EU:n oma pankki, Euroopan investointipankki (EIP), sijoittaa jopa 40 miljoonaa euroa suomalaiseen Steady Energy -yhtiöön. Rahalla edistetään pientä modulaarista reaktoria (SMR), joka ei tuota lainkaan sähköä, vaan ainoastaan kuumaa vettä kaukolämpöverkkoihin – kyseessä on pankin historian ensimmäinen sijoitus SMR-teknologiaan.
Ilmoitus tehtiin 15. syyskuuta, ja summa on osa laajempaa rahoituspakettia, jossa on mukana institutionaalisia, strategisia ja yksityisiä sijoittajia. EIP:n lehdistötiedotteen mukaan varat käytetään tutkimukseen ja kehitykseen, testaukseen sekä lisensointiin Suomessa vuosina 2026–2028 – työhön, joka edeltää ensimmäistä kaupallista laitosta. Yhtään reaktoria ei ole vielä toiminnassa.
Rahoitus on etuoikeutettu vakuudeton laina, joka voidaan vaihtaa osakkeiksi, jos yhtiö listautuu pörssiin. Pankki kuvailee sitä pitkäaikaiseksi kärsivälliseksi pääomaksi – käytännössä asemana, joka antaa EIP:lle mahdollisuuden tulla osakkeenomistajaksi, jos hanke onnistuu. Toimintaa tukee EU:n InvestEU-ohjelma.
Lämpöä sähkön sijaan
Steady Energyn LDR-50-reaktorikonseptin teho on 50 MW, ja se käyttää vettä sekä hidastimena että jäähdytysaineena, mikä on sama perusteknologia kuin nykyisissä kevytvesireaktoreissa. Ero on paineessa ja lopputuotteessa: matalamman paineen muotoilu tuottaa ensisijaisena tuotteenaan lämpöä, joka voidaan syöttää suoraan kaukolämpöjärjestelmiin – putkistoihin, jotka jakelevat kuumaa vettä koteihin, toimistoihin ja muihin rakennuksiin.
Koska lämpöä ei tarvitse ensin muuntaa sähköksi, huomattavasti suurempi osa reaktorin lämpötehosta voidaan hyödyntää EIP:n mukaan. Laitos on myös tarkoitus rakentaa maan alle, minkä pankki sanoo parantavan turvallisuutta ja suojausta.
Yhtiön toimitusjohtaja viittaa siihen, missä suurin osa energian kysynnästä todellisuudessa on.
— Yli 40 prosenttia lopullisesta energian kysynnästä on lämpöä. Suurin osa kuluttamastamme lämmöstä tulee fossiilisista polttoaineista., sanoo Tommi Nyman.
Hän sanoo yhtiön ratkaisun mahdollistavan "riippuvuutemme vähentämisen tuontipolttoaineista entisestään".
VTT:n spin-offista suunniteltuun listautumiseen
Steady Energy eriytettiin Suomen valtion tutkimuslaitos VTT:stä vuonna 2023. Helsinkiin rakennetaan parhaillaan ei-ydinkäyttöistä pilottilaitosta, jossa keskeisiä turvajärjestelmiä testataan ennen lisensointiprosessia.
EIP:n mukaan 3North Partners ja Steady Energy ovat ilmoittaneet suunnitellusta fuusiosta, jonka myötä yhdistynyt yhtiö listautuisi Nasdaq First North -markkinapaikalle Suomessa.
World Nuclear News raportoi, että yhtiö on allekirjoittanut sopimuksia 15 reaktorista Suomessa ja tavoittelee ensimmäisen rakentamisen aloittamista vuonna 2029. Vuonna 2025 Suomen Säteilyturvakeskus (STUK) totesi alustavassa konseptiarviossaan, että ratkaisut voitaisiin suunnitella täyttämään turvallisuusvaatimukset. Arvio ei ollut varsinainen lupa.
Tämä Sillanpää lienee sellainen mies jonka varjo on pidempi kuin mies itse. Ja kun oma käytös ärsyttää muita, pitää saada sanottavansa sanottua eikä muut saa olla sitä vastaan. Ja heti kun joku on, niin sitten itketään ja juostaan ”isoveljen” syliin.
No, kunnianloukkauksena se ei mene läpi koska sitä ei tehty yleisesti ja laajalle ryhmälle. Kenties joku ”mielensäpahoittamispykälä” sopii tähän.
Mutta on se erikoista jos kunnan virkamies ei ymmärrä omaa asemaansa. Hän on kuntalaisia varten eikä päinvastoin.
