Mainos:

Koko Hubaran ”Ruskeat tytöt” sai Suomi-palkinnon – Oliko ”Ruskea lista” 21 625 euron arvoinen?

Päivitetty 18.12.2019, Julkaistu 11.12.2019 – Kirjoittaja Toimitus
Viime eduskuntavaalien alla "Ruskeat tytöt"-niminen verkkojulkaisu julkaisi "rodullistettujen eduskuntavaaliehdokkaiden" listan, eli niin sanotun "Ruskean listan". Sekä listalle päätyneet Hubaran "tukemat" poliitikot, että suomalainen mediakenttä torppasi Hubaran listan välittömästi, mutta ilmeisestikin sekä Rinteen, että Marinin hallituksessa kulttuuriministerinä toimineeseen Hanna Kososeen lista upposi ja syvälle.

Kosonen nimittäin antoi tänään "Ruskeille tytöille" 21 625 euron Suomi-palkinnon. Kososta avustamassa oli Suomi-palkintoraati.

- Tänä vuonna Suomi-palkinnoilla on haluttu kunnioittaa sekä merkittävän uran tehneitä taiteen ja kulttuurin ammattilaisia että nuoremman polven edelläkävijöitä. Suomi-palkinnon tänä vuonna saavat yksilöt, ryhmät ja kulttuuriorganisaatiot muodostavat mielestäni hyvin rikkaan näkymän suomalaiseen taiteeseen ja kulttuuriin, sanoi ministeri Kosonen asian tiimoilta.

Palkittuja monessa kastissa ruskeista tytöistä sirkustaiteilijaan ja kapellimestariin

Perusteluiksi Ruskeiden tyttöjen palkinnolle Kosonen tarjosi seuraavaa:

"Vuonna 2017 Koko Hubaran Ruskeat tytöt -blogista alkunsa saanut media on rohkea ruskeiden suomalaisten ensisijaisesti ruskeille suomalaisille periaatteella toimiva kulttuuriesseistiikkaan ja kriittiseen journalismiin keskittyvä yhdistys. Ruskeat tytöt tekee kirkkaalla yhteiskunnallisella tarkkuudella ja vahvalla humanistisella otteella näkyväksi toiseutta ja ei-valkoista suomalaisuutta, vaiettuja ääniä ja tarinoita sekä painottaa moniäänisen keskustelun ja kulttuurin tärkeyttä Suomessa. Ruskeat tytöt on monipuolinen ja perusteellinen kulttuurianalyysissään ja -kritiikissään, ja se on tuonut merkittävällä tavalla esille kansallisten representaatioiden moninaisuuden tarvetta ja erilaisten tarinoiden normalisoimisen välttämättömyyttä. Ruskeat tytöt -media on myös antanut lyhyessä ajassa kasvot ja äänen ei-valkoiselle, ei-homogeeniselle kulttuurikeskustelulle Suomessa."

Mainos:

Muita palkinnon saajia olivat valokuva- ja videotaiteilija, elokuvaohjaaja Marja Helander, sirkustaiteilija, koreografi Ilona Jäntti, kapellimestari Klaus Mäkelä, muotoilija, työelämäprofessori Pirjo Kääriäinen, lavarunokollektiivi Helsinki Poetry Connection, teatterifestivaali Lainsuojattomat, media Ruskeat tytöt ja tanssiryhmä Raekallio Corp. sekä Amos Rex -ilmiö.

Hubaraa syytettiin Ruskean listan julkaisun aikoihin hieman ironisestikin etnisestä profiloinnista, jota on 2010-luvulla pidetty jopa rasismin yleisimpänä muotona.

Lähde: Opetus- ja kulttuuriministeriö

Mainos:
Seuraa keskustelua
Ilmoita minulle
guest

Kun lähetät kommentin, käsittelemme nimimerkkiäsi, sähköpostiosoitettasi (ei julkaista), teknisiä tietoja ja kommentin sisältöä. Kommentti tarkastetaan automaattisesti ja tarvittaessa toimituksellisesti. Lue tietosuojaseloste ja kommentointiperiaatteet.

