Mainos:

Keski-Suomessa testataan: Työterveyspalveluja myös työttömille

Julkaistu 29.3.2018 – Kirjoittaja Toimitus
Petri Kalliokosken elämän suunta muuttui, kun hän pääsi mukaan Keski-Suomen sairaanhoitopiirin Saumaton hoitoketju ja kuntoutuspolku työikäiselle -hankkeeseen.

Oli kaunis kesäpäivä. Petri Kalliokoski oli tilannut marjatilalta muutaman laatikollisen valmiiksi poimittuja mansikoita. Ne lastattiin hänelle autoon, ja kun hän alkoi kiinnittää turvavyötä laatikoiden ympärille, iski selkään viiltävä kipu.

Kalliokoski pääsi jotenkuten kotiin. Seuraavana päivänä hän joutui tilaamaan ambulanssin, kun ei pystynyt kivultaan liikkumaan lainkaan. Sairaalassa hän sai kipupiikin ja mukaan hyvin vahvoja kipulääkkeitä.

Selkäleikkaus antoi vain väliaikaisen avun

Kalliokoskella todettiin välilevyn pullistuma jo vuonna 2004. Siitä lähtien hän kärsi ajoittain selkäkivuista.

Petri Kalliokoski on onnellinen mies, kun pystyy taas urheilemaan ja käymään töissä.

Mainos:

Mies liikkui ja urheili paljon ja yritti hoitaa kipuaan myös kuntosalilla. Kun hän pääsi selkäleikkaukseen noin vuosi sitten, kaikki sujui hyvin vähän aikaa.

”Mutta muutaman viikon kuluttua kivut alkoivat uudestaan ja entistä voimakkaampina”, kertoo Kalliokoski.

Alkoi kierre, joka ajoi parhaassa iässä olevan aktiivisen ja urheilullisen miehen välillä täysin työkyvyttömäksi. Kalliokoski oli tehnyt koko ikänsä fyysistä työtä, haalarihommia, kuten hän itse sanoo.

Viime kesänä Kalliokoski aloitti uuden työn eräällä tehtaalla. Siellä tiedettiin hänen selkävaivoistaan, ja työ oli valmiiksi räätälöity riittävän kevyeksi ja vaihtelevaksi. Hänen oli tarkoitus tehdä töitä tehtaalla määräaikaisena jouluun asti. Mutta selkäkivut äityivät taas kestämättömiksi, joten hän joutui jäämään sairauslomalle.

”En pystynyt istumaan enkä seisomaan, enkä edes nukkumaan sängyssä. Kovalla lattialla oli parempi. Kipulääkkeillä kykenin jotenkuten olemaan töissä.”

Petri Kalliokoski pääsi viime syksynä mukaan Keski-Suomessa toteutettavaan Saumaton hoitoketju ja kuntoutuspolku työikäiselle -hankkeeseen. Se kokeilu, joka on osa hallituksen Osatyökykyisille tie työelämään -kärkihanketta.

Nyt Kalliokoski on onnellinen mies: enää hän ei kärsi jatkuvista selkäkivuista ja pystyy käymään töissäkin. Lisäksi hän saa 38-vuotiaana alkaa kouluttautua uuteen ammattiin työeläkeyhtiön maksamalla kuntoutustuella.

Työterveyspalvelut myös työttömille

”Hankkeemme tavoitteena on kaikkien siihen osallistuvien selkäpotilaiden työkyvyn palautuminen. Se määritellään kolmen kuukauden kuluttua siitä, kun potilas on todettu ensimmäisen kerran työkykyiseksi”, kertoo hankkeen koordinaattori Kirsi Piitulainen Keski-Suomen keskussairaalan fysiatrian poliklinikalta.

Yksi hankkeen painopisteistä on Piitulaisen mukaan parantaa työterveyshuollon yhteistyötä erikoissairaanhoidon ja muun perusterveydenhuollon kanssa osatyökykyisten hoidossa ja kuntoutuksessa.

Selkeyden vuoksi potilaskohderyhmäksi hankkeeseen valittiin Piitulaisen muukaan selkäpotilaat, joilta on leikattu välilevytyrä, sekä niin sanotut konservatiivisesti hoidettavat selkäpotilaat. Heistä osa on työssäkäyviä ja 30 työtöntä.

