Liian usein näinä päivinä poliitikkojen, yläluokan ja jopa kirkonmiesten (sukupuolta katsomatta) suunnasta tulee avauksia, joissa terroritekojen ja EU:ssa jatkuvasti rehottavan väkivallan syitä etsitään eurooppalaisista.
Erityisen rumaa tämä on silloin, kun syytteet kohdistetaan suomalaisiin, jotka jonkin globaalin epäoikeudenmukaisuuden tai muun marxilaisissa piireissä keksityn verukkeen kautta koetetaan syyllistää maailman ja Euroopan rumista tapahtumista.
Sinä et ole tehnyt mitään väärää, enkä ole minäkään. Tämä on hyvä pitää mielessä ja tästä totuudesta on pidettävä tiukasti kiinni. Väärien käsitysten ja valikoitujen totuuksien levittäjät eivät halua meidän parastamme.
Ja on hyvää muistaa, ettei Suomi ole koskaan ollut kolonialistinen mahti. Sen sijaan Ruotsi, Venäjä, Saksa ja Yhdysvallat ovat sen sijaan pitäneet meitä joko suurvaltapolitiikkansa pelinappuloina tai jopa alusmaanaan ja jopa vuosisatojen ajan.
Kaikesta tästä huolimatta me, meidän vanhempamme, isovanhempamme ja meidän etäisemmätkin esivanhempamme olemme yhdessä rakentaneet tästä isänmaasta maan, joka on monien kansainvälisten vertailujen kärjessä. Ja harva kansa rakastaa isänmaansa luontoakaan suomalaisten lailla.
Ehkäpä sekin kertoo meistä jotain, että Yhdysvaltain intiaanisotien aikana intiaanit kostoretkillään jättivät vain yhden porukan talot polttamatta, suomalaisten, metsien kansan, jonka kanssa he kokivat ilmeistä sielujen sisaruutta.
Syy pahaan maailmassa ei ole sinun, eikä se ole minun. Ja vaikka hyvän ja pahan raja kulkee jokaisen ryhmän sijaan jokaisen ihmisen sydämen halki, me olemme tässä asiassa syyttömiä ja voimme pestä tästä koko sotkusta kätemme. Ja niin meidän tuleekin tehdä, koska me emme ole tehneet mitään väärää.





