”Tuleeko koko Suomi pitää asuttuna?” tuntuu olevan ikuisuuskysymys. Sitä kysytään vaaleista ja vaalikoneista toiseen, eikä sillä näytä olevan kovinkaan paljon merkitystä, mitä mieltä asiasta ollaan. Helsingin, sen ympäryskuntien ja Uusimaan väkiluku kasvaa kymmenien tuhansien vuosivauhtia samalla kun muu Suomi köyhtyy sekä väestöllisesti, taloudellisesti että elinkeinoelämän mittareilla.
Pääministeri Juha Sipilä linjasi keväällä 2016, että keskusta tahtoo pitää koko Suomen asuttuna. Mitä pääministeri tai oikeastaan kukaan muukaan hallituksen piiristä on tehnyt tämän toteuttamiseksi tai edes helpottamiseksi? Onko ohjattu rahaa maaseudun kehittämiseen tai perustettu erityisiä investointikanavia haja-asutusalueiden yrityselämän tukemiseen? Onko verotusta merkittävästi kevennetty tai yrityksien perustamista helpotettu? Ei ole…
Työ on se, joka lähtökohtaisesti pitää ihmiset synnyinkunnassaan tai saa kansalaisen jopa muuttamaan toiselle paikkakunnalle. Työ saa ihmiset perustamaan perheitä, Työ saa ihmiset rakentamaan taloja, ostamaan osakkeita, autoja, kesämökkejä, lomamatkoja, parempia (lue. kotimaisia/kalliimpia) kulutustuotteita, parempaa Seppälää ja tilaamaan remontin vaikka siltä paikalliselta rakentaja-Raimolta. Työ on lopulta myös se, joka pienentää valtionosuuksien määrää ja vähentää terveysongelmia aina mielenterveydellisistä ongelmista tukielinsairauksiin. Ja jotta ei Työn arvo jäisi epäselväksi: Työ on se, joka mahdollistaa esimerkiksi kerrostalojen rakentamisen ja luo näin lisää… Aivan, lisää Työtä. Työ tuo myös verotuloja ja rahaa Kaikille siihen liittyville osapuolille. Työtä voisi kutsua todelliseksi messiaaksi. Mitä hallitus on Sipilän linjauksesta huolimatta tehnyt sen eteen, että syrjäseuduilla, haja-asutusalueilla ja maalaiskunnissa kautta kalliin isänmaan olisi tätä kaikkea liikuttavaa ja tervehdyttävää Työtä? Näin maallikkona minulle ei tule mitään mieleen… Pikemminkin päinvastoin.
Etelä-Suomea lukuun ottamatta Suomi köyhtyy ja kuihtuu… Itselleni herää väistämättä kysymys: Mitä Me sitten teemme muulla suomella, jos sillä ei aiota tehdä mitään? Valmistautuuko hallitus johonkin tulevaisuuden suursotaan ja evakuoi hitaasti koko muun Suomen, jotta ei tarvitsisi sitten kiireessä alkaa ajamaan ihmisiä kodeistaan vai mikä tässä on, että Pirkanmaasta eteenpäin muuta Suomea muistetaan vain kauniissa puheissa? Kenties muu Suomi myydään jossain vaiheessa vähiten tarjoavalle, kuten niin usein valtion omaisuuden kohdalla on ollut tapana?
Suomen elintarviketeollisuuden kulmakivi, maanviljelys asuu jossakin aivan muualla kuin eteläisessä Suomessa. Täällä ei viljellä kuin vitutusta ja sosiaalisia ongelmia, eikä täällä kasva mikään muu kuin ulkomailta tulevien elättien määrä ja masennus. Omavaraisia me emme yllä mainittuja lukuun ottamatta ole missään. Kuitenkin maanviljelys on jätetty käytännössä täysin EU:n ja kuluttajan rajallisen ostovoiman varaan. Puolalainen peruna maksaa vähemmän kuin kotimainen, siinä kiteytyy kaikki olennainen. Mitenhän on, jos vaikkapa sota yllättää, joutaako Puolalta perunaa Suomeen ja jos joutaa, millä se tänne asti saadaan? Yksi esimerkki muiden joukossa, sama pätee viljaan ja siitä jalostettaviin tuotteisiin. Samalla itse viljelijä elää nälkäkuolema oven takana Keskon & kumppaneiden kääriessä rahat taskuunsa. Jos käy niin hassusti, että maanviljelijä sattuu istuttamaan mansikkamaansa väärään paikkaan, bye bye tukiaiset ja niin edelleen…
Ei tarvita autokorjaamoja, jos ei ole ihmisiä autoineen, ei tarvita rakennusliikkeitä, jos ei ole ihmisiä asuntoineen ja tontteineen, ei tarvita pankkia, jos ei ole ihmisiä rahoineen, ei tarvita kauppaa, jos ei ole ihmisiä nälkäisine vatsoineen. Toisaalta ei elä tehdaskaan, jos ei ole työntekijöitä eikä kunta ilman veronmaksajia. Vain kylän kapakan pitäjä saa oman niukan elantonsa kaupalla, koska työttömät ja eläkeläiset nyt tykkäävät juoda kaljaa… Toisaalta, ei ole ihmisiä, jos ei ole työtä ja palveluita. Noidankehä on tunnistettu jo kauan sitten, sille vain ei tehdä mitään.
Helsingin metropolipyrkimykset ovat yksi kivääri Suomi-neidon lopulta tappavassa teloitusryhmässä.
”Kuolemaantuomittu Suomi Neito, tahdotteko siteen silmienne eteen?”