”Työterveyspalveluja tarjoavalta yhtiöltä ostettiin työttömille samanlaiset työterveyspalvelut, jotka ovat myös työssä olevilla. Tarkoituksena on tutkia, millaisiin tuloksiin tällaisella käytännöllä päästään.”

Hankkeeseen osallistuvat selkäpotilaat saivat leikkauksen jälkeen vain kaksi viikkoa sairauslomaa, kun yleensä onnistuneen leikkauksen jälkeen sairausloman pituus on kolmesta neljään viikkoon. Jo kahden viikon sisällä potilas kutsutaan ensimmäiselle käynnille työkyvyn arviointiin.

”Työkykyä tukevia palveluja halutaan aikaistaa, jotta potilaat saavat niitä oikea-aikaisesti”, Piitulainen täsmentää.

Työterveyshoitaja koordinoi kokonaisuutta

Työterveyshoitaja toimii potilaan vastuullisena palveluohjaajana ja on tarvittaessa yhteydessä esimerkiksi työnantajaan. Työttömän potilaan asioissa tiivistetään yhteistyötä TE-palvelun kanssa siten, että ensimmäiseen työterveyshoitajan tapaamiseen osallistuu myös TE-toimiston työkykykoordinaattori.

Projektikoordinaattori Kirsi Piitulainen korostaa, että eri tahojen välinen sujuva yhteistyö on ensiarvoisen tärkeää osatyökykyisten hoidossa ja kuntoutuksessa.

Työterveyshoitaja ohjaa potilaan tarvittaessa myös lisätutkimuksiin tai konsultaatioon esimerkiksi kipupoliklinikalle tai psykologille. Hän selvittää mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, pystyykö potilas vanhaan työhönsä vai täytyykö sitä esimerkiksi muokata kevyemmäksi tai helpottaa apuvälineillä.

”Asiakkaan asioita tarkastellaan kokonaisvaltaisesti ja yritetään tarttua kaikkiin työkykyyn vaikuttaviin asioihin”, Piitulainen painottaa.

Kun työterveyshuolto saa potilaasta tietoa mahdollisimman varhain, päästään suunnittelemaan ja antamaan työkyvyn tukipalveluja oikea-aikaisesti.  Yksi tärkeimmistä kuntoutusta nopeuttavista tekijöistä on Piitulaisen mukaan viiveetön pääsy fysioterapiaan.

Nykyisin ei kuitenkaan ole mahdollista saada terveyskeskuksissa fysioterapiaa kuin muutama kerta. Yleensä selkäpotilas saa lähetteen yksityiselle puolelle. Kaikilla ei kuitenkaan ole siihen varaa.

Hankkeeseen palkattiin työttömiä varten terveyskeskusfysioterapeutti puolipäiväisesti, ja työssä käyville palvelut ostettiin yksityiseltä yrittäjältä. Kaikki potilaat saivat kymmenen kerran hoitosarjan.

Hankkeesta saatujen tulosten mukaan työikäisten työkyky on palautunut entistä nopeammin ja sairauspoissaolot hoidon jälkeen ovat lyhentyneet 40 prosenttia.

Kivuista eroon sähköakupunktiolla

Petri Kalliokoski kertoo käyneensä vuosien varrella fysioterapiassa aina mahdollisuuksien mukaan. Mutta kun hän pääsi hankkeen kautta fysioterapeutin käsittelyyn, saatiin kivuista vihdoinkin selkävoitto.

Kalliokoski kävi fysioterapeutin vastaanotolla kerran viikossa, ja lisäksi hän sai harjoitusohjelman kotitreeniä varten. Ratkaisevaa oli miehen mielestä se, että kipu saatiin vähitellen kuriin niin sanotulla PENS-hoidolla. Siinä akupunktiohoitoa tehostetaan johtamalla neuloihin sähköstimulaatio.