5 Kommentit
Vanhimmat
Uusimmat Äänestetyimmät
Pelle Hemppainen
Pelle Hemppainen
6

Asetelmasta paistaa rahajärjestelmän rikollinen luonne: Raha luodaan absoluuttisen tyhjästä, joka on rikos jo itsessään. Vallan kolmijako on järjestelmälle alisteinen. Jos poliitikot haluavat tulla valituiksi ja kyetä toimimaan järjestelmän tuella, sen täytyy vastalahjaksi tehdä palveluksia. Yksi niistä on mädättämisen kehuminen ja sellaisesta palkitseminen, joiden turvin pahaa väitetään hyväksi.

Suomelle ei kuitenkaan tee hyvää se, että vaihdetaan kansa, tai vaihdetaan suomalaisten tilalle sellaiset päättäjät jotka eivät edusta Suomea, Suomen kansaa, suomalaisuutta ja suomalaisia arvoja.

juha.
juha.
6

Tämäkin juutalainen kuolisi nälkään ”omassa” maassaan eli Israelissa, jos edes tuon mässin verilinja sinnekkään riittäisi. Kuten kaikki tiedämme. Ei monikulttuurisuusaate ole ei ole eikä tule koskaan läpäisemään tuon valtion rajoja.
Kyseinen kulttuurimarxistien ja globalistien syöttiläs elää siinä missä Husu Husseinkin mellastamalla ns. ”rasismista” Suomessa, jota saa etsiä kuin silmäneulaa heinäkasasta. Missä perkeleen välissä yksikään työtätekevä kipeän selän ja silmäpussit omaava kantasuomalainen ehtii edes ajattelemaan kyseistä ämmää talovelkojensa, kattoon nostetun bensan hintojen ym. maksujen keskellä sekä ”parhaassa” tapauksessa parsittaa koulukas -kersansa naamaa hänen käydessään nk. ”monikulttuurista koulua”, jonka sisäänkäynnin päälle voisi kruusata kanttiksia tarkoittaen ”Arbeit macht frei!”.

Elke Hari
Elke Hari
6

Ihmettelen käsitettä ”moniääninen keskustelu”. Minulle se tuo mieleen kakofonian, jossa kaikki puhuvat toistensa päälle keskeyttäen ja vastaten asian vierestä, eikä kukaan kuuntele kunnolla. Samalla tavalla monikulttuurisuuskin näyttäytyy värien ja keskenään ristiriitaisten tapojen ja oikeuskäsitysten sekamelskana. Vaadin sivistynyttä vuoropuhelua, jossa jokainen saa puhua vuorollaan ja sanoa sanottavansa loppuun.

Muori
Muori
6

Mitä jos perustettaisi ”Valkoiset tytöt” verkkolehti, se kiellettäisiin rasistisena julkaisuna alta aikayksikön.

KuntaKinte
KuntaKinte
6

Vallanpitäjän on aina kulutettava kaikki hänelle budjetoidut rahat, jotta seuraavana vuonna saisi enemmän.

Eihän tämä keneltäkään pois ole, sillä työläiseltähän ne rahat otetaan!

Suomi harkitsee rikosoikeudellisen vastuuiän alentamista

Julkaistu tänään 10:34 – Kirjoittaja Toimitus

Suomen oikeusministeriö selvittää, pitäisikö rikosoikeudellisen vastuun ikärajaa alentaa. Asia on noussut valokeilaan Ruotsin parlamentin tekemän merkittävän nuorisorikollisuutta koskevan päätöksen myötä.

Elokuussa Ruotsin valtiopäivät äänesti rikosoikeudellisen vastuuiän alentamisesta 14 vuoteen erityisen vakavien rikosten osalta. Tämä tarkoittaa, että 14 vuotta täyttäneet lapset voitaisiin tuomita vankeuteen rikoksista, kuten murhasta, törkeästä raiskauksesta ja törkeistä aserikoksista. Äänestys päättyi lukemin 281 puolesta ja 66 vastaan.

Ehdotus on kohdannut voimakasta kritiikkiä viranomaisilta, lastenoikeusjärjestöiltä ja tutkijoilta. Ruotsin hallitus on perustellut sitä rikoksen uhrien oikeusturvalla ja tarpeella suojautua vaarallisilta yksilöiltä. Uudistus ei ole vielä astunut voimaan. Oikeusministeri Gunnar Strömmer on todennut, että laki voisi tulla voimaan vasta seuraavan vaalikauden loppupuolella, edellyttäen että Tidö-puolueet säilyttävät valtansa.

