Suomessa on havaittu 90 rikollisjengiksi tunnistettavaa ryhmää, ja niissä toimii yhteensä 1000 henkilöä arvioi Krp. Vielä 2015 järjestäytyneitä rikollisryhmiä oli noin 80. Osa määrän lisäyksestä tulee ulkomaisten rikolliskonsortaatioiden hankittua Suomesta kontakeja, ja näiden kerättyä taparikollisia ympärilleen.
Keskusrikospoliisin rikosylikomisario Rabbe von Herzen kiinnittää Iltalehdessä (17.06.) huomiota kahden kansainvälisen moottoripyöräkerhon ilmaantumiseen Suomeen: Outlav MC ja Saturadah MC ovat hyväksyneet suomalaisia kerhoja ehdokasjäsenikseen. Edellisen hyväksymät kerhot ovat Jyväskylässä ja Lappeenrannassa, jälkimmäinen pääkaupunkiseudulla.
Outlav ja Saturadah ovat huonoissa väleissä "ABC-kerhojen" näkyvimmän, Hell's Angels:ien kanssa, mikä tuo riskin välienselvittelyistä. Suomessa perinteisesti toimineet kerhot, Angels, Bandidos MC ja Cannonball MC, ovat pitäneet matalaa profiilia 90-luvun kerhosodan jälkeen, jolloin mm. entisen Bandidos-presidentin Marko Hirsman murha kadulla ampumalla perheensä läsnäollessa herätti epäluuloa kerho-scenen yhteiskuntakelpoisuutta kohtaan.
ABC-kerhot ovat nyt siis saaneet uusia reviirinjakajia. Outlav-kerhot saivat prospective-statuksensa huhtikuussa, Saturadah MC Finland ilmaantui tammikuussa. Mitä nämä kerhot sitten tekevät:
KRP:n mukaan rikollisjengien tärkeimpiä toimialoja ovat väkivaltainen velanperintä, huumausainekauppa, talousrikokset, rahanpesu ja muu väkivaltarikollisuus. KRP:n mukaan yhteiskunnan kannalta huolestuttavaa on, että ne pyrkivät hyödyntämään yhteiskunnallisia rakenteita sekä rikoksenteossa että siihen kuuluvassa rahapesussa. Jengien vaikutusvalta lisää myös yhteiskunnan korruptioriskiä. IL.17.06.2017
Rikosylikomisario v.Herzenin mukaan MC-jengit ovat siirtämässä rahaansa lailliseen liiketoimintaan, missä ne toki toimivat tapojensa mukaan. Rakennusteollisuudessa on muutenkin tavanomaista, että alihankkijoiden ketjuun sujahtaa työlainsääsäntöä rikkovia ja veronsa ym. laiminlyöviä yrityksiä, ja organisoidusta rikollisuudesta tunnettuja hahmoja on aiemminkin havaittu rakennus-alalla.
Se resurssi, jota po. kerhoilla on tarjota "biznekseen" ovat väkivaltaiset miehet. Moottoripyöräharrastajien alakulttuurit muodostuivat alunperin 1950-luvulle mennessä eräänlaisista yhteiskuntapudokkaista: Nuorista miehistä, joilla ei ollut kykyä tai halua käyttää hyväkseen yhteiskunnan tarjoamia koulutus- ja työllistymismahdollisuuksia, ja useilla takanaan rikkonainen perhe-elämä. Ilmiö, jossa nuorten miesten ryhmä muodostaa testosteronia ja väkivaltaisuutta uhkuvan tiivissä keskinäisessä koheesiossa elävän ryhmän, on eräs sosiaalisen häiriökäyttämisen muoto. Eräät tutkijat väittävät havainneensa sitä jopa simpansseilla.
Vakiintuneen tieteellisen termin puuttuessa käytämme (tässä artikkelissa) sanaa #horda. Se tarkoittaa paimentolaislaumaa. Sosiologisesti se on ilmiö, jossa pysyvästi yhdessä pysyttelevä nuorten miesten joukko asettuu normaalin ihmisten yhteisöelämän ulkopuolelle.