Kuntoutusohjaajan kanssa pohdittiin työskentelymahdollisuuksia useampaan kertaan. Sitten Kalliokoski sai työterveyslääkäriltä lausunnon, että hän ei pysty enää tekemään raskaita fyysisiä töitä. Vaikka hänellä oli ammatilliset perustutkinnot sähköalalta, logistiikasta ja lentokonealalta, lääkäri kirjoitti puoltavan lausunnon uudelleen koulutukseen.

Petri Kalliokoski aikoo pyrkiä nyt opiskelemaan liikennealan ammattikorkeakouluun. Uudelleen-koulutukseen kuuluu työkokeilu. Hän tekee parhaillaan avustavia töitä Jyväskylän kaupunkirakenteen liikenne- ja viheraluetoimialalla.

Työkokeiluajalta hän saa kuntoutustukea. Sen maksaa työeläkeyhtiö, joka maksaa Kalliokoskelle kuntoutustukea myös noin neljä vuotta kestävien opintojen ajalta ammattikorkeakoulussa.

Nyt Kalliokoski pänttää ahkerasti pääsykokeita varten ja käy iltalukiossa preppaamassa matematiikkaa. Jos kaikki sujuu hyvin, hän aloittaa opinnot syksyllä.

Petri Kalliokoski sanoo olevansa hyvin kiitollinen, että pääsi mukaan hankkeeseen, sillä hän ei olisi itse pystynyt kustantamaan fysioterapeutin hoitosarjaa ja kivunhoitoa, eikä olisi pystynyt myöskään ilman työterveyshuollon tukea vaihtamaan ammattia.

”Kun pääsen uudelleen koulutukseen ja tekemään kevyempiä töitä, ei tarvitse enää jäädä kotiin sairauslomalle tai työttömäksi”, sanoo Petri Kalliokoski.

Työkyvyn tuen palveluketju

Saumaton hoitoketju ja kuntoutuspolku työikäiselle -hankkeen tavoitteena on parantaa osakykyisten henkilöiden työkykyä, työssä pysymistä ja työllistettävyyttä avoimilla työmarkkinoilla.

Hanke on hallituksen Osatyökykyislle tie työelämään -kärkihankkeen alueellinen kokeiluhanke.

Tavoitteena on myös yhdistää työterveyshuollon toiminta aiempaa tiiviimmin perusterveydenhuoltoon ja erikoissairaanhoitoon niin, että työterveyshuolto toimii vastuullisena palveluohjaajana.

Vastuullisen palveluohjaajan tehtävänä on varmistaa saumaton, oikea-aikainen ja tarkoituksenmukainen työkyvyn tuen palveluketju työelämässä oleville ja työttömille osatyökykyisille.

Keski-Suomen sairaanhoitopiirin, Jyväskylän yhteistoiminta-alueen terveyskeskuksen (Jyte) ja Jyväskylän kaupungin Työterveys Aallon lisäksi kokeiluun osallistuu viisi yksityistä työterveyshuoltoa. Lisäksi hankkeessa ovat mukana Kela ja TE-toimisto sekä työnantajien ja työntekijöiden edustajat.

Lähde: STM

Mainos:
Seuraa keskustelua
Ilmoita minulle
guest

Kun lähetät kommentin, käsittelemme nimimerkkiäsi, sähköpostiosoitettasi (ei julkaista), teknisiä tietoja ja kommentin sisältöä. Kommentti tarkastetaan automaattisesti ja tarvittaessa toimituksellisesti. Lue tietosuojaseloste ja kommentointiperiaatteet.

1 Kommentti
Vanhimmat
Uusimmat Äänestetyimmät
juha.
juha.
8 years ago

Kyse on ei ole Pyhästä Hengestä, vaan ainoastaan siitä, että työtön saa käydä ”varikolla” äkkiä noustakseen ”aktiivimalli” -tasolle ilmaiseksi orjatyövoimaksi, joka kasvattanee kansantaloutta niin, että siitä koituvat hilkut voidaan suunnata kunniakansalaisten pohjattomaan taskuun. Sillä on selvää, ettei mikään ole niin ruma asia maailmassa kuin joutilas suomalainen poislukien tietenkin Vihreät, jotka pelkällä olemassaolollaan saastuttavat yhteiskunnan ilmapiiriä.