Vai että oikein rikosilmoitus! Kyllä on pohjalaiset nykyään herkkähipiäisiä. Ei muuta kun hametta sitten päälle vaan ja puukkoja tuppeen. Sillanpää koki sanonnan häiritsevänä. Voi voi! No, talousjohtajalle tiedoksi, että minäkin koen häiritsevänä työpaikallani nuorten jatkuvan uhkailun, huorittelun ja vittuilun! Mutta jos siihen puuttuu, niin rasismi!
Ilimajoki on ollut aina merkittävä pitäjä, jo niistä ajoista alkaen kun se oli vanhaa Kainuun kuningaskuntaa ja sen jälkeistä Kyrön suurpitäjää. Nuijasotaa voi hyvinkin pitää rajana, kun vanha Kainuu liitettiin ruotsalaisten hallinnoimaan, Turun ympäristöstä hiljakseen hivuttamalla levinneeseen ”varsinaiseen suomeen”. Vielä 1800-luvulla Ilmajoen pitäjä oli hyvin edistyksellinen, kun Helsinki oli vain pelkkä lehemäkääly. Ajan myötä Ilmajoen sivukylät erkaantuivat emäpitäjästä ja -kirkosta saaden ensin kappelioikeudet, kirkon ja lopulta muuttuivat omiksi kunniksi.
Ilmajoen kunnan yksi parhaimpia kunnanjohtajia oli Erkki Kiskola, rahvas josta pidettiin ja jota arvostettiin. Kiskola osasi johtaa kuntaa viisaasti 30 vuotta ja hänen aikana kunta kehittyi voimakkaasti maatalousvaltaisesta pitäjästä rakennus- ja teollisuuspaikkakunnaksi myös lisäten eri alojen koulutusta. Koskenkorvalla oleva viinatehdas oli ja on kunnan ja koko Suomen kruununjalokivi, jota Suomen eliitti mielii pistää lihoiksi. Vesi-Seppo oli kunnallisen jätevesitekniikan edelläkävijä, laajentaen rakennusprojekteissa toimintaansa aina arabimaailmaa myöden. Seppo Hautalan perheyhtiö oli ensimmäisiä jotka alkoi nykyaikaistaa Libyaa, laajenten sieltä Saudi-Arabiaan ja Irakiin, joka oli silloin yksi alueensa kehittyneimmistä valtioista ennen amerikkalaisten tuloa. Suomenruotsalaisen rahan ja Lohjan kateus, sekä Suomen Pankin pääjohtajan, sittemmin presidenttinä toimineen Koiviston tuhoamistoimet johtivat hyvin varakkaan insinööritoimiston tuhoon ja konkurssiin. Selvittämättömien pesien varallisuudesta monet konkurssiasiamiehet ovat saaneet elämänikäisen tulonsa, aina näihin päiviin saakka.
Kunnanjohtaja Erkki Kiskolan hautajaisissa sattui erikoinen tapaus, kuin viestiksi jälkipolville. Laskettaessa vainajaa hautaan jonkun laskijan ote lipsui ja kunnanjohtaja meni pää edellä haudan pohjalle tullen ulos arkusta, aivan kuin merkiksi että Ilmajoen kunnan asiat tulee menemään tästä lähtien päin persettä. Ja niin tapahtui. Muutaman omanedun tavoittelijan toimet ei juurikaan kehuja ansaitse, vai miltä kuullostaa kun kunnan omistama 80 hehtaarin suuruinen metsäala myydään pois markalla, että ”lakeuden tappi” saa perustaa kaatopaikan sinne. Entä kun Suomen toiseksi varakkain osuuskauppa, saadaan puolessa vuodessa konkurssikypsäksi ja liitetään sisään istutetun pulvaanin avulla muutama vuosi aikaisemmin perustettuun Etelä-Pohjanmaan osuuskauppaan. Sanovat että Ilmajoella osuuskaupalla maksettiin Seinäjoen velat. Kolmantena muttei vähäisimpänä, Ilmajoen käsi- ja taideoppilaitos sulautettiin rakennuksineen kaikkineen Seinäjoella toimivaan Seduun… vain euron hinnalla. Vielä olisi paljon muutakin, josta kuntalaiset eivät ole hyötyneet ja saati saaneet mitään, mutta harvat ovat varallisuutensa hankkineet saadakseen luottamuspaikkoja muualta.
Tämä nykyinen on tervettä kuntapolitiikkaa, se puhdistaa ilmaa kuin ukkonen kesäsäätä. Jospa järki palaisi takaisin kunnan ja sen viranhaltijoiden itsekkäisiin toimiin.