Yhä harvempi ruotsinkielinen nuori Suomessa haluaa nähdä lisää maahanmuuttajia maassa. Uudessa nuorisobarometrissa lisääntynyttä maahanmuuttoa vastustavien määrä ylittää nyt sen myönteisesti suhtautuvien määrän.
Ajatushautomo Magman ruotsinkielinen nuorisobarometri seuraa, miten ruotsinkieliset nuoret näkevät elämänsä, hyvinvointinsa, tulevaisuutensa ja yhteiskunnalliset kysymykset. Kysely on toteutettu joka toinen vuosi vuodesta 2018 lähtien. Tämänvuotisen kyselyn, jonka Magma on nyt julkaissut, täytti keväällä 2026 yhteensä 1 373 ruotsinkieliseksi rekisteröityä 15–19-vuotiasta nuorta.
Tänä vuonna 40 prosenttia on täysin tai jokseenkin eri mieltä väittämän "Lisää maahanmuuttajia on tervetullut Suomeen" kanssa. Samaa mieltä olevien osuus on 31 prosenttia.
Edellisessä kyselyssä vuonna 2024 tilanne oli päinvastainen. Tuolloin 40 prosenttia toivotti lisää maahanmuuttajia tervetulleeksi, kun taas 29 prosenttia vastusti sitä.
Muutos on nähtävissä sekä poikien että tyttöjen keskuudessa, mutta tasot eroavat jyrkästi. Pojista 53 prosenttia vastustaa useampia maahanmuuttajia, kun taas tytöillä vastaava luku on 29 prosenttia.
Monet nuoret yhdistävät maahanmuuton myös turvattomuuden tunteeseen. Hieman yli puolet, 52 prosenttia, on täysin tai jokseenkin samaa mieltä siitä, että lisääntynyt maahanmuutto johtaa yhä vakavampiin konflikteihin ja lisääntyvään väkivaltaan yhteiskunnassa.
Samaan aikaan niiden osuus, jotka uskovat rasismin lisääntyneen ruotsinkielisten nuorten keskuudessa viime vuosina, pysyy suunnilleen samalla tasolla kuin vuonna 2024: 41 prosenttia verrattuna silloiseen 39 prosenttiin.
Lia Markelin, Magman yhteiskunta-analyytikko ja yksi raportin kirjoittajista, yhdistää muutoksen julkiseen keskusteluun.
— Näen sen suorana heijastuksena yhteiskunnallisesta ilmastosta, jossa elämme, ja huomiosta, jota aihe saa, Markelin sanoo Ylelle.
Tämä Sillanpää lienee sellainen mies jonka varjo on pidempi kuin mies itse. Ja kun oma käytös ärsyttää muita, pitää saada sanottavansa sanottua eikä muut saa olla sitä vastaan. Ja heti kun joku on, niin sitten itketään ja juostaan ”isoveljen” syliin.
No, kunnianloukkauksena se ei mene läpi koska sitä ei tehty yleisesti ja laajalle ryhmälle. Kenties joku ”mielensäpahoittamispykälä” sopii tähän.
Mutta on se erikoista jos kunnan virkamies ei ymmärrä omaa asemaansa. Hän on kuntalaisia varten eikä päinvastoin.
Vai että oikein rikosilmoitus! Kyllä on pohjalaiset nykyään herkkähipiäisiä. Ei muuta kun hametta sitten päälle vaan ja puukkoja tuppeen. Sillanpää koki sanonnan häiritsevänä. Voi voi! No, talousjohtajalle tiedoksi, että minäkin koen häiritsevänä työpaikallani nuorten jatkuvan uhkailun, huorittelun ja vittuilun! Mutta jos siihen puuttuu, niin rasismi!