Kahvinjuojilla oli enemmän lihasmassaa

Julkaistu 24.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Ihmisillä, jotka joivat eniten kahvia, oli vähemmän kehon rasvaa, vähemmän rasvaa sisäelinten ympärillä ja suurempi lihasmassa kuin ihmisillä, jotka kuluttivat kahvia vähän tai eivät lainkaan. Tämä selviää uudesta suomalaistutkimuksesta, vaikka tutkijat korostavat, etteivät tulokset todista kahvin aiheuttaneen eroja.

Tutkimuksen suorittivat Oulun yliopiston tutkijat, ja siihen osallistui 2 264 Pohjois-Suomessa vuonna 1966 syntynyttä henkilöä. Ryhmä on osa pitkäaikaista väestötutkimusta, jossa seurataan heidän terveyttään ajan mittaan. Osallistujat olivat 46-vuotiaita aineiston keruuhetkellä. Tutkijat jakoivat heidät itse ilmoitetun kulutuksen mukaan: ei kahvia, yhdestä kahteen kuppia, kolmesta neljään kuppia tai viisi tai useampia kuppeja päivässä.

Vaikka osallistujilla oli suunnilleen sama painoindeksi (BMI), heidän kehon koostumuksensa erosi ryhmien välillä. Niillä, jotka joivat enemmän kahvia, oli pienempi osuus kehon kokonaisrasvasta ja vähemmän viskeraalista rasvaa, kun taas heidän luustolihasmassansa oli suurempi heinäkuussa European Journal of Nutrition -lehdessä julkaistun tutkimuksen mukaan.

Tutkijat analysoivat myös 164 aineenvaihduntamarkkeria sekä verensokeri-, insuliini- ja sukupuolihormonimarkkereita. Osallistujat olivat paastonneet ja pidättäytyneet kahvista ja tupakoinnista ennen näytteiden ottoa. 2 264 osallistujasta 2 194 joi kahvia ja vain 70 ei.

Mainos:

Eroja insuliinimarkkereissa ja hormoneissa

Sekä miehillä että naisilla suurempi kahvin kulutus oli yhteydessä veren haarautuvaketjuisten aminohappojen alhaisempiin pitoisuuksiin. Aiemmat tutkimukset ovat yhdistäneet näiden aminohappojen jatkuvasti kohonneet tasot insuliiniresistenssiin ja suurempaan tyypin 2 diabeteksen riskiin.

Miesten keskuudessa suurempi kahvin kulutus oli yhteydessä myös suotuisampaan glukoosi-insuliiniprofiiliin. Hormonaalinen kuva oli monimutkaisempi: kokonais- ja biosaatava testosteroni sekä sukupuolihormoneja sitova globuliini (SHBG) olivat korkeampia, kun taas vapaa testosteroni ja vapaa androgeeni-indeksi olivat hieman alhaisempia. Naisten kohdalla yhteyksiä oli vähemmän, ja ne koostuivat pääasiassa korkeammasta SHBG:stä ja alhaisemmista vapaiden androgeenien arvoista.

Miljoonat ihmiset kuluttavat kahvia joka päivä, mutta silti tiedämme yllättävän vähän siitä, miten se liittyy aineenvaihduntaamme ja hormoneihimme. Tuloksissamme korostui selvä hormonaalinen allekirjoitus, joka ei hävinnyt, vaikka otimme huomioon painoindeksin ja elintapatekijät. Useat näistä yhteyksistä erosivat miesten ja naisten välillä, sanoo tutkimuksen pääkirjoittaja ja Oulun yliopiston väitöskirjatutkija Luca Verroest yliopiston tiedotteessa.

Oulun yliopisto korostaa myös, etteivät tulokset voi vielä muodostaa perustaa uusille ravintosuosituksille.

Osoittaa yhteyden, ei syy-seuraussuhdetta

Tutkimus on poikkileikkaustutkimus, mikä tarkoittaa, että kahvitottumukset ja fyysiset markkerit mitattiin samanaikaisesti. Se ei voi määrittää, vaikuttiko kahvi kehon koostumukseen, joivatko tietynlaiset elämäntavat omaavat ihmiset enemmän kahvia vai olivatko muut tekijät molempien taustalla.

Kulutus oli myös itse ilmoitettua, kahvia juomattomien ryhmä oli pieni, ja kaikki osallistujat tulivat suhteellisen homogeenisesta suomalaisesta syntymäkohortista. Muut elintavat ovat voineet vaikuttaa sekä siihen, kuinka paljon osallistujat joivat kahvia, että heidän kehon koostumukseensa, kuten News Medical toteaa arviossaan tutkimuksesta.

Tutkijat tekevät parhaillaan kokeita selvittääkseen, aiheuttaako kahvi itsessään muutokset ja mitkä juoman monista bioaktiivisista yhdisteistä saattavat olla vastuussa. Vasta sitten ihmisillä tehtävät interventiotutkimukset voivat osoittaa, onko yhteyksillä käytännön merkitystä.

Suomalaiset haluavat ikärajan sosiaaliseen mediaan

Julkaistu 21.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Monet suomalaiset kannattavat ikärajaa lasten sosiaalisen median käytölle, kertoo tuore kyselytutkimus.

Kyselyyn vastanneista 53 prosenttia tukee kieltoa alle 15-vuotiailta, kun taas 28 prosenttia vastustaa sitä ja 19 prosentilla ei ole mielipidettä, ruotsinkielinen Yle raportoi. Kyselyn toteutti keskustaoikeistolainen ajatushautomo Toivo.

Kannatus on korkeinta Kansallisen Kokoomuksen ja Perussuomalaisten kannattajien keskuudessa. Molemmissa ryhmissä 59 prosenttia puoltaa ikärajaa. Vastaava osuus on 46 prosenttia Vihreän liiton äänestäjien ja 45 prosenttia Vasemmistoliiton äänestäjien keskuudessa.

Myös ikä vaikuttaa näkemyksiin. 18–24-vuotiaista 45 prosenttia kannattaa ehdotusta, kun taas yli 75-vuotiaiden keskuudessa vastaava luku on 56 prosenttia. Tutkimuksessa ei havaittu tilastollisesti merkittäviä eroja miesten ja naisten välillä.

Mainos:

Suomen hallitus aloitti helmikuussa selvityksen alle 15-vuotiaiden kiellosta. Sosiaaliturvaministeri Sanni Grahn-Laasosen (huom: alkup. tekstissä Karoliina Partanen) mukaan tavoitteena on ottaa ikäraja käyttöön vuonna 2027.

Suomi harkitsee rikosoikeudellisen vastuuiän alentamista

Julkaistu 18.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Suomen oikeusministeriö selvittää, pitäisikö rikosoikeudellisen vastuun ikärajaa alentaa. Asia on noussut valokeilaan Ruotsin parlamentin tekemän merkittävän nuorisorikollisuutta koskevan päätöksen myötä.

Elokuussa Ruotsin valtiopäivät äänesti rikosoikeudellisen vastuuiän alentamisesta 14 vuoteen erityisen vakavien rikosten osalta. Tämä tarkoittaa, että 14 vuotta täyttäneet lapset voitaisiin tuomita vankeuteen rikoksista, kuten murhasta, törkeästä raiskauksesta ja törkeistä aserikoksista. Äänestys päättyi lukemin 281 puolesta ja 66 vastaan.

Ehdotus on kohdannut voimakasta kritiikkiä viranomaisilta, lastenoikeusjärjestöiltä ja tutkijoilta. Ruotsin hallitus on perustellut sitä rikoksen uhrien oikeusturvalla ja tarpeella suojautua vaarallisilta yksilöiltä. Uudistus ei ole vielä astunut voimaan. Oikeusministeri Gunnar Strömmer on todennut, että laki voisi tulla voimaan vasta seuraavan vaalikauden loppupuolella, edellyttäen että Tidö-puolueet säilyttävät valtansa.

Suomen nykyinen oikeudellinen kynnys

Suomen rikoslain mukaan henkilön on oltava täyttänyt 15 vuotta ollakseen rikosoikeudellisesti vastuussa. Suomen oikeusministeri Leena Meri haluaa nyt tarkastella ikärajan alentamista.