Suomen nykyinen oikeudellinen kynnys

Suomen rikoslain mukaan henkilön on oltava täyttänyt 15 vuotta ollakseen rikosoikeudellisesti vastuussa. Suomen oikeusministeri Leena Meri haluaa nyt tarkastella ikärajan alentamista.

Mainos:

”Pyynnöstäni myös Suomessa on käynnissä selvitys rikosoikeudellisen vastuun ikärajan alentamisesta alle 15-vuotiaiden osalta. Hanke käynnistyi oikeusministeriössä kesän 2026 aikana ja valmistuu tämän vuoden aikana. Toivon, että Suomessa seurattaisiin Ruotsin keinoja nuorisorikollisuuden torjumiseksi ja laskettaisiin ikärajaa, kuten perussuomalaisten vuoden 2022 kriminaalipoliittisessa ohjelmassa esitettiin,” kirjoittaa Leena Meri X-palvelussa.

Selvityksen on määrä valmistua ennen vuoden loppua. Vasta sen jälkeen selviää, eteneekö Suomen hallitus lainsäädäntötoimiin ja mitä rikoksia tai rangaistuksia se mahdollisesti koskisi.

Opettajiin kohdistuva väkivalta on lisääntynyt voimakkaasti Suomen kouluissa

Julkaistu eilen 08:29 – Kirjoittaja Toimitus

Joka viides peruskoulun opettaja Suomessa kertoo joutuneensa oppilaan väkivallan kohteeksi. Opetusalan ammattijärjestö OAJ varoittaa suuntauksen pahentuneen kahden vuoden aikana ja vaatii valtakunnallisia toimenpiteitä.

Opetusalan ammattijärjestö OAJ raportoi vuoden 2026 työolobarometrissaan, että 14 prosenttia vastaajista oli joutunut työpaikkaväkivallan kohteeksi edellisen vuoden aikana. Edellisessä, vuonna 2024 tehdyssä kyselyssä vastaava luku oli 10 prosenttia.

Kasvu on erityisen selvää peruskouluissa. Siellä 21 prosenttia ilmoitti joutuneensa oppilaan väkivallan kohteeksi, kun vuonna 2024 luku oli 17 prosenttia. Varhaiskasvatuksessa kolmasosa vastaajista sanoi joutuneensa lasten tekemän väkivallan kohteeksi.

Väkivalta oli lähes täysin oppilassidonnaista. 99 prosentissa tapauksista, joissa opettajat ilmoittivat joutuneensa väkivallan kohteeksi, tekijänä oli lapsi tai oppilas.

Mainos:

Erityisopettajat erityisen alttiina

Erot ovat huomattavia. OAJ nimeää erityisopettajat ja erityisluokanopettajat ryhmiksi, jotka joutuvat useimmin väkivallan kohteeksi. Väkivalta on yleisintä varhaiskasvatuksessa, mutta se on lisääntynyt eniten peruskouluissa viimeisen kahden vuoden aikana.

Sitä vastoin lukioissa työskentelevillä ei barometrin mukaan ollut kokemuksia väkivallasta. Tilanne eroaa siis selvästi eri koulutusmuotojen välillä.

Oppimis- ja työympäristöjen turvattomuuteen on puututtava. Nykyinen suuntaus on erittäin huolestuttava, sanoo OAJ:n puheenjohtaja Katarina Murto.

Monet harkitsevat alanvaihtoa

Seuraukset voivat olla vakavia kohteeksi joutuneelle henkilöstölle: kuudessa prosentissa tapauksista väkivalta oli johtanut sairauslomaan.

Vastaajista 42 prosenttia oli harkinnut alanvaihtoa edellisen vuoden aikana. Alle 51-vuotiaiden keskuudessa luku oli noin puolet.

Väkivalta ei ole ainoa syy, miksi opettajat harkitsevat ammatin jättämistä. Samalla 75 prosenttia kertoi kokevansa vähintään toisinaan työperäistä stressiä.

OAJ vaatii valtakunnallisia toimintamalleja väkivallan ja uhkatilanteiden ehkäisemiseksi kouluissa ja päiväkodeissa. Järjestö haluaa myös opetusalalle suunnatun erillisen työsuojeluohjelman.

Jäsenemme ovat peräänkuuluttaneet valtakunnallisia toimintamalleja, joilla voidaan ehkäistä väkivaltaa ja uhkatilanteita, sanoo Katarina Murto.