Ilimajoki on ollut aina merkittävä pitäjä, jo niistä ajoista alkaen kun se oli vanhaa Kainuun kuningaskuntaa ja sen jälkeistä Kyrön suurpitäjää. Nuijasotaa voi hyvinkin pitää rajana, kun vanha Kainuu liitettiin ruotsalaisten hallinnoimaan, Turun ympäristöstä hiljakseen hivuttamalla levinneeseen ”varsinaiseen suomeen”. Vielä 1800-luvulla Ilmajoen pitäjä oli hyvin edistyksellinen, kun Helsinki oli vain pelkkä lehemäkääly. Ajan myötä Ilmajoen sivukylät erkaantuivat emäpitäjästä ja -kirkosta saaden ensin kappelioikeudet, kirkon ja lopulta muuttuivat omiksi kunniksi.
Ilmajoen kunnan yksi parhaimpia kunnanjohtajia oli Erkki Kiskola, rahvas josta pidettiin ja jota arvostettiin. Kiskola osasi johtaa kuntaa viisaasti 30 vuotta ja hänen aikana kunta kehittyi voimakkaasti maatalousvaltaisesta pitäjästä rakennus- ja teollisuuspaikkakunnaksi myös lisäten eri alojen koulutusta. Koskenkorvalla oleva viinatehdas oli ja on kunnan ja koko Suomen kruununjalokivi, jota Suomen eliitti mielii pistää lihoiksi. Vesi-Seppo oli kunnallisen jätevesitekniikan edelläkävijä, laajentaen rakennusprojekteissa toimintaansa aina arabimaailmaa myöden. Seppo Hautalan perheyhtiö oli ensimmäisiä jotka alkoi nykyaikaistaa Libyaa, laajenten sieltä Saudi-Arabiaan ja Irakiin, joka oli silloin yksi alueensa kehittyneimmistä valtioista ennen amerikkalaisten tuloa. Suomenruotsalaisen rahan ja Lohjan kateus, sekä Suomen Pankin pääjohtajan, sittemmin presidenttinä toimineen Koiviston tuhoamistoimet johtivat hyvin varakkaan insinööritoimiston tuhoon ja konkurssiin. Selvittämättömien pesien varallisuudesta monet konkurssiasiamiehet ovat saaneet elämänikäisen tulonsa, aina näihin päiviin saakka.
Kunnanjohtaja Erkki Kiskolan hautajaisissa sattui erikoinen tapaus, kuin viestiksi jälkipolville. Laskettaessa vainajaa hautaan jonkun laskijan ote lipsui ja kunnanjohtaja meni pää edellä haudan pohjalle tullen ulos arkusta, aivan kuin merkiksi että Ilmajoen kunnan asiat tulee menemään tästä lähtien päin persettä. Ja niin tapahtui. Muutaman omanedun tavoittelijan toimet ei juurikaan kehuja ansaitse, vai miltä kuullostaa kun kunnan omistama 80 hehtaarin suuruinen metsäala myydään pois markalla, että ”lakeuden tappi” saa perustaa kaatopaikan sinne. Entä kun Suomen toiseksi varakkain osuuskauppa, saadaan puolessa vuodessa konkurssikypsäksi ja liitetään sisään istutetun pulvaanin avulla muutama vuosi aikaisemmin perustettuun Etelä-Pohjanmaan osuuskauppaan. Sanovat että Ilmajoella osuuskaupalla maksettiin Seinäjoen velat. Kolmantena muttei vähäisimpänä, Ilmajoen käsi- ja taideoppilaitos sulautettiin rakennuksineen kaikkineen Seinäjoella toimivaan Seduun… vain euron hinnalla. Vielä olisi paljon muutakin, josta kuntalaiset eivät ole hyötyneet ja saati saaneet mitään, mutta harvat ovat varallisuutensa hankkineet saadakseen luottamuspaikkoja muualta.
Tämä nykyinen on tervettä kuntapolitiikkaa, se puhdistaa ilmaa kuin ukkonen kesäsäätä. Jospa järki palaisi takaisin kunnan ja sen viranhaltijoiden itsekkäisiin toimiin.