Mainos:

”Pyynnöstäni myös Suomessa on käynnissä selvitys rikosoikeudellisen vastuun ikärajan alentamisesta alle 15-vuotiaiden osalta. Hanke käynnistyi oikeusministeriössä kesän 2026 aikana ja valmistuu tämän vuoden aikana. Toivon, että Suomessa seurattaisiin Ruotsin keinoja nuorisorikollisuuden torjumiseksi ja laskettaisiin ikärajaa, kuten perussuomalaisten vuoden 2022 kriminaalipoliittisessa ohjelmassa esitettiin,” kirjoittaa Leena Meri X-palvelussa.

Selvityksen on määrä valmistua ennen vuoden loppua. Vasta sen jälkeen selviää, eteneekö Suomen hallitus lainsäädäntötoimiin ja mitä rikoksia tai rangaistuksia se mahdollisesti koskisi.

Opettajiin kohdistuva väkivalta on lisääntynyt voimakkaasti Suomen kouluissa

Julkaistu 17.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Joka viides peruskoulun opettaja Suomessa kertoo joutuneensa oppilaan väkivallan kohteeksi. Opetusalan ammattijärjestö OAJ varoittaa suuntauksen pahentuneen kahden vuoden aikana ja vaatii valtakunnallisia toimenpiteitä.

Opetusalan ammattijärjestö OAJ raportoi vuoden 2026 työolobarometrissaan, että 14 prosenttia vastaajista oli joutunut työpaikkaväkivallan kohteeksi edellisen vuoden aikana. Edellisessä, vuonna 2024 tehdyssä kyselyssä vastaava luku oli 10 prosenttia.

Kasvu on erityisen selvää peruskouluissa. Siellä 21 prosenttia ilmoitti joutuneensa oppilaan väkivallan kohteeksi, kun vuonna 2024 luku oli 17 prosenttia. Varhaiskasvatuksessa kolmasosa vastaajista sanoi joutuneensa lasten tekemän väkivallan kohteeksi.

Väkivalta oli lähes täysin oppilassidonnaista. 99 prosentissa tapauksista, joissa opettajat ilmoittivat joutuneensa väkivallan kohteeksi, tekijänä oli lapsi tai oppilas.

Mainos:

Erityisopettajat erityisen alttiina

Erot ovat huomattavia. OAJ nimeää erityisopettajat ja erityisluokanopettajat ryhmiksi, jotka joutuvat useimmin väkivallan kohteeksi. Väkivalta on yleisintä varhaiskasvatuksessa, mutta se on lisääntynyt eniten peruskouluissa viimeisen kahden vuoden aikana.

Sitä vastoin lukioissa työskentelevillä ei barometrin mukaan ollut kokemuksia väkivallasta. Tilanne eroaa siis selvästi eri koulutusmuotojen välillä.

Oppimis- ja työympäristöjen turvattomuuteen on puututtava. Nykyinen suuntaus on erittäin huolestuttava, sanoo OAJ:n puheenjohtaja Katarina Murto.

Monet harkitsevat alanvaihtoa

Seuraukset voivat olla vakavia kohteeksi joutuneelle henkilöstölle: kuudessa prosentissa tapauksista väkivalta oli johtanut sairauslomaan.

Vastaajista 42 prosenttia oli harkinnut alanvaihtoa edellisen vuoden aikana. Alle 51-vuotiaiden keskuudessa luku oli noin puolet.

Väkivalta ei ole ainoa syy, miksi opettajat harkitsevat ammatin jättämistä. Samalla 75 prosenttia kertoi kokevansa vähintään toisinaan työperäistä stressiä.

OAJ vaatii valtakunnallisia toimintamalleja väkivallan ja uhkatilanteiden ehkäisemiseksi kouluissa ja päiväkodeissa. Järjestö haluaa myös opetusalalle suunnatun erillisen työsuojeluohjelman.

Jäsenemme ovat peräänkuuluttaneet valtakunnallisia toimintamalleja, joilla voidaan ehkäistä väkivaltaa ja uhkatilanteita, sanoo Katarina Murto.