Normaali ihmisyhteisö koostuu kaikista ikäluokista, ja siellä eletään perheissä. Horda-ilmiössä puhtaimmillaan on läsnä vain tappelukykyisiä nuorukaisia, ja heille alisteisia naaraita. USA:n katujengejä tutkittaessa on havaittu, että lähes kaikki tytöt joutuvat myymään seksipalveluja ulkopuolisille, sen lisäksi että ilmaiseksi viihdyttävät jengin jäseniä. Aiemmin jengeistä irtauduttiin, tai pyrittiin irtautumaan, kun jengiläiselle oli siunaantunut jälkeläisiä. Nyttemmin on USA:ssa havaittu ylisukupolvisen jengiläisyyden vakiintuneen.
USA:ssa jengi-ilmiö on voimakkaasti etninen, mutta moottoripyöräkerhot ovat pysyneet valtaosin ei-etnisinä, so. valkoihoisten käsissä. Tämä on osin sen seikan funktio, että varsinaisissa kävellen liikkuvissa katujengeissä ollaan aina niin aineissa, että yli 100 jaardia moottoripyörällä on kulmien kundeille enemmän kuin haasteellista: Se olisi tuhoisaa. Eihän äitiyskään onnistu aineissaan käymälöiden lattialle synnyttäviltä crack-beibeiltäkään.
MC-kerhojen testosteroni-hakuinen ilmapiiri on myös suosinut "ennakkoluuloista" suhtautumista vähemmistöihin. Tanskassa Enkelit peräti ovat ottaneet yhteen maahanmuuttajien kanssa, mutta eivät rasistista syistä, vaan tappelujen aiheena on ollut kilpailu huumemarkkinoilla.
Maahanmuuttajat ja ulkoeurooppalaiset jäsenikseen hyväksyvät kerhot, joita on muitakin kuin Saturadah, ovat uudehko ilmiö. Osmanen MC Germania ei ole monikulttuurinen, vaan turkkilainen. He ihailevat myös avoimesti Turkin nykyistä puoli-islamisti presidenttiä Erdogania. Heitä epäillään myös islamilaisen taisteluryhmän muodostamisesta.
Maahanmuuttajia hyväksyvät MC-kerhot ovat voineet hyödyntää sitä etua, minkä se saavat rekrytoimalla kehitysmaista saapuvia jäsenikseen: Tapakulttuuri lähtömaissa on usein eurooppalaista huomattavasti väkivaltaisempi, ja rekryyteillä saattaa olla jopa sotakokemusta, ja hyvin raaistuneesta ympäristöstä. Saturadahia pidetäänkin eurooppalais-taustaisia kerhoja väkivaltaisempana.
Saturadah MC Finland näyttää hyväksyneen jäsenikseen suomalaisia ja maahanmuuttajia. Ruotsissa kerhon hallusta on löydetty poliisin kaikkien aikojen suurin kokaiinilasti. Saturadah siis hyödyntää kansainvälistä verkostoaan huumeiden kuljetuksessa.
Suomessa Saturadahin jäseniä on liitetty väkivaltarikoksiin mm. Turussa ja Järvenpäässä. Uusien rikollisjengien rantautuminen saattaa myös tuoda uusia kansainvälisiä rikollisuuden trendejä Suomeen, kuten havaittiin mm. itäeurooppalaisten romanien alkaessa käyttää EU:n sisäistä liikkuvuutta hyväkseen.
Eräs Suomeen vielä saapumaton rikostyyppi on #carjacking. Se on esiintynyt monissa Suomea väkivaltaisemman rikoskulttuurin maissa, mm. USA:ssa. Monietnisyys suosii po. rikostyypin ilmaantumista. Australiassa se on suurkaupunkien, mm. Sydneyn, ilmiö, ja sidoksissa lähi-itä-taustaisten maahanmuuttajien määrään.
Kuljettajalta esm. liikennevaloissa kaapattuja autoja on siiretty ulkomaille, ja niitä on paikallistettu mm. Lähi-itään. Carjackingin törkeämpi muoto on, että auto kaapataan matkustajineen. Silloin matkustajat voidaan esm. pakottaa luovuttamaan pankkitunnuksensa tilien tyhjentämiseksi.
Maahanmuuttajarikollisuus on tullut myös ns. seksityön alueelle, mistä Englannin Rotherhamin tapaukset ovat hyytävä esimerkki. Rikollisten yhteysverkostojen kansainvälistyminen, ja jo tullessaan rikollisuuteen urautuneiden henkilöiden asettuminen Suomeen muuttavat perinteistä rikollisuuden kuvaa väistämättä. Kuinka radikaalisti, se jää nähtäväksi.
Lähteet:
