EU-maiden keskinäiset turvatakuut määritellään Lissabonin sopimuksessa, mutta melko väljästi. Suomen edellisten hallitusten linja on ollut kollektiivisen turvallisuuden vahvistamista vastaan, ja Viro presidentti Toomas Hendrik Ilves onkin kuvaillut tilannetta skeptisesti: Jos Suomi joutuisi pulaan, Italia lähettäisi avuksi oliiviöljyä. Viro on tehnyt turvallisuutensa varmistamiseksi toiset ratkaisut kuin Suomi. Näitä EU:n turvatakuita, ja mitä velvoitteita ne Suomelle tuovat, sivuttiin puolustusministeri Jussi Niinistön haastattelussa Aamu-TV:ssä.
EU:n keskinäisiin turvatakuihin on tähän mennessä vedonnut vain Ranska, jouduttuaan terrorihyökkäyksen kohteeksi marraskuussa 2015. Suomi on vastannut Ranskan pyyntöön lähettämällä sotilaita kriisinhallintatehtäviin Malin ja Libanonin YK-operaatioihin ranskalaisten tilalle. Ranska on käyttänyt näistä vapautuneet joukot terrorismin torjuntaan.
Puolustusministerin mukaan lainsäädäntö riittää po. kriisinhallintatehtäviin, mutta tilanteessa jossa toinen EU-maa pyytää apua Lissabonin sopimukseen vedoten, nykylain mukainen käytäntö riitä. Lakia ollaankin muuttamassa niin, ettei po. tehtävään lähtö edellytä kantahenkilöltä vapaaehtoisuutta.
Yle:
Puolustusministeri Jussi Niinistön (ps.) mielestä suomalaisia sotilaita pitäisi voida määrätä tehtäviin, mikäli jokin jäsenmaa vetoaa EU:n avunantopykälään.
– Tätä on syytä pohtia. Kantahenkilökunnan osallistuminen kriisinhallintaan on nykyään vapaaehtoista, ja näkisin, että se saa jatkossakin olla. Kun palvelussuhteiden ehdot on kohdallaan, niin kyllä heitä riittää. EU:n keskinäisen avunannon velvoitteen kohdalla tilanne on toinen. Siinä olisi syytä miettiä, olisiko pakollisuus uskottavuuden takia tarpeellista, sanoi Niinistö Ylen aamu-tv:ssä.
Valmisteltava lainmuutos koskee siis toisen EU-maan esittämään pyyntöön vastaamista. Millainen tämä pyyntö voisi olla, siitä ei ohjelmassa keskusteltu. Voimme silti spekuloida:
- EU:n Välimeren-rajavaltio voi pyytää muilta jäsenmailta pikaista apua yleisen järjestyksen romahdettua joillakin paikkakunnilla hallitsemattomien pakolaisjoukkojen ryhdyttyä rauhattomiksi, niin että tarvitaan sotilaallinen operaatio. (Tätä on jo pienessä mittakaavassa tapahtunutkin.)
- Jokin ulkopuolinen taho kohdistaa EU-maahan hybridi-uhan, ja pyydetään pikaisesti sotilaita muista maista.
- Terroritekojen sarja ja mellakointi aiheuttaa kaaoksen jossakin suurkaupungissa. Etc.
Tämän vuoden aikana kuulluissa turvallisuusviranomaisten yms. varoituksissa toistuvat em. uhkakuvat. Ranskan DGSI:n päällikkö Patrick Calvar mm. on esittänyt hyvin seikkaperäisen skenaarion. Ne tilanteet, joihin Suomikin nyt valmistautuu varautumaan, eivät ole mielikuvitusta, vaan juuri sitä mistä on varoitettu. Näillä tilanteilla on se ominaisuus, että niissä voidaan oikeasti ampua ihmisiä. 
