivät tuhoa niitä.
- Myös #vihreitämiehiä l. tunnuksettomia sotilaita saapuu. Katso videolta, miltä se näytti.
- Oleellista on, että vieras armeija saapui maahan ilman sodan tuntomerkkien täyttymistä.
Tapahtumien kulusta on ollut kahtalaista mielipidettä. Johtavana suomalaisena asiantuntijana pidetyn Aleksanteri-instituutin tutkijan Markku Kangaspuron mukaan Venäjällä ei ollut aikomustakaan miehittää Krimiä tai hyökätä Ukrainaan. Myös toisenlaisia näkemyksiä on esitetty.
Polemiikki ja ulkopuoliset arviot koskevat lähinnä näitä seikkoja:
- Olivatko tapahtumat Krimillä ja itäisessä Ukrainassa venäjää puhuvan kielivähemmistön spontaania toimintaa vai eivät.
- Onko Venäjä liittänyt laittomasti itseensä toisen valtion alueita.
Kansainvälisesti kiista on yhä kesken, ja on syynä mm. EU:n ja Venäjän väliseen talouspakote-kiistaan.
Tässä tarkastelussa Ukrainan ja Venäjän kiistely ei ole oleellista, vaan tunnuksettomien sotilaiden käyttötapa:
- Sillä vältetään kansainvälistä yhteisöä reagoimasta tilanteeseen välittömästi ja tehokkaasti: Syksyllä 1939 Kansainliitto erotti Venäjän jäsenyydestään tämän hyökättyä Suomeen.
- #Hybridisota on yhdistelmä poliittisia ja sotilaallisia keinoja. Niihin sisältyvät mm. sotilaallinen paine ja hyökkäysuhkan käyttäminen valtiojohdon taivuttamiseksi, ja myös poliitikkojen pehmentäminen etukäteen annektioon suostuvaisiksi. Myös kansanliikkeiden ja julkisen rauhattomuuden masinointi kuuluu repertuaariin. Siis:
- Sopivien poliitikkojen taivuttelu.
- Kansanliikkeisiin ja mm. someen vaikuttaminen.
- Rauhattomuuden merkkien ylläpito julkisessa tilassa: Mellakoita yms. kummallisuuksia.
- Sotilaallinen uhka.
Nykyaikainen sodankäynti on yhdistelmä sotilaallisesta uhasta ja poliittisesta vaikuttamisesta, joka kohdistuu joko poliittiseen establishmentiin tai yleiseen mielipiteeseen. Some-vaikuttaminen on uusi lisä jälkimmäiseen. Suomen lainsäädäntö on nyty päivitetty nykyaikaisiin sotilaallisiin uhkakuviin.
Suomeen kohdistuvista sotilaallisista uhkista oli jo 1970-80 -luvuilla, ennen ns. kylmän sodan päättymistä, kuva jossa pääasiallinen uhka ei ole v.1939-40 Talvisodan kaltainen sota, vaan äkillinen kaappaus:
- Vihollinen ottaa nopeasti ja ylivoimalla haltuun pääkaupungin ja valtiojohdon.
- Operaatio pyritään toimeenpanemaan ilman sodan tuntomerkkejä l. avoimia taisteluja, kuten Ukrainalle kuuluvan Krimin haltuunoitto v.2014.
- Näin kansainvälinen yhteisö ei ehkä puutu tapahtuneeseen.
- Tämä edellytti #myyriä Suomen poliittisessa johdossa.
Suomen vastaus tähän uhkaan oli sotilaallisen erityisjoukon ylläpito: Tämä joukko oli mobilisoitavissa suoraan pääesikunnan käskyllä, ohi virallisen liikekannallepanon. Erityisjoukon tarkoitus oli ottaa kontrolliinsa Helsingin hallintokorttelit ja eräitä muita pisteitä, ja pysyä niissä vihollisen toimenpiteistä riippumatta. #Laststand.
Toimintavalmiuden tarkoitus oli poistaa se mahdollisuus, että ehkä periksiantava valtiojohto suostuu maahan jo tulleiden vihollisjoukkojen painostaessa jonkinlaiseen Suomen valtiollista itsenäisyyttä rajoittavaan sopimukseen: Jos/kun Helsingin Engelin piirtämä ydinkeskusta olisi raunioina, ei vallansiirron rauhanomaisuutta voisi selittää medialle.
Nyt lakina voimaantullut linjaus on jatkoa todelliset tilanne-vaihtoehdot huomioivalle puolustusajattelulle.
Suomen puolustuspolitiikassa on siis ollut useita uhkaskenaarioita:
- 1917-1939: Puolueettomuuspolitiikka, varautuminen tavanomaiseen sotilaalliseen hyökkäykseen, pitkähkö mobilisointiaika.
- 1940-1941: Neuvostojoukot Hangossa, puolueettomuuspolitiikka johon ulkomaailma ei uskonut, vastapainoksi neukuille saksalaisille läpikulkuoikeus. Uhkaskenaario joutuminen mukaan suurvaltasotaan, mikä toteutuikin.
- 1944-1991: Riippuvuus Neuvostoliitosta, mitä pyrittiin lieventämään "puolueettomuutta" korostamalla. Suomnen puolueettomuuteen uskomista leikittiin ulkomailla. Uhkakuvana neuvostojoukkojen suorittama äkillinen kaappaus ja kiristyksenomainen Suomen haltuunotto.
- 1991<: Puolueettomuuspuhe jatkuu, Suomi sitoutuu EU:hun ja länteen, suhde Venäjään käymistilassa. Uhkakuvana joutuminen mukaan suurvaltakonfliktiin ja Venäjän hybridi-kampanja Suomen poliittisen vakauiden ja itsemääräämisoikeuden horjuttamiseksi. Eurooppalaisen sisällissodan mahdollisuus koskettaa myös Suomea.
Puolustusdoktriinin päivittäminen on vastaus sekä hybridiuhkaan, että Eurooppaan suuntautuneen massamaahanmuuton aiheuttamaan uhkaan. Jälkimmäisestä ovat puhuneet mm. Ranskan DGSI:n johtaja Patric Carval.
https://www.youtube.com/watch?v=4wgmCW1za2Q
