Joka viides peruskoulun opettaja Suomessa kertoo joutuneensa oppilaan väkivallan kohteeksi. Opetusalan ammattijärjestö OAJ varoittaa suuntauksen pahentuneen kahden vuoden aikana ja vaatii valtakunnallisia toimenpiteitä.
Opetusalan ammattijärjestö OAJ raportoi vuoden 2026 työolobarometrissaan, että 14 prosenttia vastaajista oli joutunut työpaikkaväkivallan kohteeksi edellisen vuoden aikana. Edellisessä, vuonna 2024 tehdyssä kyselyssä vastaava luku oli 10 prosenttia.
Kasvu on erityisen selvää peruskouluissa. Siellä 21 prosenttia ilmoitti joutuneensa oppilaan väkivallan kohteeksi, kun vuonna 2024 luku oli 17 prosenttia. Varhaiskasvatuksessa kolmasosa vastaajista sanoi joutuneensa lasten tekemän väkivallan kohteeksi.
Väkivalta oli lähes täysin oppilassidonnaista. 99 prosentissa tapauksista, joissa opettajat ilmoittivat joutuneensa väkivallan kohteeksi, tekijänä oli lapsi tai oppilas.
Erityisopettajat erityisen alttiina
Erot ovat huomattavia. OAJ nimeää erityisopettajat ja erityisluokanopettajat ryhmiksi, jotka joutuvat useimmin väkivallan kohteeksi. Väkivalta on yleisintä varhaiskasvatuksessa, mutta se on lisääntynyt eniten peruskouluissa viimeisen kahden vuoden aikana.
Sitä vastoin lukioissa työskentelevillä ei barometrin mukaan ollut kokemuksia väkivallasta. Tilanne eroaa siis selvästi eri koulutusmuotojen välillä.
— Oppimis- ja työympäristöjen turvattomuuteen on puututtava. Nykyinen suuntaus on erittäin huolestuttava, sanoo OAJ:n puheenjohtaja Katarina Murto.
Monet harkitsevat alanvaihtoa
Seuraukset voivat olla vakavia kohteeksi joutuneelle henkilöstölle: kuudessa prosentissa tapauksista väkivalta oli johtanut sairauslomaan.
Vastaajista 42 prosenttia oli harkinnut alanvaihtoa edellisen vuoden aikana. Alle 51-vuotiaiden keskuudessa luku oli noin puolet.
Väkivalta ei ole ainoa syy, miksi opettajat harkitsevat ammatin jättämistä. Samalla 75 prosenttia kertoi kokevansa vähintään toisinaan työperäistä stressiä.
OAJ vaatii valtakunnallisia toimintamalleja väkivallan ja uhkatilanteiden ehkäisemiseksi kouluissa ja päiväkodeissa. Järjestö haluaa myös opetusalalle suunnatun erillisen työsuojeluohjelman.
— Jäsenemme ovat peräänkuuluttaneet valtakunnallisia toimintamalleja, joilla voidaan ehkäistä väkivaltaa ja uhkatilanteita, sanoo Katarina Murto.
Ai että tappelu? Entäs naaman ja parran väri?
Kulmahousuja? Vai zippilän kutsuvieraita?
Mitä sitten, Poliisin voimavaroja on turhaa tuhlata ilmoittelmalla kapakkatappeluista, sillä kansallismieliset ovat suurin turvallisuusuhka Suomessa nykyään. Olkaa hyvät ihmiset tarkkoina ja varovaisia, sillä nämä suomi-terroristit saattavat laulaa Maamme laulua, Jääkärien Marssia, Porilaisten Marssia tai Hakkaa päälle Suomen poikaa ja itkeä samalla silmät päästään tunteen liikutuksesta ja koko huliganismin päättää raikuvat hernerokka -pierut sekä muistot wanhasta rakkaasta äidistä, jonka itsetehdyt lihapullat olivat aivan jotain jota ei sanoiksi voi pukea. Unohtamatta perunamuussia, josta ei ”paloja” löytynyt ja se oli ”höystetty” äidillisellä rakkaudella hänen hikikarpaloillaan, jotka tipahtelivat kuuman hellan ääressä seistessä pulkkimella peruna rikki pulkiten.
Ja kun tämä tapahtuu soittakaa heti 112 ja polliisi paikalle sekä vaatikaa, että ovat kunnon kommunisteja ja väh. yksi ”sinivuori” -tasoinen politiikanvalvojatar, jolla on aina pamppu kovana kansallismielisiä varten, sillä jokainen säällisten ihmisten muotostelma on ”hääyö” tähtitaivaan Allah.
”Iisakki järvenpää” on kaivettava kuopasta ja pantava syytteeseen.