Poikiin kohdistuva väkivalta lisääntyy Suomessa

Päivitetty 14.8.2026, Julkaistu 14.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Yhä useammat alaikäiset pojat Suomessa joutuvat läheistensä tekemän väkivallan kohteeksi. Useimmissa tapauksissa epäiltynä tekijänä on vanhempi.

Luvut ovat peräisin Tilastokeskukselta ja ne koskevat viranomaisten tietoon vuonna 2025 tullutta pari- ja lähisuhdeväkivaltaa.

Tilastojen mukaan pari- ja lähisuhdeväkivallan uhrien määrä kasvoi 20 prosenttia vuonna 2025. Alaikäisten poikien kohdalla kasvu oli 13,8 prosenttia. Yhdeksässä kymmenestä tapauksesta epäilty tekijä oli vanhempi.

Pia Sundell on Barnavårdsföreningenin (Lastensuojeluliitto) toiminnanjohtaja ja työskentelee lasten oikeuksien puolustamiseksi yhteiskunnassa. Hän sanoo, ettei ole yllättynyt väkivallan lisääntymisestä.

Mainos:

Onnistuimme vähentämään lapsiin kohdistuvaa kuritusväkivaltaa Suomessa, mutta viime vuosina suunta on kääntynyt. Nyt näemme sen käytännössä, ja se on vakavaa, Sundell kertoo Ylelle.

Sundell kritisoi lapsiperheiden tukiin vuosina 2024 ja 2025 tehtyjä leikkauksia. Laskelmien mukaan leikkaukset ovat lisänneet pienituloisten perheiden määrää ja siten taloudellista painetta kodeissa.

Kun epätoivo lisääntyy, myös kotiväkivalta lisääntyy, Sundell sanoo.

Ministeri torjuu yhteyden leikkauksiin

Sosiaali- ja turvaministeri Karoliina Partanen (kok.) sanoo, että nousevat luvut voivat osittain johtua siitä, että yhä useammat tapaukset tulevat viranomaisten tietoon. Samalla hän torjuu ajatuksen, että hallituksen lapsiperheiden tukiin tekemät leikkaukset olisivat ensisijainen selitys.

Partasen mukaan ei voida sanoa, että pelkkä taloudellinen stressi johtaisi väkivaltaiseen käytökseen. Sen sijaan hän viittaa hallituksen pitkän aikavälin politiikkaan talouskasvun ja perheiden taloudellisen turvan parantamiseksi.

Kun talous kasvaa, voimme parantaa perheiden taloudellista turvaa, Partanen sanoo.

Uusi junayhteys Suomen ja Ruotsin välillä

Julkaistu 10.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Uusi junayhteys Oulun ja Ruotsin Haaparannan välillä on avattu. Matka kestää tunnin ja 40 minuuttia, palauttaen matkustajajunaliikenteen rajan yli useiden vuosikymmenten tauon jälkeen.

Ensimmäinen juna lähti Oulusta maanantaina hieman kello viiden jälkeen ja saapui Haaparannalle noin kello seitsemän Suomen aikaa. Juna oli hieman yli 15 minuuttia myöhässä ratatöiden vuoksi, raportoi Svenska Yle.

Juna pysähtyy Kemissä ja Torniossa. Yhteys linkittää Suomen rataverkon Ruotsin puoleiseen Tornionlaaksoon ja mahdollistaa matkan jatkamisen Haaparannalta eteenpäin Ruotsin rataverkkoa pitkin.

Ensimmäinen matkustajaliikenne sitten vuoden 1988

Suomen ja Ruotsin välillä on aiemmin liikennöinyt kiskobusseja, mutta vastaavaa matkustajaliikennettä ei ole ollut sitten vuoden 1988.

Mainos:

Olemme odottaneet junayhteyttä siitä lähtien, sanoo Tornion kaupunginjohtaja Jukka Kujala.

Pohjoismaiden kansalaisiin ei normaalisti kohdistu passintarkastuksia Suomen ja Ruotsin välillä. Tulli, poliisi ja Rajavartiolaitos muistuttavat kuitenkin matkustajia siitä, että heidän on aina pystyttävä todistamaan henkilöllisyytensä.

Haaparannalta matkustajat voivat jatkaa junalla Ruotsin sisällä ja edelleen muualle Eurooppaan. VR:n mukaan jatkoyhteydet Haaparannalta ovat vielä rajalliset, mutta aikataulujen odotetaan paranevan ensi vuonna vastaamaan paremmin Suomesta saapuvia junia.